Uppsalan kunta

Uppsalan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Uppsalan lääni
Maakunta	Uplanti
Keskustaajama	Uppsala
Kuntakoodi	0380
Pinta-ala  ([1])
– Maa	2 182,41 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])	237 596
– Väestötiheys	108,9 as./km²
www.uppsala.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Uppsalan kunta (ruots. Uppsala kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Uppsala.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 2 182,41 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 237 596 henkeä (31.12.2021).^[2]

Uppsalan naapurikuntia ovat Tierp, Östhammar, Norrtälje, Knivsta, Håbo, Enköping ja Heby.

Väkiluvultaan Uppsalan kunta on Ruotsin neljänneksi suurin, ja sen keskustaajama Uppsala puolestaan on maan neljänneksi suurin taajama. Metsäseutujen ulkopuolella sijaitsevaksi kunnaksi Uppsalan kunta on pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri. Knivstan kunta muodostettiin osasta Uppsalan kuntaa vuonna 2003.

Vuonna 2007 kunnassa oli 492,40 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 22,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnassa sijaitsee Valsgärden kalmisto, joka on muinaisjäännösalue.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1863 astuivat voimaan Ruotsin uudet kunnallislait (ruots. kommunalförordningar). Nykyisen Uppsalan alueelle muodostettiin 34 maalaiskuntaa entisistä pitäjistä. Lisäksi Uppsalan kaupungilla oli jo vanhastaan ollut kaupunginoikeudet. Ensimmäinen kuntaliitos tehtiin 1947, jolloin Bondkyrkan ja Gamla Uppsalan kunnat liitettiin Uppsalan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kuntien määrää vähennettiin muodostamalla niin sanotut "suurkunnat" Uppsalan ympäristöön. Uppsalan kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaikutusta.

Uppsalan läänin alueelle muodostettiin kahdeksan "suurkuntaa":

• Björklinge (Björklinge ja Viksta)
• Bälinge (Bälinge, Börje, Jumkil, Skuttunge ja Åkerby)
• Norra Hagunda (Läby, Järlåsa, Vänge, Åland ja Skogs-Tibble)
• Oland (Alunda, Ekeby, Skäfthammar, Stavby ja Tuna)
• Rasbo (Rasbo ja Rasbokil)
• Södra Hagunda (Balingsta, Dalby, Hagby, Ramsta, Uppsala-Näs ja Västeråker)
• Vaksala (Danmark, Funbo ja Vaksala)
• Vattholma (Lena, Tensta ja Ärentuna)

Tukholman läänin alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa":

• Knivsta (Alsike, Knivsta, Lagga, Vassunda ja Östuna)
• Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
• Almunge (ei muutosta)

Vuonna 1964 muodostettiin Uppsalan kuntablokki (ruots. kommunblock), jonka oli tarkoitus vastata uutta laajempaa kuntaa. Ensimmäisenä Uppsalan kaupunkiin liitettiin Södra Hagundan ja Vaksalan maalaiskunnat vuonna 1967. Samana vuonna Rasbo liitettiin Olandiin. Yhtenäiseen kuntamuotoon siirryttiin vuonna 1971. Tuolloin muodostettiin Uppsalan kunta yhdistämällä siihen kaupunki sekä Almungen, Björklingen, Bälingen, Norra Hagundan ja Vattholman maalaiskunnat. Lisäksi Tukholman läänistä liitettiin Knivsta sekä osia Knutbystä. Skepptunan kunta oli lakkautettu jo aiemmin, ja osa siitä liitetty Knivstaan.

Uppsalan kunta sai vakiintuneet rajat vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä osia jaetusta Olandin kunnasta (Stavby ja Tuna sekä aiempi Rasbon kunta). Jäljelle jääneet Olandin osat (Alunda, Ekeby ja Skäfthammar) liitettiin Östhammarin kuntaan. Tämän jälkeen kunnan rajoja muutettiin vasta vuonna 2003. Tuolloin Uppsala sai nykyiset rajansa, kun Knivstan kunnanosa erotettiin uudelleen itsenäiseksi Knivstan kunnaksi.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kohti katsova keltainen kruunattu leijona, mustat ääriviivat ja punaiset varukset, joille näyttäisi pian olevan käyttöä. (Ruotsiksi: I blått fält ett gående utåtseende, krönt lejon i gult med svart kontur och med röd beväring, därest dylik skall användas.)

Uppsalan leijona esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä 1700-luvulla. Se vahvistettiin Uppsalan kaupungin vaakunaksi vuonna 1943. Nykyinen Uppsalan kunta rekisteröi vaakunan käyttöönsä Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1986. Leijonan mustat ääriviivat ja keltainen leijona rikkovat heraldiikan sääntöjä, minkä vuoksi monien heraldikkojen mielestä kunnalla ei ole oikeaa vaakunaa, vaan pikemminkin tunnuskuvio. Vaakuna on kuitenkin rekisteröity kuntavaakunaksi, joten sitä koskevat kuntavaakunoihin sovellettavat määräykset.

Nykyisen Uppsalan kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista Björklingellä, Bälingellä, Gamla Uppsalalla, Läbyllä ja Olandilla oli ennen omat vaakunat. Nämä vaakunat menettivät virallisen asemansa kuntauudistusten yhteydessä, kun kunnat lakkautettiin.

• 
  Björklingen maalaiskunta
  (1958–1970)
• 
  Bälingen maalaiskunta
  (1954–1970)
• 
  Gamla Uppsalan maalaiskunta
  (1946–1947)
• 
  Läbyn maalaiskunta
  (1951–1951)
• 
  Olandin maalaiskunta
  (1955–1970)
  Olandin kunta
  (1971–1973)

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 886 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Knivstan kunta. Kyseisten tietojen mukaan 8,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 442 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 676 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 19,7 %
• 18–64-vuotiaat: 65,1 %
• 65 vuotta täyttäneet: 15,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 24 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,3 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 25 078 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Skobyn taajamassa on 230 asukasta, ja se kuuluu pääosin Östhammarin kuntaan.^[17] Vängen taajaman nimi oli aiemmin Brunna.^[18]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

• Bergsbrunna
• Berthåga
• Brillinge
• Gamla Uppsala
• Sunnersta

Luettelossa mainituista taajamista Berthåga, Brillinge, Gamla Uppsala ja Sunnersta ovat sittemmin kasvaneet yhteen Uppsalan ja Bergsbrunna Sävjan taajaman kanssa.^[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

• Almunge kyrkby
• Asplunda
• Balingsta
• Björken
• Bodarna
• Broby hage
• Danmark
• Edshamar + Granängen
• Ensta
• Fjuckby västra
• Forkarby
• Frötuna gård
• Funbo
• Funbo Bärby
• Grimsta och Lundvreten
• Gränsta
• Gunggräna
• Gysta
• Hagby
• Hammarby by
• Hammarby östra
• Häggeby
• Isgrena
• Johannesberg och Myrängen
• Järlåsa
• Knivsbrunna
• Korsnäs
• Källtorpet
• Kölinge
• Lejsta
• Lugnet
• Lövhyddan
• Marielund
• Marsta
• Nåsten norra och Eriksberg
• Näsby
• Oppgården och Fjuckby
• Oxsätra och Sävastebo
• Persborg
• Rosenlund
• Selknä
• Skuttungeby
• Skyttstennäs
• Skäggesta
• Skärfältens
• Stavby
• Ströby + Bösslinge + Åkerby
• Ströbylund + Holmtorpet + Solsäter
• Sundby
• Säva*
• Tibble
• Tuna
• Vallby
• Vallby
• Vedyxa
• Västerby
• Yrestahed
• Åkerby by
• Ängeby
• Örkälla

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.^[20]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[21]

• Blackstalund
• Brogården
• Bålstaberg
• Bärby
• Drälinge
• Lill-Moga
• Lund
• Skölsta
• Stenforsbacka
• Ströja
• Tiby - Börje
• Travenberg (Tensta kyrka)
• Vårdsätra

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uppsalan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[22]

• Uppsala Mellersta (27 valtuutettua)
• Uppsala Västra (27 valtuutettua)
• Uppsala Östra (27 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uppsalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Knivstan kunta sisältyy Uppsalan tuloksiin vuosina 1973–1998.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Almungen piiri
• Balingstan piiri
• Björklingen piiri
• Bladåkerin piiri
• Bälingen piiri
• Börjen piiri
• Dalbyn piiri (Uplanti)
• Danmarkin piiri
• Faringen piiri
• Funbon piiri
• Gottsundan piiri
• Hagbyn piiri (Uplanti)
• Jumkilin piiri
• Järlåsan piiri
• Knutbyn piiri
• Lenan piiri (Ruotsi)
• Läbyn piiri
• Ramstan piiri
• Rasbokilin piiri
• Rasbon piiri
• Skogs-Tibblen piiri
• Skuttungen piiri
• Stavbyn piiri
• Tenstan piiri
• Tunan piiri (Uplanti)
• Uppsalan Helga Trefaldighetin piiri (Uppsala Helga Trefaldighets distrikt)
• Uppsalan tuomiokirkkopiiri (Uppsala domkyrkodistrikt)
• Uppsala-Näsin piiri
• Vaksalan piiri
• Vanhan Uppsalan piiri (Gamla Uppsala distrikt)
• Vikstan piiri
• Vängen piiri (Uplanti)
• Västeråkerin piiri
• Åkerbyn piiri
• Ålandin piiri
• Ärentunan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[25]

• Uppsala domkyrkoförsamling
• Helga Trefaldighet
• Gamla Uppsala
• Vaksala
• Danmark-Funbo
• Hagby
• Ramsta
• Balingsta
• Västeråker
• Dalby
• Uppsala-Näs
• Norra Hagunda
• Bälingebygden
• Skuttunge
• Tensta
• Lena
• Ärentuna
• Björklinge
• Viksta
• Knutby-Bladåker
• Faringe
• Almunge
• Gottsunda
• Stavby
• Tuna
• Rasbo
• Rasbokil

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[26] Lähteessä Knivstan kunta on vielä osa Uppsalan kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Almunge
• Balingsta
• Björklinge
• Bladåker
• Bälinge
• Börje
• Dalby
• Danmark
• Faringe
• Funbo
• Gamla Uppsala
• Gottsunda
• Hagby
• Helga Trefaldighet (Bondkyrka)
• Jumkil
• Järlåsa
• Knutby
• Lena
• Läby
• Ramsta
• Rasbo
• Rasbokil (Kil)
• Sankt Per*
• Skogs-Tibble (Tibble)
• Skuttunge
• Stavby
• Tensta
• Tuna
• Upplands artilleriregemente* (Andra Svea artilleriregemente)
• Uppsala domkyrkoförsamling (Uppsala)
• Uppsala-Näs (Näs)
• Vaksala
• Viksta
• Vår Fru*
• Vänge (Vänge och Läby)
• Västeråker (Åker, Åker i Hagunda härad)
• Åkerby (i Bälinge härad)
• Åland
• Ärentuna

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppsalan kunta.

• Uppsalan kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Uppsala kommun

Uppsalan läänin kunnat

Enköpingin kunta • Hebyn kunta • Håbon kunta • Knivstan kunta • Tierpin kunta • Uppsalan kunta • Älvkarlebyn kunta • Östhammarin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026