Nadia Murad
| Nadia Murad | |
|---|---|
 Murad vuonna 2017 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1993 (ikä 30–31) Kojo, Irak |
| Ammatti | ihmisoikeusaktivisti |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Václav Havel -ihmisoikeuspalkinto Saharov-palkinto (2016)  Nobelin rauhanpalkinto (2018) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Nadia Murad Basee Taha (kurdiksi نادیە موراد, arab. انادية مراد; s. 1993 Kojo, Irak) on Irakin jesideihin kuuluva ihmisoikeusaktivisti. Isis sieppasi hänet elokuussa 2014, ja hänet pakotettiin seksiorjaksi usealle miehelle. Hän onnistui pakenemaan kolmen kuukauden päästä, ja seuraavana vuonna hän pääsi pakolaisena Saksaan. Murad on sen jälkeen toiminut kansainvälisesti kansanmurhan ja ihmiskaupan uhrien puolesta. Hän on YK:n huumausaine- ja rikosasioidentoimiston hyvän tahdon lähettiläs, ja hänet on palkittu muun muassa Saharov-palkinnolla ja Nobelin rauhanpalkinnolla.[1]
Perhe
Nadia Murad kasvoi suuressa jesidiperheessä. Hänellä oli kahdeksan veljeä ja kaksi siskoa. Perheen isä kuoli vuonna 2003, ja Nadia oli erityisen läheinen vanhimman veljensä kanssa. Perhe asui Kojossa pienessä talossa ja kasvatti viljaa sekä kotieläimiä. Lukioikäisenä Nadia suunnitteli valmistuttuaan perustavansa kauneussalongin.[2]
Vankeus ja pako
Isis valtasi 14. elokuuta 2014 Muradin kotikylän Kojon.[3] Jesidit olivat Isisin kansanmurhan kohteena, koska järjestö piti jesidejä vääräuskoisina polyteisteinä. Taistelijat käskyttivät 15. elokuuta kyläläiset paikalliselle koululle. He erottivat miehet naisista ja tappoivat miehet kylän laitamilla. Ammuttuihin kuului myös viisi Muradin veljistä sekä hänen äitinsä.[2] Ennen Isisin tuloa osa jesideistä oli ehtinyt jo paeta kylästä.[4]
Jesidinaisia pahoinpideltiin ja pakotettiin Isisin seksiorjiksi. Taistelijat ostivat naisia, raiskasivat heitä ja lopulta kyllästyttyään laittoivat takaisin myyntiin. Murad oli kolmen kuukauden aikana usean miehen omistuksessa. Hän oli jo todella heikossa kunnossa, kun eräs mosulilainen autonkuljettaja osti hänet. Mies ei ilmeisesti uskonut Muradin pystyvän enää pakenemaan ja unohti lukita ovensa jätettyään hänet yksin kotiinsa. Murad pakeni talosta ja pystyi niqabissa hyvin soluttautumaan katukuvaan. Hän uskaltautui tuntemattoman perheen ovelle. Muslimiperhe auttoi hänet pois Mosulista.[5]
Murad pääsi Mosulista Dahukin pakolaisleirille, johon myös hänen siskonsa pääsivät myöhemmin. Karulta pakolaisleiriltä Murad muutti seuraavana vuonna siskojensa kanssa Saksaan.[5] Saksaan hänet johdatti Baden-Württembergin osavaltion aloittama kampanja, jossa tarjottiin turvapaikkaa Isisin väkivaltaisuuksista selvinneille, joista useimmat olivat jesidinaisia ja -lapsia.[2]
Aktivismi
Murad todisti joulukuussa 2015 kokemuksistaan YK:n turvallisuusneuvoston ensimmäisessä ihmiskauppaa käsitelleessä kokouksessa. YK:n huumausaine- ja rikosasioidentoimisto UNODC nimesi hänet syyskuussa 2016 ensimmäiseksi ihmiskaupan uhrien ihmisarvon hyvän tahdon lähettilääksi. Lähettiläänä hän osallistuu maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ihmiskaupan uhrien puolesta puhumiseen.[6]
Syksyllä 2016 Murad perusti Nadia’s Initiativen auttaakseen kansanmurhien, verilöylyjen ja ihmiskaupan uhreja.[7] Muradia avustaa ihmisoikeusasianajaja Amal Clooney, ja he ovat yhdessä saaneet YK:n aloittamaan jesidien kansanmurhan tutkimisen.[5]
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous myönsi lokakuussa 2016 Muradille Václav Havel -ihmisoikeuspalkinnon ja Euroopan parlamentti joulukuussa 2016 Saharov-palkinnon.[8] Marraskuussa 2018 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.[1]
Murad on kirjoittanut kokemuksistaan muistelmat. Viimeinen tyttö julkaistiin vuonna 2017.[9]
Lähteet
- ↑ a b Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Isisin seksiorjaksi pakotetulle ihmisoikeusaktivistille ja kongolaiselle gynekologille - ”vaaransivat oman turvallisuutensa” Iltalehti. 5.10.2018. Viitattu 5.10.2018.
- ↑ a b c Reluctant champion: How Nadia Murad has become the international face of Yazidi suffering – and resilience 24.9.2017. The Christian Science Monitor. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Cohen, Stefanie: Nadia Murad reveals how she was kidnapped and forced into being a sex slave for Islamic State News.com.au. 21.9.2017. News Limited. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Valeria Cetorelli & Sareta Ashraph: A Demographic Documentation of ISIS’s Attack on the Yazidi Village of Kocho (PDF) 2019. London, UK: Middle East Centre. Viitattu 3.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Maula, Hanni: Isis kaappasi Nadian, 24, seksiorjakseen – pakeni kuukausien jälkeen: ”En kokenut olevani enää elossa” Me Naiset. 25.1.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Nadia Murad and Lamiya Aji Bashar winners of 2016 Sakharov Prize 27.10.2016. European Parlament. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Annual SGS Student Dinner with UN Goodwill Ambassador Nadia Murad 17.4.2017. Stanford University. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Biography 17.4.2017. Global Positive Forum. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ ‘Slow, painful death’ of Yazidi woman’s body and soul while enslaved by the Islamic State The Washington Post. 22.11.2017. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nadia Murad Wikimedia Commonsissa
- Nadia’s Initiative (englanniksi)
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
| ||||||||||||||||||
