Helsingborgin kunta

Helsingborgin kunta
Helsingborgin kaupungintalo.
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Skånen lääni
Maakunta	Skåne
Keskustaajama	Helsingborg
Kuntakoodi	1283
Pinta-ala  ([1])
– Maa	343,89 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	149 280
– Väestötiheys	434 as./km²
www.helsingborg.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Helsingborgin kunta (ruots. Helsingborgs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Helsingborg.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 343,89 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 149 280 henkeä (31.12.2020).^[2]

Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta kunta kuului Malmöhusin lääniin. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla vastapäätä Tanskaan kuuluvaa Helsingøriä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 228,05 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 65,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Uusien kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsi Helsingborgin kaupunki ja 15 pitäjää, joista tehtiin maalaiskuntia.

Kaupungin kasvaessa sen rajojen ulkopuolelle syntyi esikaupunkialueita, jotka kuuluivat maalaiskuntiin. Vuonna 1890 Stattenan alueesta Helsingborgin maalaiskunnassa tehtiin taajaväkinen yhdyskunta. Rausin maalaiskuntaan puolestaan perustettiin kolme taajaväkistä yhdyskuntaa: Råå vuonna 1886, Köpinge eli Ramlösa vuonna 1894 ja Raus plantering vuonna 1904. Stattenan taajaväkinen yhdyskunta liitettiin kaupunkiin vuosina 1905 ja 1907. Helsingborgin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin lisää alueita (Pålsjön alue ja Senderödin kylä) vuonna 1914. Koko Rausin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1918. Loppuosa Helsingborgin maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1920 liitettiin vielä osia Allerumin, Kroppin ja Kvistoftan maalaiskunnista.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat"

• Kattarp (Kattarp ja Välinge)
• Ödåkra (Allerum ja Fleninge)
• Mörarp (Frillestad, Hässlunda, Kropp, Mörarp ja Välluv)
• Vallåkra (Bårslöv, Fjärestad, Kvistofta ja Ottarp)

Helsingborgin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Kaupunki ja edellä mainitut neljä "suurkuntaa" yhdistettiin vuonna 1971 nykyiseksi Helsingborgin kunnaksi.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuoden 2018 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 723 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Vuonna 2018 kunnan suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli Syyriassa syntyneet, joita oli 4 177, mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.^[8]

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 913 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 570 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 19,8 %
• 18–64-vuotiaat: 61,7 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Tilastollisen keskustoimiston tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 95,6 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 668 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Rydebäckin taajamassa on 5 141 asukasta, ja se kuuluu osin myös Landskronan kuntaan. Koko Vikenin taajamassa on 4 227 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Höganäsin kuntaan.^[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

• Fleninge

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

• Fjärestad
• Fleninge
• Grå Läge
• Görarp
• Hjortshög
• Hässlunda
• Kvistofta*
• Kvistofta kyrka
• Magnihill och Lydestad
• Norra Vallåkra
• Väla by
• Välinge
• Östra Ramlösa

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Kvistofta kuuluu osin myös Landskronan kuntaan.^[20]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[21]

• Tånga + Rögle
• Utvälinge

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Helsingborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[22]

• Helsingborg Norra (23 valtuutettua)
• Helsingborg Mellersta (21 valtuutettua)
• Helsingborg Södra (21 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Helsingborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Allerumin piiri
• Bårslövin piiri
• Filbornan piiri
• Fjärestadin piiri
• Fleningen piiri
• Frillestadin piiri
• Helsingborgin Gustav Adolfin piiri (Helsingborgs Gustav Adolfs distrikt)
• Helsingborgin Marian piiri (Helsingborgs Maria distrikt)
• Hässlundan piiri
• Kattarpin piiri
• Kroppin piiri
• Kvistoftan piiri
• Mörarpin piiri
• Ottarpin piiri
• Rausin piiri
• Välingen piiri
• Välluvin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[25]

• Helsingborgs Maria
• Helsingborgs Gustav Adolf
• Raus
• Välinge-Kattarp
• Allerum
• Fleninge
• Kropp
• Landskrona*
• Kvistofta*
• Filborna

Asteriskilla (*) merkityt Landskronan ja Kvistoftan seurakunnat kuuluvat osittain Helsingborgin kuntaan ja osittain Landskronan kuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Allerum
• Bårslöv
• Filborna
• Fjärestad
• Fleninge
• Frillestad
• Helsingborgs garnisonsförsamling*
• Helsingborgs Gustav Adolf
• Helsingborgs landsförsamling*
• Helsingborgs Maria (Helsingsborg, Helsingborgs stadsförsamling)
• Hässlunda
• Kattarp
• Kropp
• Kvistofta
• Mörarp
• Ottarp
• Raus
• Sankt Clernens*
• Sankt Peter*
• Välinge
• Välluv

Kirkot

• 
  Adolfsbergskyrkan
• 
  Allerumin kirkko
• 
  Allhelgonakyrkan
• 
  Bårslövin kirkko
• 
  Den gode herdens kyrka
• 
  Elinebergskyrkan
• 
  Fjärestadin kirkko
• 
  Fleningen kirkko
• 
  Frillestadin kirkko
• 
  Kustaa Aadolfin kirkko
• 
  Hässlundan kirkko
• 
  Kattarpin kirkko
• 
  Kroppin kirkko
• 
  Kvistoftan kirkko
• 
  Mörarpin kirkko
• 
  Ottarpin kirkko
• 
  Rausin kirkko
• 
  Rydebäckin kirkko
• 
  Sankt Andreas kyrka
• 
  Sankt Olofs kyrka
• 
  Sankta Anna kyrka
• 
  Sankta Maria kyrka
• 
  Stenbockskyrkan
• 
  Välingen kirkko
• 
  Välluvin kirkko

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingborgin kunta.

• Helsingborgin kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Helsingborgs kommun  –  Kuntajaon kehitys käännetty osittain tästä sekä artikkeleista Helsingborgs stad ja Raus landskommun.

Skånen läänin kunnat

Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026