Sundsvallin kunta

Sundsvallin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västernorrlandin lääni
Maakunta Medelpad ja Hälsingland
Keskustaajama Sundsvall
Kuntakoodi 2281
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 3 189,71 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 99 383
 – Väestötiheys 31,2 as./km²
www.sundsvall.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Medelpadin maakunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.
Tjuvholmenin saari ja Skönsmonin asuinalue Sundsvallissa.

Sundsvallin kunta (ruots. Sundsvalls kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Medelpadiin ja Hälsinglandiin. Kunnan keskustaajama on Sundsvall.[3]

Kunnan maapinta-ala on 3 189,71 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 99 383 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 100,46 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueella sijaitsi Sundsvallin kaupunki ja 11 maalaiskuntaa, jotka perustuivat vanhaan pitäjäjakoon. Skönin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1884 Skönsmonin taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1894 Gångvikenin ja Skönsbergin taajaväkiset yhdyskunnat. Kaikki kolme lakkautettiin vuonna 1948, jolloin Skönsmon liitettiin Sundsvallin kaupunkiin ja loppuosa kunnasta muutettiin Skönin kauppalaksi.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Indals-Liden (Holm, Indal ja Liden)
  • Selånger (Selånger ja Sättna)

Alnön, Attmarin, Njurundan, Stöden ja Tunan maalaiskuntiin sekä Skönin kauppalaan ja Sundsvallin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1963 Attmar ja Tuna yhdistettiin Matforsin maalaiskunnaksi. Kuntaliitokset Sundsvallin kuntablokissa toteutettiin vaiheittain. Jo vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Alnön ja Selångerin maalaiskunnat sekä Skönin kauppala. Vuonna 1971 kaupunki ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi ilman aluemuutoksia. Vuonna 1974 Sundsvallin kunta sai nykyiset rajansa, kun Njurundan, Matforsin, Indals-Lidenin ja Stöden kunnat liitettiin siihen.

Vaakuna

Nykyinen kuntavaakuna on entisen Sundvallin kaupungin vaakuna. Seuraavassa on esitetty nykyisen kunnan alueella aiemmin sijainneiden kuntien vaakunoita:

  • Alnön maalaiskunta (1962–1964)
    Alnön maalaiskunta
    (1962–1964)
  • Attmarin maalaiskunta (1960–1962)
    Attmarin maalaiskunta
    (1960–1962)
  • Indals-Lidenin maalaiskunta (1961–1970) Indals-Lidenin kunta (1971–1973)
    Indals-Lidenin maalaiskunta
    (1961–1970)
    Indals-Lidenin kunta
    (1971–1973)
  • Matforsin maalaiskunta (1963–1970) Matforsin kunta (1971–1973)
    Matforsin maalaiskunta
    (1963–1970)
    Matforsin kunta
    (1971–1973)
  • Njurundan maalaiskunta (1961–1970) Njurundan kunta (1971–1973)
    Njurundan maalaiskunta
    (1961–1970)
    Njurundan kunta
    (1971–1973)
  • Selångerin maalaiskunta (1962–1964)
    Selångerin maalaiskunta
    (1962–1964)
  • Skönin kauppala (1957–1964)
    Skönin kauppala
    (1957–1964)
  • Stöden maalaiskunta (1962–1970) Stöden kunta (1971–1973)
    Stöden maalaiskunta
    (1962–1970)
    Stöden kunta
    (1971–1973)
  • Tunan maalaiskunta (1961–1962)
    Tunan maalaiskunta
    (1961–1962)

Väestönkehitys

Sundsvallin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 76 657
1955
  
 80 142
1960
  
 83 190
1965
  
 85 883
1970
  
 90 795
1975
  
 93 992
1980
  
 94 742
1985
  
 93 181
1990
  
 93 808
1995
  
 94 531
2000
  
 93 126
2005
  
 94 044
2010
  
 95 732
2015
  
 97 633
2020
  
 99 439
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 9 771 10,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 295 2,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 5 482 5,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 80 085 82,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 541 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 230 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 893 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,6 1,7
  jalostus 18,3 18,2
  palvelut 79,1 79,1
  tuntematon 1,1 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 47 922 45 011
  työpaikkaomavaraisuus 106,5

Taajamat

Kunnassa on 26 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 248 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Sundsvall 50 712
2 Vi 4 997
3 Matfors 3 201
4 Johannedal 2 754
5 Kvissleby 2 614
6 Stockvik 2 359
7 Sundsbruk 2 137
8 Njurundabommen 1 983
9 Skottsund 1 069
10 Svartvik 949
11 Ankarsvik 944
12 Dingersjö 856
13 Essvik 752
14 Indal 661
15 Stöde 572
16 Fanbyn 526
17 Kovland 486
18 Vattjom 477
19 Juniskär 397
20 Tunadal 360
21 Lucksta 346
22 Klingsta och Allsta 342
23 Nedansjö 257
24 Gustavsberg 254
25 Liden 254
26 Hovid 225

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vin taajaman nimenä on joskus ollut myös Alvik.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Kävsta

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Allsta (norra delen)
  • Attmar
  • Bjässhammarn
  • Björkön
  • Bodviken
  • Bunsta
  • Bäck + Tomming
  • Edsta
  • Hartungviken
  • Holm
  • Hov
  • Hörningsholm
  • Järkvissle
  • Knävland + Påläng
  • Krånge och Arklo
  • Kungsnäs och Nävsta och Selånger
  • Kävsta
  • Lunde
  • Långsjön
  • Medskogsbron
  • Ovansjö + Gomaj (pohjoinen osa)
  • Runsvik
  • Röde + Båräng
  • Sillre
  • Skatan
  • Slädaviken + Åssjön
  • Solberg
  • Solum + Brödlösa
  • Sörfors
  • Sörnacksta
  • Töva
  • Viforsen + Vi + Tunbyn
  • Viskan
  • Vivsta
  • Västerro + Lillro
  • Åsta
  • Östanskär + södra Arklo
  • Österlo + Västerlo (osa)
  • Östloning + Västloning (osa)
  • Övre Tunbyn

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Nyhamn
  • Sydöst Hulistugan Karlstadvägen
  • Ängom + Sundsudden

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Sundsvallin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Sundsvalls Första (16 valtuutettua)
  • Sundsvalls Andra (23 valtuutettua)
  • Sundsvalls Tredje (19 valtuutettua)
  • Sundsvalls Fjärde (23 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sundsvallin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 11 12 13 9 13 12 14 10 17 25 16 16 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 22 21 17 15 10 11 8 6 5 7 7 3 4 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 5 8 7 4 10 8 8 7 4 10 8 7 5 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 1 4 0 7 5 4 1 2 4 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 7 4 7 5 4 4 5 4 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 42 40 41 46 43 41 39 44 36 38 35 32 38 33 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 5 5 5 4 4 4 4 5 10 7 4 4 4 6 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 8 10 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Sundsvallin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Alnön piiri
  • Attmarin piiri
  • Holmin piiri (Medelpad)
  • Indalin piiri
  • Lidenin piiri
  • Njurundan piiri
  • Selångerin piiri
  • Skönin piiri
  • Skönsmonin piiri
  • Stöden piiri
  • Sundsvallin Gustav Adolfin piiri (Sundsvalls Gustav Adolfs distrikt)
  • Sättnan piiri
  • Tunan piiri (Medelpad)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Sundsvalls Gustav Adolf
  • Skönsmon
  • Skön
  • Alnö
  • Sättna
  • Selånger
  • Stöde
  • Tuna
  • Attmar
  • Njurunda
  • Indal
  • Holm
  • Liden

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Alnö
  • Attmar
  • Galtströms bruksförsamling*
  • Holm
  • Indal
  • Liden (Indals-Liden)
  • Njurunda
  • Selånger
  • Skön
  • Skönsmon
  • Stöde
  • Sundsvalls Gustav Adolf (Sundsvall)
  • Sundsvalls mosaiska
  • Svartvik*
  • Sättna
  • Tuna

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.6.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Sundsvall Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.6.2022. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sundsvallin kunta.
  • Sundsvallin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sundsvalls kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
  • n
  • k
  • m
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se.
1.Tukholma975 073
2.Göteborg579 281
3.Malmö344 166
4.Uppsala230 767
5.Linköping163 051
6.Örebro155 696
7.Västerås154 049
8.Helsingborg147 734
9.Norrköping143 171
10.Jönköping141 081
11.Uumaja128 901
12.Lund124 935
13.Borås113 179
14.Huddinge112 848
15.Eskilstuna106 859
16.Nacka105 189
17.Halmstad102 767
18.Gävle102 418
19.Sundsvall99 449
20.Södertälje98 979
21.Botkyrka94 606
22.Växjö94 129
23.Karlstad93 898
24.Haninge92 095
25.Kristianstad85 747
26.Kungsbacka84 395
27.Solna82 429
28.Järfälla79 990
29.Luulaja78 105
30.Sollentuna73 857
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026