Botkyrkan kunta

Botkyrkan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Tumba
Kuntakoodi 0127
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 194,15 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 94 847
 – Väestötiheys 488,5 as./km²
www.botkyrka.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Tukholman metroa Fittjassa.
Kerrostaloja Hallundassa.
Tullingesjönin järvi.

Botkyrkan kunta (ruots. Botkyrka kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Tumba. Nimensä kunta on saanut Ruotsissa 1100-luvulla eläneen kotoperäisen lähetyssaarnaajan Botvidin mukaan alun perin muodossa Botvidakirkia[3].

Kunnan maapinta-ala on 194,15 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 94 847 henkeä (31.12.2020).[2]

Botkyrkan naapurikuntia ovat Haninge, Nynäshamn, Södertälje, Salem, Ekerö ja Huddinge.

Vuoden 2017 lopussa kunnan asukkaista 58,6 % oli ulkomaalaistaustaisia, vuoden 2011 lopussa 54,1 %, eniten koko Ruotsissa.[4][5] Pääosa kunnan väestöstä asuu Tukholman taajamaan kiinni kasvaneilla asuinalueilla. Nämä alueet sijaitsevat kunnan pohjoisosassa ja niihin kuuluu myös Tullinge.

Botkyrka on saanut nimensä vuonna 1176 rakennetun Botkyrkan kivikirkon mukaan. Kirkko puolestaan on saanut nimensä marttyyrina kuolleen Pyhän Botvidin mukaan. Kunnan alue on ollut jo kauan ihmisten asuttama ja sieltä on löydetty pronssi- ja rautakautisia asuin- ja hautapaikkoja sekä pronssiajalle ajoitettuja kalliopiirroksia.

Vuonna 2007 kunnassa oli 29,57 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kuntauudistuksissa nykyisen kunnan alueelle muodostettiin Botkyrkan ja Grödingen maalaiskunnat aikaisemmista pitäjistä. Vuonna 1904 Botkyrkaan perustettiin Tumban taajaväkinen yhdyskunta, joka lakkautettiin vuonna 1956. Aluejakoa ei muutettu vuoden 1952 kuntauudistuksessa, mutta vuonna 1971 Grödinge yhdistettiin Botkyrkaan. Vuonna 1974 kuntaan yhdistettiin vielä Salemin kunta, mutta jo vuonna 1983 se erotettiin takaisin omaksi kunnakseen.

Väestönkehitys

Botkyrkan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
8 939
1955
  
9 960
1960
  
13 688
1965
  
18 807
1970
  
26 673
1975
  
57 286
1980
  
65 218
1985
  
66 326
1990
  
68 542
1995
  
69 500
2000
  
73 097
2005
  
76 592
2010
  
82 608
2015
  
89 425
2020
  
94 847
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2017)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 38 130 41,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 15 697 17,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 7 675 8,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 30 423 33,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 438 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 26,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 6 321 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 9,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 709 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 13 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 23,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 63,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 13,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,5 0,3
  jalostus 19,6 16,9
  palvelut 78,3 81,9
  tuntematon 1,7 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 22 637 36 499
  työpaikkaomavaraisuus 62,0

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 137 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tukholma* 54 280[18]
2 Tumba* 22 647[18]
3 Vårsta 2 396
4 Norra Riksten 839
5 Sibble 309

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Tumban taajamassa on 37 852 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Salemin kuntaan.[18]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Tukholman taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

  • Bröta+Bröthagen
  • Ensta
  • Fiskarhagen
  • Kagghamra, norra delen
  • Kagghamra, södra delen
  • Kärrhagen och Byrsta kvarn
  • Tegelvreten
  • Vita villorna
  • Åvinge

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

  • Draget + Kullen

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Botkyrkan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Botkyrka Södra (33 valtuutettua)
  • Botkyrka Norra (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Botkyrkan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Salemin kunta sisältyy Botkyrkan tuloksiin vuosina 1973–1979.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 14 15 15 10 15 13 14 9 15 13 10 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 14 10 7 5 2 4 3 1 0 0 1 0 1 2 {{{c2022}}}
  Liberaalit 8 8 7 3 7 6 7 4 3 8 4 3 2 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 1 4 4 4 2 3 6 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 3 3 3 3 3 4 7 4 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 25 29 28 32 27 25 23 30 25 28 25 24 23 23 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 4 5 5 5 5 3 5 7 6 5 4 5 7 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 5 9 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 3 7 5 4 5 3 4 8 5 9 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 75 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Kunnanosat

  • Alby
  • Fittja
  • Grödinge
  • Hallunda
  • Norsborg
  • Storvreten
  • Tullinge
  • Tumba
  • Vårsta

Piirit

Kartta Botkyrkan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Botkyrkan piiri
  • Grödingen piiri
  • Tullingen piiri
  • Tumban piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Botkyrka
  • Grödinge

Strängnäsin ja Tukholman hiippakuntien raja kulkee kunnan halki; Botkyrkan seurakunta kuuluu Tukholman hiippakuntaan ja Grödingen seurakunta Strängnäsin hiippakuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Botkyrka
  • Botkyrka kbfd*
  • Grödinge
  • Tumba
  • Tumba kbfd*

Kirkot

  • Botkyrkan kirkko
    Botkyrkan kirkko
  • Grödingen kirkko
    Grödingen kirkko
  • Lidan liikuntakirkko
    Lidan liikuntakirkko
  • Ljusetin kirkko
    Ljusetin kirkko
  • Tullingen kirkko
    Tullingen kirkko
  • Tumban kirkko
    Tumban kirkko
  • Ängskyrkan
    Ängskyrkan

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Jaakko Forsman ja työryhmä: Iso Tietosanakirja 2, s. 218–219. Helsinki: Otava, 1931.
  4. Nya svenska medborgare från drygt 160 länder Statistiska Centralbyrån. Viitattu 15.10.2020. (ruotsiksi)
  5. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.7.2012. (ruotsiksi)
  6. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2017 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.3.2018. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Botkyrkan kunta.
  • Botkyrkan kunnan kotisivut
  • Paikallinen ratsastusseura (ruotsiksi)
  • Bussiyhtiö (ruotsiksi)
  • Botkyrkan seurakunta (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Botkyrka kommun  –  Kuntajaon kehitys käännöstä.
  • n
  • k
  • m
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se.
1.Tukholma975 073
2.Göteborg579 281
3.Malmö344 166
4.Uppsala230 767
5.Linköping163 051
6.Örebro155 696
7.Västerås154 049
8.Helsingborg147 734
9.Norrköping143 171
10.Jönköping141 081
11.Uumaja128 901
12.Lund124 935
13.Borås113 179
14.Huddinge112 848
15.Eskilstuna106 859
16.Nacka105 189
17.Halmstad102 767
18.Gävle102 418
19.Sundsvall99 449
20.Södertälje98 979
21.Botkyrka94 606
22.Växjö94 129
23.Karlstad93 898
24.Haninge92 095
25.Kristianstad85 747
26.Kungsbacka84 395
27.Solna82 429
28.Järfälla79 990
29.Luulaja78 105
30.Sollentuna73 857
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026