Linköpingin kunta

Linköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Linköping
Kuntakoodi 0580
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 427,72 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 165 527
 – Väestötiheys 115,9 as./km²
www.linkoping.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Linköpingin keskikaupunkia pohjoisen suuntaan kuvattuna.
Stångejoki Linköpingin kaupungin keskustassa.
Ilmakuva Linköpingin kaupungista.
Itä-Götanmaan tasankoa Ljungin tienoilla.
Näkymä Roxen-järvelle.
Vreta Klosterin entisen luostarin kirkko.
Pienoismalli entisestä Vretan luostarista.
Ekenäsin linna.
Ljungsjön-järvi.

Linköpingin kunta (ruots. Linköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Linköping.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 427,72 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 165 527 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnan alueella sijainnut Vretan luostari on nykyään raunioina, mutta muistoksi luostarista on jäänyt paikannimi Vreta kloster.

Vuonna 2007 kunnassa oli 430,34 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 30,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen nykyisen kunnan alueella sijaitsi Linköpingin kaupunki ja 31 maalaiskuntaa. Vuonna 1894 Sankt Larsin kuntaa perustettiin Sankt Lars -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Yhdyskunta ja koko kunta liitettiin Linköpingiin vuonna 1911.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]

  • Linköping (aiempi Linköpingin kaupunki)
  • Askeby (aiemmat Vårdsberg, Askeby, Örtomta ja Bankekind)
  • Landeryd (aiempi Landeryd)
  • Vårdnäs (aiemmat Vist, Skeda ja Vårdnäs)
  • Södra Valkebo (aiemmat Gammakil, Nykil ja Ulrika)
  • Norra Valkebo (aiemmat Björkeberg, Västerlösa, Rappestad, Sjögestad ja Vikingstad)
  • Kärna (aiemmat Slaka, Kärna, Kaga ja Ledberg)
  • Vreta kloster (aiemmat Vreta kloster, Stjärnorp, Ljung ja Flistad)
  • Åkerbo (aiemmat Gistad, Lillkyrka, Östra Skrukeby, Törnevalla, Östra Harg ja Rystad)

Linköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.[6]

Askeby liitettiin Åkerbohon jo vuonna 1961. Landeryd puolestaan liitettiin Linköpingiin vuonna 1963 ja Kärna vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Linköpingin kunta yhdistämällä Linköpingin kaupunki, Vårdnäs, Södra Valkebo, Norra Valkebo, Vreta kloster ja Åkerbo.[7]

Vuonna 1952 perustetuista kunnista Åkerbo sai nimensä historiallisen Åkerbon kihlakunnan mukaan. Norra ja Södra Valkebo puolestaan sijaitsivat Valkebon kihlakunnan pohjois- ja eteläosissa.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entinen Linköpingin kaupungin vaakuna. Myös Vreta klosterin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Vreta klosterin maalaiskunta
    Vreta klosterin maalaiskunta

Väestönkehitys

Linköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 83 641
1955
  
 89 536
1960
  
 93 501
1965
  
 98 314
1970
  
 104 646
1975
  
 109 236
1980
  
 112 600
1985
  
 116 838
1990
  
 122 268
1995
  
 131 370
2000
  
 133 168
2005
  
 137 636
2010
  
 146 416
2015
  
 152 966
2020
  
 165 527
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[9] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 22 945 15,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 7 039 4,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 8 908 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 114 074 74,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 914 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 040 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 815 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 63,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,8 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,3 1,3
  jalostus 20,1 19,9
  palvelut 77,8 77,9
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 72 732 66 389
  työpaikkaomavaraisuus 109,6

Taajamat

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 581 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Linköping 104 232
2 Ljungsbro 6 620
3 Malmslätt 5 214
4 Linghem 2 804
5 Sturefors 2 229
6 Vikingstad 2 096
7 Ekängen 2 037
8 Berg 1 278
9 Slaka 592
10 Askeby 518
11 Brokind 502
12 Bestorp 475
13 Bankekind 405
14 Nykil 321
15 Sjögestad 300
16 Gistad 288
17 Skeda udde 283
18 Rappestad 235
19 Västerlösa 206
20 Ulrika 200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

  • Hackefors
  • Hjulsbro
  • Jägarvallen
  • Tallboda

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Linköpingin taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

  • Bjärka-Säby
  • Björkeberg
  • Fruktåker och Ängen
  • Gälstad-Lundby
  • Kransberg + Fryshem
  • Kränge
  • Maspelösa
  • Nysätter
  • Ringstorp
  • Roxenbaden
  • Roxtuna
  • Rystad
  • Skeda
  • Stensätter
  • Svartmåla
  • Sättuna
  • Södra Kränge
  • Västerby
  • Örtomta

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Linköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Linköping Nordväst (26 valtuutettua)
  • Linköping Sydväst (25 valtuutettua)
  • Linköping Nordost (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Linköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 12 14 18 21 19 16 21 18 19 14 21 25 20 18 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 18 16 11 11 8 10 7 6 4 6 6 6 6 8 {{{c2022}}}
  Liberaalit 8 9 8 5 11 9 9 8 5 10 7 7 6 7 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 3 3 3 3 2 3 7 3 11 8 6 3 4 6 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 6 3 4 5 4 6 8 7 5 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35 34 35 36 35 32 26 35 28 31 29 24 27 22 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 4 3 3 3 3 4 7 6 4 3 3 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 1 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Linköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Askebyn piiri
  • Bankekindin piiri
  • Bergan piiri (Itä-Götanmaa)
  • Björkebergin piiri
  • Flistadin piiri (Itä-Götanmaa)
  • Gammalkilin piiri
  • Gistadin piiri
  • Johannelundin piiri
  • Kagan piiri
  • Kärnan piiri
  • Landerydin piiri
  • Ledbergin piiri
  • Lillkyrkan piiri (Itä-Götanmaa)
  • Linköpingin Sankt Larsin piiri (Linköpings Sankt Lars distrikt)
  • Linköpingin tuomiokirkkopiiri (Linköpings domkyrkodistrikt)
  • Ljungin piiri (Itä-Götanmaa)
  • Nykilin piiri
  • Rappestadin piiri
  • Rydin piiri (Itä-Götanmaa)
  • Rystadin piiri
  • Sjögestadin piiri
  • Skedan piiri
  • Skäggetorpin piiri
  • Slakan piiri
  • Stjärnorpin piiri
  • Törnevallan piiri
  • Ulrikan piiri
  • Vikingstadin piiri
  • Vistin piiri
  • Vreta klosterin piiri
  • Vårdnäsin piiri
  • Vårdsbergin piiri
  • Västerlösan piiri
  • Örtomtan piiri
  • Östra Hargin piiri
  • Östra Skrukebyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Linköpings domkyrkoförsamling
  • Linköpings S:t Lars
  • Landeryd
  • Slaka
  • Kärna
  • Kaga
  • Ledberg
  • Vist
  • Vårdnäs
  • Skeda
  • Nykil-Gammalkil
  • Ulrika
  • Vikingstad
  • Vreta kloster
  • Åkerbo
  • Linköpings Berga
  • Linköpings Johannelund
  • Linköpings Skäggetorp
  • Linköpings Ryd
  • Gottfridsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Askeby
  • Bankekind (Svinstad)
  • Björkeberg
  • Flistad
  • Gammalkil
  • Gistad
  • Kaga
  • Kärna
  • Landeryd
  • Ledberg
  • Lillkyrka
  • Linköpings Berga
  • Linköpings domkyrkoförsamling (Linköping)
  • Linköpings Johannelund
  • Linköpings Ryd
  • Linköpings Sankt Lars (Sankt Lars)
  • Linköpings Skäggetorp
  • Ljung
  • Nykil
  • Näsby*
  • Rakered*
  • Rappestad*
  • Rystad
  • Sjögestad
  • Skeda
  • Slaka
  • Stjärnorp
  • Törnevalla
  • Ulrika
  • Vikingstad
  • Vist
  • Vreta kloster
  • Vårdnäs
  • Vårdsberg
  • Västerlösa
  • Örtomta
  • Östra Harg (Harg)
  • Östra Skrukeby (Skrukeby)

Nähtävyyksiä

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Linköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  10. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.3.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linköpingin kunta.
  • Linköpingin kunnan kotisivut
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Linköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
  • n
  • k
  • m
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se.
1.Tukholma975 073
2.Göteborg579 281
3.Malmö344 166
4.Uppsala230 767
5.Linköping163 051
6.Örebro155 696
7.Västerås154 049
8.Helsingborg147 734
9.Norrköping143 171
10.Jönköping141 081
11.Uumaja128 901
12.Lund124 935
13.Borås113 179
14.Huddinge112 848
15.Eskilstuna106 859
16.Nacka105 189
17.Halmstad102 767
18.Gävle102 418
19.Sundsvall99 449
20.Södertälje98 979
21.Botkyrka94 606
22.Växjö94 129
23.Karlstad93 898
24.Haninge92 095
25.Kristianstad85 747
26.Kungsbacka84 395
27.Solna82 429
28.Järfälla79 990
29.Luulaja78 105
30.Sollentuna73 857
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026