Norrköpingin kunta

Norrköpingin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Itä-Götanmaan lääni
Maakunta	Itä-Götanmaa ja Södermanland
Keskustaajama	Norrköping
Kuntakoodi	0581
Pinta-ala  ([1])
– Maa	1 495,52 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])	144 458
– Väestötiheys	96,6 as./km²
www.norrkoping.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Norrköpingin kunta (ruots. Norrköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Norrköping.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 495,52 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 144 458 henkeä (31.12.2021).^[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 348,62 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Norrköpingin alueella sijaitsi vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen Norrköpingin kaupunki ja 25 maalaiskuntaa. Kaupungin rajojen ulkopuolelle kasvaneen asutuksen hallinnoimiseksi perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: vuonna 1885 Norrköpings norra förstad ja vuonna 1900 Borgs villastad. Vuonna 1917 Östra Enebyn maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, jolloin ensimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1918 liitettiin Sankt Johanneksen maalaiskunta, ja vuonna 1936 Borgin maalaiskunta, jolloin myös jälkimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kuusi "suurkuntaa" itse kaupungin lisäksi:

• Kolmården (Krokek ja Kvarsebo)
• Kvillinge (Kvillinge ja Simonstorp)
• Norsholm (Kimstad ja Skärkind)
• Skärblacka (Kullestad ja Vånga)
• Västra Vikbolandet
• Östra Vikbolandet
• Norrköpingin kaupunki (Norrköping sekä Styrstadin ja Tingstadin kunnat).

Näistä Kolmården sai nimensä Itä-Götanmaan ja Södermanlandin rajalla sijaitsevan metsäalueen mukaan. Historiallisesti Kvarsebon katsotaankin kuuluvan Södermanlandin maakuntaan. Norsholm ja Skärblacka nimettiin kuntien alueilla sijaitsevien taajamien mukaan. Norrköpingin itäpuolella sijaitsevan Vikbolandetin niemimaan alueen länsi- ja itäosat muodostivat oman kuntansa.

Jo vuonna 1962 Norsholm liitettiin Skärblackaan. Vuonna 1967 Västra ja Östra Vikbolandet yhdistettiin kunnaksi, jonka nimeksi tuli pelkkä Vikbolandet. Norrköpingin kunta muodostettiin 1971, jolloin Kolmården, Kvillinge ja Skärblacka liitettiin kaupunkiin. Nykyiset rajansa Norrköping sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Vikbolandet.

Vaakuna

Kunnan vaakuna on entisen Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna. Kaupunki on aiemmin käyttänyt myös toisennäköistä vaakunaa.

• 
  Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 340 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 231 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 277 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 20,4 %
• 18–64-vuotiaat: 61,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,1 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 838 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[17]

• Loddby
• Röbrinken
• Smedby

Luettelossa mainituista taajamista Smedby on sittemmin kasvanut yhteen Norrköpingin taajaman kanssa.^[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[18]

• Arkösund
• Djurön
• Gruvstugan
• Göstadberg
• Hagsätter
• Hultsbruk
• Kopparbo
• Kvarsebo
• Kättinge
• Lindö
• Loddby
• Loddbynäset
• Ludden
• Lövdalen
• Marbystrand
• Mem
• Puksten
• Skärkind
• Stora Sidus
• Styrstad och Gräsnäs
• Svärtinge gård
• Tallebo
• Tåby
• Ystad Fågellund
• Östra Ny

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[19]

• Almborga
• Eksund
• Ensjön
• Graversfors
• Kolstorp
• Kårtorp
• Lindö
• Skenäs
• Skriketorp
• Sund
• Åselstad
• Öbonäs

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[20]

• Norrköpings norra valkrets (43 valtuutettua)
• Norrköpings södra valkrets (42 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Borgin piiri
• Dagsbergin piiri
• Furingstadin piiri
• Häradshammarin piiri
• Jonsbergin piiri
• Kimstadin piiri
• Konungsundin piiri
• Krokekin piiri
• Kuddbyn piiri
• Kullerstadin piiri
• Kvarsebon piiri
• Kvillingen piiri
• Norrköpingin Hedvigin piiri (Norrköpings Hedvigs distrikt)
• Norrköpingin Matteuksen piiri (Norrköpings Matteus distrikt)
• Norrköpingin Sankt Johanneksen piiri (Norrköpings Sankt Johannes distrikt)
• Norrköpingin Sankt Olain piiri (Norrköpings Sankt Olai distrikt)
• Rönön piiri
• Simonstorpin piiri
• Skärkindin piiri
• Styrstadin piiri
• Svärtingen piiri
• Tingstadin piiri
• Tåbyn piiri
• Vrinnevin piiri
• Vångan piiri (Itä-Götanmaa)
• Ån piiri
• Östra Enebyn piiri
• Östra Husbyn piiri
• Östra Nyn piiri
• Östra Stenbyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[23]

• Norrköpings S:t Olof
• Kolmården
• Norrköpings Borg
• Norrköpings S:t Johannes
• Västra Vikbolandet
• Östra Husby
• Jonsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Dagsberg
• Furingstad
• Häradshammar
• Jonsberg
• Kimstad
• Konungsund
• Konungsunds
• Kolmårdsrote* (ei ollut seurakunta)
• Krokek
• Kuddby
• Kullerstad
• Kvarsebo (Kristine kapell)
• Kvillinge
• Löt*
• Norrköpings Borg (Borg, Borg och Löt)
• Norrköpings Hedvig (Hedvig, Norrköpings tyska)
• Norrköpings mosaiska
• Norrköpings Matteus (Norrköpings Norra)
• Norrköpings reformerta*
• Norrköpings Sankt Johannes (Sankt Johannes)
• Norrköpings Sankt Olai (Sankt Olai)
• Norrköpings Östra Eneby (Eneby, Östra Eneby)
• Rönö (Cathrinae kapell)
• Simonstorp (Sankt Pers kapell)
• Skärkind
• Styrstad
• Tingstad
• Täby
• Vånga
• Å
• Östra Husby (Husby)
• Östra Ny (Ny)
• Östra Stenby (Stenby)

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norrköpingin kunta.

• Norrköpingin kunnan kotisivut^{[vanhentunut linkki]}

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Norrköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.

Itä-Götanmaan läänin kunnat

Boxholmin kunta • Finspångin kunta • Kindan kunta • Linköpingin kunta • Mjölbyn kunta • Motalan kunta • Norrköpingin kunta Söderköpingin kunta • Vadstenan kunta • Valdemarsvikin kunta • Ydren kunta • Åtvidabergin kunta • Ödeshögin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026