Boråsin kunta

Boråsin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Länsi-Götanmaa
Keskustaajama	Borås
Kuntakoodi	1490
Pinta-ala  ([1])
– Maa	909,88 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	113 714
– Väestötiheys	125 as./km²
www.boras.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Boråsin kunta (ruots. Borås kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Borås.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 909,88 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 113 714 henkeä (31.12.2020).^[2]

Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta. Boråsissa sijaitsee Ruotsin ainoa säilynyt keskiaikainen sauvakirkko, Hedaredin kirkko.^[4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 47,73 km² peltoa,^[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Boråsin kunnan alueella sijaitsi 17 maalaiskuntaa ja Boråsin kaupunki. Näistä kunnista Torpa liitettiin kokonaan Boråsin kaupunkiin vuonna 1920.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat"

• Fristad (Borgstena, Fristad, Gingri, Tämta, Tärby ja Vänga)
• Lysjö (Hillared, Ljushult, Roasjö ja Sexdrega)
• Länghem (Dannike, Länghem ja Månstad)
• Sandhult (Bredared ja Sandhult)
• Toarp (Rångedala, Toarp ja Äspered)
• Brämhult (ei muutosta)
• Kinnarumma (ei muutosta)
• Seglora (ei muutosta)

Myöskään Boråsin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Jo vuonna 1961 Kinnarumma ja Seglora yhdistettiin Viskaforsin maalaiskunnaksi. Vuonna 1967 muodostettiin Dalsjöforsin maalaiskunta yhdistämällä Toarpin maalaiskunta ja Dannike lakkautetusta Länghemin maalaiskunnasta. Vuonna 1971 Brämhult liitettiin Boråsin kaupunkiin, joka muutettiin Boråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Samana vuonna Lysjön maalaiskunta lakkautettiin ja siitä liitettiin Ljushultin alue Dalsjöforsiin. Vuonna 1974 Boråsin kuntaan yhdistettiin vielä Dalsjöfors, Fristad, Sandhult ja Viskafors sekä Bollebygdin maalaiskunta, jolloin kuntauudistus saatiin päätökseen.

Bollebygdin kunta erotettiin Boråsista takaisin omaksi kunnakseen vuonna 1995.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Boråsin kaupungin vaakuna. Myös Fristadin, Kinnarumman (myöhemmin Viskaforsin) ja Toarpin (myöhemmin Dalsjöforsin) maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

• 
  Fristadin maalaiskunta
• 
  Kinnarumman maalaiskunta
  Viskaforsin maalaiskunta
• 
  Toarpin maalaiskunta
  Dalsjöforsin maalaiskunta

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 816 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Bollebygdin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 10,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 5 654 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 5,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 331 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 44 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 20,1 %
• 18–64-vuotiaat: 61,1 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,6 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 712 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[17]

• Brämhult
• Ekås
• Lundaskog
• Ryda
• Sparsör

Luettelossa mainituista taajamista Brämhult, Ekås, Lundaskog ja Ryda ovat sittemmin kasvaneet yhteen Boråsin ja Sparsör Fristadin taajaman kanssa.^[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[18]

• Backabo och Bäckebo södra
• Fagerlid och Heden
• Funningen
• Gingri
• Granbäcken
• Hjälmryd + Vralen
• Kullasand
• Kvarbo sommarstad
• Lerbäck
• Lindegården och Skogen
• Sjölyckan och Lergered
• Varvhult + Slättaryd + Källhult
• Viared och Lund
• Viareds sommarstad

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[19]

• Lilla Bosnäs
• Vängtorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Boråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[20]

• Borås 1 (22 valtuutettua)
• Borås 2 (24 valtuutettua)
• Borås 3 (27 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Boråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Bollebygdin kunta sisältyy Boråsin tuloksiin vuosina 1973–1991.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Borgstenan piiri
• Boråsin Carolin piiri (Borås Caroli distrikt)
• Boråsin Gustav Adolfin piiri (Borås Gustav Adolfs distrikt)
• Bredaredin piiri
• Brämhultin piiri
• Danniken piiri
• Fristad-Gingrin piiri
• Kinnarumman piiri
• Ljushultin piiri
• Rångedalan piiri
• Sandhultin piiri
• Segloran piiri
• Toarpin piiri
• Tämtan piiri
• Tärbyn piiri
• Vängan piiri
• Äsperedin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[23]

• Borås Caroli
• Borås Gustav Adolf
• Brämhult
• Rångedala
• Äspered
• Toarp
• Dannike
• Sexdrega*
• Fristad
• Bredared
• Sandhult
• Seglora
• Kinnarumma

Asteriskilla (*) merkitty Sexdregan seurakunta kuuluu osittain Boråsin kuntaan ja osittain Svenljungan kuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[24] Lähteessä Bollebygdin kunta on vielä osa Boråsin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Borgstena
• Borås Caroli (Borås)
• Borås Gustav Adolf
• Bredared
• Brämhult
• Dannike
• Fristad
• Gingri
• Hedared*
• Kinnarumma
• Ljushult
• Längjum*
• Rångedala (Ragnhildsdal)
• Sandhult
• Seglora
• Toarp
• Torpa*
• Tämta
• Tärby
• Vänga
• Äspered

Kirkot

• 
  Borgstenan kirkko
• 
  Bredaredin kirkko
• 
  Brämhultin kirkko
• 
  Carolin kirkko
• 
  Danniken kirkko
• 
  Gustav Adolfin kirkko
• 
  Hedaredin sauvakirkko
• 
  Ljushultin kirkko
• 
  Målsrydin kirkko
• 
  Ramnakyrkan
• 
  Rångedalan kirkko
• 
  Sandhultin kirkko
• 
  Segloran kirkko
• 
  Toarpin kirkko
• 
  Tämtan kirkko
• 
  Tärbyn kirkko
• 
  Vängan kirkko
• 
  Äsperedin kirkko

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boråsin kunta.

• Boråsin kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Borås kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännettyä.

Länsi-Götanmaan läänin kunnat

Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026