Göteborgin kunta

Göteborgin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Länsi-Götanmaa ja Bohuslän
Keskustaajama	Göteborg
Kuntakoodi	1480
Pinta-ala  ([1])
– Maa	447,88 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	583 056
– Väestötiheys	1 302 as./km²
goteborg.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Göteborgin kunta (ruots. Göteborgs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Göteborg.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 447,88 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 583 056 henkeä (31.12.2020).^[2]

Göteborgin kunta on väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. Göteborg sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Kunnan keskustaajamassa Göteborgissa asuu pääosa kunnan väestöstä ja se ulottuu myös naapurikuntien alueelle.

Göteborgista ja monista sen naapurikunnista muodostuvassa Suur-Göteborgissa on noin 920 000 asukasta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,82 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Ensimmäinen Göteborgin kaupunki perustettiin Hisingenille Götajoen rannalle. Kuningas Kaarle IX antoi kaupungille väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1603 ja pysyvät vuonna 1607. Tanskalaiset polttivat kaupungin jo vuonna 1611. Uusi eli nykyinen Göteborgin kaupunki sai kuningas Kustaa II Aadolfilta väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1619 ja pysyvät vuonna 1621.

Vuoden 1862 lain kunnallishallinnosta kaupungeissa (ruots. Förordning om kommunalstyrelse i stad (SFS 1862:14)) astuttua voimaan 1.1.1863 Göteborgista muodostettiin oma kaupunkikunta. Kaupunkiin liitettiin vuosien saatossa useita ympäröiviä maalaiskuntia:

• vuonna 1868 Karl Johanin maalaiskunta
• vuonna 1906 Lundbyn maalaiskunta
• vuonna 1922 Örgryten maalaiskunta
• vuonna 1931 Nya Varvetin maalaiskunta
• vuonna 1945 Västra Frölundan maalaiskunta
• vuonna 1948 Backan maalaiskunta
• vuonna 1967 Torslandan, Tuven, Säven ja Angeredin maalaiskunnat sekä Bergumin alue Stora Lundbyn maalaiskunnasta^[6]

Vuonna 1971 Göteborgin kaupunki muutettiin Göteborgin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Askimin ja Styrsön kunnat sekä Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta, joka oli aiemmin kuulunut Kungälvin kuntaan.

Göteborgin kunta ei Malmön kunnan tavoin kuulunut aiemmin mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kunta huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, kuten paikallisliikenteestä ja terveydenhuollosta. Vasta vuonna 1998 kunta liittyi osaksi vastaperustettua Länsi-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaa.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 7 399 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 13 368 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 698 kruunua.^[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 27 000 kruunua.^[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[13]

• 0–17-vuotiaat: 18,9 %
• 18–64-vuotiaat: 66,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,9 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 890 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungsbackan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Kungsbackan kuntaan ja Mölndalin kuntaan.^[18] Hjuvikin taajaman nimenä on joskus ollut myös Hästevik.^[19]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[19]

• Agnesberg
• Askim
• Hjällbo
• Kärra
• Näset
• Rannebergen
• Skintebo
• Torslanda (nimenä ollut myös Nolered)
• Tuve (nimenä ollut myös Glöstorp)

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa.^[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[20]

• Ambjörnhagen
• Assmundtorp + Skändla
• Brunnstorpsnäs
• Bruntorpsdalen och Mulered
• Bärby
• Djupedal södra
• Dockered
• Furåsen
• Gunnesby
• Gunnilse (västra delen)
• Halleröd
• Hästevik
• Kippholmen
• Kvillehed
• Kålsered
• Köpstadsö
• Nolviks kile
• Prästegården (norra delen)
• Prästegården (södra delen)
• Rågården
• Sillvik
• Skeddalen
• Stora Svindal
• Tomtebacken + Gullö
• Torvhög
• Tråkärrslätt*
• Trånget (östra delen)
• Västra Låssby

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Mölndalin kuntaan.^[21]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[22]

• Bergegården
• Gossbydal + Linnefjäll
• Gunnilse (östra delen)
• Larsered
• Låssby
• Rösbo
• Skår
• Stenared
• Trulsegården

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Göteborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[23]

• Göteborg, Hisingen (22 valtuutettua)
• Göteborg, Öster (20 valtuutettua)
• Göteborg, Centrum (19 valtuutettua)
• Göteborg, Väster (20 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Göteborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kaupunginosalautakunnat

Göteborgin kunta on jaettu kaupunginosalautakuntiin (ruots. stadsdelsnämnd). Ennen vuotta 2010 lautakuntia oli seuraavat 21 kappaletta:

Niistä Södra Skärgården sijaitsi Styrsön saaristossa. Vuoden 2010 alussa Frölundan ja Högsbon kaupunginosalautakunnat yhdistettiin Frölunda-Högsbon kaupunginosalautakunnaksi.

Vuoden 2011 alusta lähtien kaupunginosalautakuntia vähennettiin, jolloin niitä jäi jaljelle vain kymmenen kappaletta. Ne ovat

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Angeredin piiri
• Annedalin piiri
• Askimin piiri
• Backan piiri
• Bergsjönin piiri
• Bergumin piiri
• Biskopsgårdenin piiri
• Björkekärrin piiri
• Björlandan piiri
• Brunnsbon piiri
• Brämaregårdenin piiri
• Bäckebolin piiri
• Gunnaredin piiri
• Göteborgin Karl Johanin piiri (Göteborgs Karl Johans distrikt)
• Göteborgin Oscar Fredrikin piiri (Göteborgs Oscar Fredriks distrikt)
• Göteborgin Sankt Paulin piiri (Göteborgs Sankt Pauli distrikt)
• Göteborgin tuomiokirkkopiiri (Göteborgs domkyrkodistrikt)
• Göteborgin Vasan piiri (Göteborgs Vasa distrikt)
• Hagan piiri (Länsi-Götanmaa)
• Härlandan piiri
• Högsbon piiri
• Johannebergin piiri
• Kortedalan piiri
• Lundbyn piiri (Länsi-Götanmaa)
• Masthuggetin piiri
• Nylösen piiri
• Näsetin piiri
• Rödbon piiri
• Styrsön piiri
• Säven piiri
• Torslandan piiri
• Tuven piiri
• Tynneredin piiri
• Västra Frölundan piiri
• Älvsborgin piiri
• Örgryten piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[26]

• Domkyrkoförsamlingen i Göteborg
• Nylöse
• Kortedala
• Härlanda
• Göteborgs Vasa
• Göteborgs Johanneberg
• Göteborgs Annedal
• Göteborgs Haga
• Göteborgs Oscar Fredrik
• Göteborgs Masthugg
• Göteborgs Carl Johan
• Örgryte
• Lundby
• Backa
• Högsbo
• Västra Frölunda
• Älvsborg
• Tynnered
• Angered
• Bergum
• Torslanda-Björlanda
• Tuve-Säve
• Bergsjön
• Göteborgs S:t Pauli
• Gunnared
• Askim
• Styrsö
• Björkekärr
• Näset

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Allmänna straffängelset* (Länshäktet)
• Angered
• Askim
• Backa
• Bergsjön
• Bergsjöns kbfd*
• Bergum
• Biskopsgarden
• Biskopsgårdens kbfd*
• Björlanda
• Brämaregården
• Brämaregårdens kbfd*
• Carl Johan, se Göteborgs Karl Johan
• Domkyrkoförsamlingen i Göteborg (Gustavi och Kristine, Göteborgs domkyrkoförsamling, Göteborgs Gustaivi, Göteborgs svenska)
• Flottan, se Nya Varvet*
• Gamlestads kbfd*
• Gunnared
• Göteborgs Annedal
• Göteborgs engelska (Göteborgs reformerta 1700-luvulla)
• Göteborgs fattighusförsamling* (Arbets- och korrektionsinrättningen)
• Göteborgs garnisonsförsamling* (Göta artilleriregemente)
• Göteborgs Haga
• Göteborgs Johanneberg
• Göteborgs Karl Johan (Amiralitetsvarvsförsamlingen, Förenade Kustförsamlingen, Gamla varvet, Privata församlingen)
• Göteborgs katolska
• Göteborgs Kristine*
• Göteborgs lutherska*
• Göteborgs Masthugg
• Göteborgs mosaiska
• Göteborgs Oskar Fredrik
• Göteborgs reformerta* (1600-luvulla)
• Göteborgs Sankt Pauli
• Göteborgs spinnhusförsamling*
• Göteborgs Tyska Göteborgs Vasa
• Härlanda
• Högsbo
• Kortedala
• Kortedala kbfd*
• Lundby
• Lundby kbfd*
• Marieberg* (Majorna)
• Nya Varvet*
• Nya Älvsborg* (Ny-Elfsborgs slottsförsamling)
• Nylöse (Götaholm, Göteborgs Gamlestad, Göteborgs hospitalsförsamling, Kronohospitalsförsamlingen, Älvsborg)
• Nylöse kbfd*
• Rödbo
• Smålands artilleriregemente* (Andra Göta artilleriregemente)
• Stadens fattighus och Allmänna
• Styrsö
• Säve
• Törslanda
• Tuve
• Tynnered
• Tynnereds kbfd*
• Utby*
• Västra Frölunda (Frölunda)
• Västra Frölunda kbfd*
• Älvsborg
• Älvsborgs kbfd*
• Örgryte

Kirkot

• 
  Allhelgonakyrkan
• 
  Annedaskyrkan
• 
  Askimin kirkko
• 
  Asperön kirkko
• 
  Backan kirkko
• 
  Bergsjönin kirkko
• 
  Bergumin kirkko
• 
  Billdalin kirkko
• 
  Biskopsgårdenin kirkko
• 
  Björkekärrin kirkko
• 
  Björlandan kirkko
• 
  Brunnsbokyrkan
• 
  Brämaregårdenin kirkko
• 
  Buråskyrkan
• 
  Bäckebolin kirkkosali
• 
  Carl Johanin kirkko
• 
  Göteborgin tuomiokirkko
• 
  Donsön kirkko
• 
  Furåsenin kirkko
• 
  Glöstorpin kirkko
• 
  Grevegårdenin kirkko
• 
  Guldhedskyrkan
• 
  Gunnaredin kirkko
• 
  Hagakyrkan
• 
  Hammarkullenin kirkko
• 
  Hjällbon kirkko
• 
  Härlandan kirkko
• 
  Högsbon kirkko
• 
  Johannesbergskyrkan
• 
  Kaverösin kirkko
• 
  Kungsladugårdin kirkko
• 
  Kärran kirkko
• 
  Landalan kappeli
• 
  Lundbyn vanha kirkko
• 
  Lundbyn uusi kirkko
• 
  Länsmansgårdenin kirkko
• 
  Lövgärdetin kirkko
• 
  Mariakyrkan
• 
  Masthuggskyrkan
• 
  Mikaelskyrkan
• 
  Norska sjömanskyrkan
• 
  Nylösen kirkko
• 
  Näsetin kirkko
• 
  Oscar Fredrikin kirkko
• 
  Pater Nosterkyrkan
• 
  Rödbon kirkko
• 
  Sankt Johanneskyrka
• 
  Sankt Pauli kyrka
• 
  Sankt Birgittas kapell
• 
  Skårin kirkko
• 
  Styrsön kirkko
• 
  Säven kirkko
• 
  Toleredskyrkan
• 
  Torslandan kirkko
• 
  Tuven kirkko
• 
  Tynneredin kirkko
• 
  Tyska kyrkan
• 
  Utbyn kirkko
• 
  Vasakyrkan
• 
  Vrångön kirkko
• 
  Vårfrukyrkan
• 
  Västra Frölundan kirkko
• 
  Älvsborgin kirkko
• 
  Örgryten vanha kirkko
• 
  Örgryten uusi kirkko

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Göteborgin kunta.

• Göteborgin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
• Lyhyt suomalainen kuvaus sisällöstä Göteborgin virallisella sivustolla
• Virallinen kansainvälinen Göteborgin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Göteborgs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja artikkelista Göteborgs stad.

Länsi-Götanmaan läänin kunnat

Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026