Halmstadin kunta

Halmstadin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Hallandin lääni
Maakunta	Halland
Keskustaajama	Halmstad
Kuntakoodi	1380
Pinta-ala  ([1])
– Maa	1 013,97 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	103 754
– Väestötiheys	102,3 as./km²
www.halmstad.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Halmstadin kunta (ruots. Halmstads kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Halmstad.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 013,97 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 103 754 henkeä (31.12.2020).^[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 215,86 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Halmstadin ystävyyskaupunki Suomessa on Hanko^[6]. Silloinen Halmstadin kaupunki muun muassa lahjoitti Hangon kaupungille Suomen sotien jälkeen rakennuksen, joka tunnetaan nimellä Halmstadintalo^[7].

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen kunnan alueella sijaitsi Halmstadin kaupunki ja 16 maalaiskuntaa. Kutakin maalaiskuntaa vastasi aiempi historiallinen pitäjä, joista yhdeksän kuului Halmstadin kihlakuntaan. Vuonna 1905 perustettiin Oskarströmin taajaväkinen yhdyskunta Enslövin ja Slättåkran maalaiskuntiin. Vuonna 1938 Enslöviin kuulunut osa siirrettiin Slättåkraan. Vuonna 1908 perustettiin vielä Nyhemin taajaväkinen yhdyskunta Snöstorpin maalaiskuntaan. Taajaväkisen yhdyskunnan alue liitettiin Halmstadin kaupunkiin vuonna 1928, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Oskarströmin kauppala muodostettiin vuonna 1947 erottamalla se Enslövistä ja Slättåkrasta, jolloin tämäkin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Eldsberga (Eldsberga, Trönninge ja Tönnersjö)
• Enslöv (Enslöv ja Övraby)
• Getinge (Getinge ja Rävinge)
• Harplinge (Harplinge ja Steninge)
• Kvibille (Holm, Kvibille ja Slättåkra)
• Simlångsdalen (Breared ja Snöstorp)
• Söndrum (Söndrum ja Vapnö)

Halmstadin kaupunkiin ja Oskarströmin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Simlångsdalen liitettiin Halmstadin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Halmstadin kaupunki muuttui Halmstadin kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Eldsberga, Enslöv, Getinge, Harplinge, Kvibille, Oskarström ja Söndrum liitettiin kuntaan.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Halmstadin kaupungin vaakuna. Myös Harplingen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

• 
  Harplingen maalaiskunta

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 726 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 807 Suomessa syntynyttä,^[11] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 419 kruunua.^[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.^[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[14]

• 0–17-vuotiaat: 19,4 %
• 18–64-vuotiaat: 60,8 %
• 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,7 prosenttia.^[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 581 asukasta.^[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[19]

• Snöstorp

Snöstorp on sittemmin kasvanut yhteen Halmstadin taajaman kanssa.^[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[20]

• Fammarp
• Johansfors
• Lynga kvarn och Sandslätt
• Marbäck
• Nissaström
• Sandhamn + Görvik
• Slättåkra
• Stensjö + del av Stora Skipås*
• Särdal
• Tönnersjö
• Villshärad (nordöstra delen)

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Falkenbergin kuntaan.^[21]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[22]

• Björkås
• Frösakull (norra delen)
• Frösakull (västra delen)
• Röinge

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Halmstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[23]

• Halmstads västra valkrets (36 valtuutettua)
• Halmstads östra valkrets (35 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Halmstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Brearedin piiri
• Eldsbergan piiri
• Enslövin piiri
• Getingen piiri
• Halmstadin Martin Lutherin piiri (Halmstads Martin Luthers distrikt)
• Halmstadin Sankt Nikolain piiri (Halmstads Sankt Nikolai distrikt)
• Harplingen piiri
• Holmin piiri (Halland)
• Kvibillen piiri
• Oskarströmin piiri
• Rävingen piiri
• Slättåkran piiri
• Snöstorpin piiri
• Steningen piiri
• Söndrumin piiri
• Trönningen piiri
• Tönnersjön piiri
• Vapnön piiri
• Övrabyn piiri (Halland)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[26]

• S:t Nikolai
• Martin Luther
• Snöstorp
• Breared
• Oskarström
• Eldsbergabygden
• Söndrum-Vapnö
• Harplinge
• Steninge
• Getinge-Rävinge
• Slättåkra-Kvibille
• Enslöv

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Breared
• Eldsberga
• Enslöv
• Getinge
• Halmstads mosaiska*
• Harplinge
• Holm (Skeppsholm)
• Kvibille
• Martin Luther
• Oskarström
• Rävinge
• Sankt Nikolai (Halmstad 1200-luvulta alkaen)
• Slättäkra
• Snöstorp
• Steninge
• Söndrum
• Trönninge
• Tönnersjö
• Vapnö
• Övraby (Halmstad 1200-luvulle asti)

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halmstadin kunta.

• Halmstadin kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Halmstads kommun  –  Kuntajaon kehitys ja taajamat käännetty osio.

Hallandin läänin kunnat

Falkenbergin kunta • Halmstadin kunta • Hylten kunta • Kungsbackan kunta • Laholmin kunta • Varbergin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026