Fridtjof Nansen
| Fridtjof Nansen | |
|---|---|
 Nansen vuonna 1896. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen |
| Syntynyt | 10. lokakuuta 1861 Oslo, Norja |
| Kuollut | 13. toukokuuta 1930 (68 vuotta) Lysaker, Norja |
| Kansalaisuus | Norja |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | eläintiede ja oseanografia |
| Palkinnot |  Nobelin rauhanpalkinto (1922) |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen (10. lokakuuta 1861 Oslo – 13. toukokuuta 1930 Lysaker) oli norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tieteilijä. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888 ja yritti Pohjoisnavalle siinä kuitenkaan onnistumatta vuosina 1893–1896. Naparetkeilijän uransa jälkeen Nansen toimi muun muassa Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettuna. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.
Ensimmäinen Grönlannin ylitys
- Pääartikkeli: Nansenin hiihto Grönlannin halki
Nansen teki ensimmäisen matkansa Grönlannin vesille vuonna 1882. Hän innostui yrittämään Grönlannin ylitystä vuonna 1883, kuultuaan Nordenskiöldin löytöretkestä samana vuonna.[1] Nansenin suunnitelmana oli ylittää saari idästä länteen. Suunnitelma vaati navigointia välttämättömien tarvikkeiden tuomiseksi jäitse laivalta itärannikolla. Vuonna 1888 Nansen teki matkan Grönlannin halki hiihtäen Otto Sverdrupin, Samuel Balton, Oluf Dietrichsonin, Ole Nilsen Ravnan ja Kristian Kristiansenin kanssa.
He saapuivat Grönlannin itärannikolle Jason-laivalla Islannista 5. kesäkuuta 1888. 17. kesäkuuta retkikunta siirtyi kahteen veneeseen 35 mailia Sernilik-vuonosta löytääkseen sopivan maihinnousupaikan. Sopivan alueen löydyttyä miehet olivat soutaneet arviolta 150 mailia itärannikkoa ylös pohjoiseen aina 10. elokuuta saakka.[2] Ylitys hiihtämällä kesti 41 päivää, päättyen Godhamin vuonon lähelle länsirannikolla.[3]
- Pääartikkeli: Framin retkikunta Jäämerelle
Nansen johti vuonna 1893 retkikuntaa, jonka tavoitteena oli päästä Pohjoisnavalle ajelehtimalla merivirtojen mukana Pohjoisen jäämeren yli. Tähän tehtävään suunniteltiin jään puristuksen kestävä laiva Fram. Mukaan otettiin myös rekien vetämiseen tarkoitettuja koiria siltä varalta, että laiva ajautuisi sivuun pohjoisnavalta. Syksyllä meri jäätyi, ja miehet jännittivät kestäisikö heidän laivansa jäiden puserruksen. Fram kesti ahtojäiden puristuksen. Kun parin vuoden päästä helmikuussa 1895 kävi selväksi ettei Fram saavuttaisi pohjoisnapaa, Nansen lähti Johansenin kanssa rekiretkelle kohti pohjoisnapaa. Koirat vetivät rekiä, ja mukana oli myös kajakkeja avovesirailojen ylitystä varten. Jääröykkiöt hidastivat matkantekoa, joka hidastui myös vastaan puskevan jäänalaisen merivirran takia. Niinpä Nansen päätti kääntyä huhtikuussa 1895 takaisin leveyspiiriltä 86° 14′ N. Vielä vaikeammalla paluumatkalla iski ruokapula, ja miehet söivät vetokoiriaan. Nansen onnistui löytämään talvehtimispaikan Frans Joosefin maasta, jonne miehet rakensivat talvimajan. Miehet ampuivat hylkeitä ja jääkarhuja ravinnoksi ja rasvatuikun polttoaineeksi. Napayö kului pääosin majassa oleskellen. Tällä välin Fram oli vapautunut jäistä ja purjehtinut kotiin. Kun kevät koitti, Nansen ja Johansen alkoivat matkata rekien ja kajakkien kanssa kohti Frans Joosefin maan eteläosaa, missä törmäsivät ihmisiin, jotka kuljettivat heidät kotiin.
Akateeminen ura ja tieteelliset työt
Nansen oli Kuninkaallisen Fredrikin yliopiston (nykyinen Oslon yliopisto) eläintieteen ja oseanografian professori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1888.
Poliittinen ja diplomaattinen ura
Nansen oli Norjan suurlähettiläs Lontoossa 1906–1908 ja Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettu eli pakolaiskomissaari, missä tehtävässä hän loi pakolaisille niin sanotun Nansen-passin. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.[4] Hänen mukaansa nimettiin 1930 perustettu Kansainliiton Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto.
Muistaminen
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Nansenin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[5] Nansenin kuva on ollut aiemmin myös yhtiön Boeing 737-300 -koneen pyrstössä.[6]
Teoksia
- Nansen, Fridtjof: Hiihtäen poikki Grönlannin. (På ski over Grønland, 1888.) Suomentanut T. J. Kivilahti. Karavaanisarja 2. Lyhennetty nuorisopainos. - Kuvitus on suurimmaksi osaksi tekijän omaa käsialaa tai hänen luonnostensa mukaan tehtyjä piirroksia. Porvoo: WSOY, 1962.
- Nansen, Fridtjof: Suksilla poikki Grönlannin: Kertomus norjalaisen Grönlannin-retkikunnan matkasta 1888–89. (På ski over Grønland, 1888.) Suomentanut Teuvo Pakkala. Varustettu 164 kuvalla ja kartoilla. Helsinki: Otava, 1896.
Lähteet
- Mowat, Farley: The Polar Passion – The Quest for the North Pole. Toronto: McClelland and Stewart Ltd, 1967.
Viitteet
- ↑ Mowat, Farley 1967, s. 199.
- ↑ Mowat, Farley 1967, s. 205.
- ↑ Mowat, Farley 1967, s. 222.
- ↑ Fridjof Nansen - Nobel Peace Prize Winner 1922 Nobel Prize Laureates. University of Oslo. Arkistoitu 5.12.2019. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
- ↑ LN-DYF Norwegian Air Shuttle Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 13.2.2018. (englanniksi)
- ↑ EY-545 Somon Air Boeing 737-3K2 Planespotters.net. Viitattu 13.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fridtjof Nansen Wikimedia Commonsissa
- Nansenin matka Grönlannin poikki, Turun Lehti nro 139 24.11.1888 (Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890)
- Nansenin teoksia Internet Archivessa
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
| ||||||||||||||||||||||||||
