Malmön kunta

Malmön kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Skånen lääni
Maakunta	Skåne
Keskustaajama	Malmö
Kuntakoodi	1280
Pinta-ala  ([1])
– Maa	156,60 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])	351 749
– Väestötiheys	2 246,2 as./km²
www.malmo.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Malmön kunta (ruots. Malmö kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Malmö.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 156,60 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 351 749 henkeä (31.12.2021).^[2]

Malmön kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla lähellä Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa. Sen naapurikunnat ovat etelässä Vellingen kunta, idässä Svedalan kunta sekä koillisessa Staffanstorpin kunta ja Burlövin kunta. Osa Malmön taajamasta kuuluu myös Burlövin kuntaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 51,37 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 33,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislait loivat pohjan Ruotsin kuntajärjestelmälle. Lait astuivat voimaan 1. tammikuuta 1863, jolloin nykyisen Malmön kunnan alueella oli Malmön kaupungin lisäksi 12 pitäjää. Alueliitosten ja kuntaliitosten myötä ne yhdistettiin vuoteen 1971 tultaessa yhdeksi yksiköksi.

Vuonna 1886 Hyllien ja Fosien maalaiskuntiin perustettiin Limhamnin taajaväkinen yhdyskunta. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Sofielund (tai Sofielundshusen) perustettiin vuonna 1896 Västra Skrävlingen maalaiskuntaan. Se lakkautettiin vuonna 1911, jolloin koko maalaiskunta liitettiin Malmön kaupunkiin. Koko Hyllien maalaiskunta ja osa Fosien maalaiskunnasta muodostivat vuosina 1906–1914 Limhamnin kauppalan, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1919 Fosien maalaiskuntaan perustettiin Fosien taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1931 koko maalaiskunta liitettiin Malmöhön. Yksi liitos tapahtui vielä vuonna 1935, jolloin Husien maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

• Oxie (Glostorp, Lockarp ja Oxie)
• Bunkeflo (Bunkeflo, Tygelsjö ja Västra Klagstorp)

Lisäksi Malmön kaupunkiin liitettiin Södra Sallerupin maalaiskunta. Oxien maalaiskunta liitettiin Malmöhön vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Malmön kunta yhdistämällä aiempi Malmön kaupunki ja Bunkeflon maalaiskunta.

Malmö on kuitenkin yksi niistä Ruotsin kunnista, jotka 1980-luvulta lähtien ovat kutsuneet itseään mieluummin kaupungeiksi kuin kunniksi.

Vuonna 1862 Malmö päätti jäädä Malmöhusin läänin maakäräjäkunnan ulkopuolelle, ja Malmön kunta liittyi osaksi nykyistä Skånen läänin maakäräjäkuntaa vasta vuonna 1999. Sitä ennen Malmö huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, joita ovat esimerkiksi paikallisliikenne ja terveydenhoito.

Vaakuna

Malmön vaakunasta on olemassa pelkän vaakunakilven sisältävä ja koristeellisempi versio.

• 
  Pelkkä vaakunakilpi
• 
  Koristeellisempi vaakuna

Väestö

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 678 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 163 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 219 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 21 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 19,5 %
• 18–64-vuotiaat: 65,0 %
• 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %

Yleisimmät syntymämaat

Vuoden 2019 lopussa Malmön kunnassa oli 344 166 asukasta, joista 225 843 oli Ruotsissa syntyneitä. ^[13]

1.  Irak (11 799)
2.  Syyria (7 970)
3.  Jugoslavia (7 564)
4.  Tanska (7 384)
5.  Puola (6 840)
6.  Bosnia ja Hertsegovina (6 425)
7.  Afganistan (4 351)
8.  Iran (4 174)
9.  Turkki (2 570)
10.  Somalia (2 476)
11.  Saksa (2 078)
12.  Suomi (1 547)

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,5 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 420 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Malmön taajamassa on 280 415 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Burlövin kuntaan.^[18] Vintrien taajaman nimenä on joskus ollut myös Bunkeflo.^[19]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[19]

• Kristineberg (nimenä ollut myös Oxie Station)
• Käglinge
• Klagshamn (ja sen osana ollut Norra Klagshamn)
• Tullstorp

Luettelossa mainituista taajamista Kristineberg ja Käglinge ovat sittemmin kasvaneet yhteen Oxien ja Tullstorp Malmön taajaman kanssa. Klagshamn on jaettu Norra Klagshamniksi ja Södra Klagshamniksi, joista edeltävä on nykyään kasvanut yhteen Bunkeflostrandin taajaman kanssa ja jälkimmäinen muodostaa edelleen oman taajaman.^[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[20]

• Krumby
• Lockarp
• Pile-Tygelsjö
• Slättäng

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[21]

• Fårabäck
• Skumparp
• Toarp
• Vintrie
• Västra Klagstorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Malmön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[22]

• Malmö Östra (31 valtuutettua)
• Malmö Västra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Malmön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Bunkeflon piiri
• Eriksfältin piiri
• Fosien piiri
• Husien piiri
• Hyllien piiri
• Kirsebergin piiri
• Kulladalin piiri
• Limhamnin piiri
• Malmön Sankt Johanneksen piiri (Malmö Sankt Johannes distrikt)
• Malmön Sankt Paulin piiri (Malmö Sankt Pauli distrikt)
• Malmön Sankt Petrin piiri (Malmö Sankt Petri distrikt)
• Möllevångenin piiri
• Oxien piiri
• Slottsstadenin piiri
• Sofielundin piiri
• Södra Sallerupin piiri
• Tygelsjön piiri
• Västra Klagstorpin piiri
• Västra Skrävlingen piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[25]

• Malmö S:t Petri
• Slottsstaden
• Kirseberg
• Malmö S:t Pauli
• Malmö S:t Johannes
• Möllevången-Sofielund
• Limhamn
• Fosie
• Västra Skrävlinge
• Husie och Södra Sallerup
• Oxie
• Hyllie
• Eriksfält
• Kulladal
• Bunkeflo
• Tygelsjö-Västra Klagstorp

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Bastorp*
• Bunkeflo
• Eriksfält
• Fosie
• Glostorp*
• Husie
• Hyllie
• Kirseberg
• Kulladal
• Limhamn
• Lockarp*
• Malmö garnisonsförsamling* (Kronprinsens husarregemente)
• Malmö hospitalsförsamling*
• Malmö Karoli* (Caroli, Malmö tyska)
• Malmö katolska
• Malmö mosaiska
• Malmö Sankt Johannes
• Malmö Sankt Pauli
• Malmö Sankt Petri (Sankt Petri)
• Malmö slottsförsamling*
• Malmö övra*
• Möllevången
• Oxie
• Slottsstaden
• Sofielund
• Södra Sallerup (Sallerup)
• Tygelsjö
• Västra Klagstorp (Klagstorp)
• Västra Skrävlinge (Skrävlinge)

Kirkot

• 
  Bunkeflon kirkko
• 
  Bunkeflo strandkyrka
• 
  Caroli kyrka
• 
  Fosien kirkko
• 
  Glostorpin kirkko
• 
  Helgeandskyrkan
• 
  Heliga Trefaldighetskyrkan
• 
  Husien kirkko
• 
  Hyllien kirkko
• 
  Kirsebergin kirkko
• 
  Limhamnin kirkko
• 
  Lockarpin kirkko
• 
  Oxien kirkko
• 
  Rosengårdin kirkko
• 
  Sankt Andreas kyrka
• 
  Sankt Johannes kyrka
• 
  Sankt Matteus kyrka
• 
  Sankt Mikaels kyrka
• 
  Sankt Pauli kyrka
• 
  Sankt Petri kyrka
• 
  Sankta Katarina kyrka
• 
  Sankta Maria kyrka
• 
  Södra Sallerupin kirkko
• 
  Tygelsjön kirkko
• 
  Västra Klagstorpin kirkko
• 
  Västra Skrävlingen kirkko

Kaupunginosat

Malmön kunta on vuodesta 1996 lähtien jaettu kaupunginosiin (ruots. stadsdel), jotka puolestaan on jaettu 134 osa-alueeseen (ruots. delområde). Jokaista kaupunginosaa johtaa poliittinen lautakunta eli kaupunginosavaltuusto, jossa on 11 edustajaa. Valtuustojen poliittinen jakauma vastaa kunnanvaltuuston poliittista jakaumaa. Jokaisessa kaupunginosassa puolestaan on myös kansalaiskonttori (ruots. medborgarkontor).

Vanhan aluejaon mukaiset 10 kaupunginosaa olivat:

• Centrum
• Södra Innerstaden
• Västra Innerstaden
• Limhamn-Bunkeflo
• Hyllie
• Fosie
• Oxie
• Rosengård
• Husie
• Kirseberg

Seuraavassa on galleria kartoista, joissa näkyvät kunkin kaupunginosan osa-alueet. Kartat kuvaavat vuoden 2009 tilannetta.

• 
  Centrum
• 
  Södra Innerstaden
• 
  Västra Innerstaden
• 
  Limhamn-Bunkeflo
• 
  Hyllie
• 
  Fosie
• 
  Oxie
• 
  Rosengård
• 
  Husie
• 
  Kirseberg

Vuoden 2013 alusta lähtien Malmössä on viisi kaupunginaluetta (ruots. stadsområde), joista jokainen on muodostettu yhdistämällä kaksi aiempaa kaupunginosaa:^[27]

• Norr (aiemmat Centrum ja Kirseberg)
• Innerstaden (aiemmat Södra Innerstaden ja Västra Innerstaden)
• Väster (aiemmat Limhamn-Bunkeflo ja Hyllie)
• Söder (aiemmat Fosie ja Oxie)
• Öster (aiemmat Rosengård ja Husie)

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmön kunta.

• Malmön kunnan kotisivut

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Malmö kommun  –  Kuntajaon kehitys ja kaupunginosat ovat käännöstä.

Skånen läänin kunnat

Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit

n k m Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019) Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. 1. Tukholma 975 073 2. Göteborg 579 281 3. Malmö 344 166 4. Uppsala 230 767 5. Linköping 163 051 6. Örebro 155 696 7. Västerås 154 049 8. Helsingborg 147 734 9. Norrköping 143 171 10. Jönköping 141 081 11. Uumaja 128 901 12. Lund 124 935 13. Borås 113 179 14. Huddinge 112 848 15. Eskilstuna 106 859 16. Nacka 105 189 17. Halmstad 102 767 18. Gävle 102 418 19. Sundsvall 99 449 20. Södertälje 98 979 21. Botkyrka 94 606 22. Växjö 94 129 23. Karlstad 93 898 24. Haninge 92 095 25. Kristianstad 85 747 26. Kungsbacka 84 395 27. Solna 82 429 28. Järfälla 79 990 29. Luulaja 78 105 30. Sollentuna 73 857

n k m Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020) Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 1. Tukholma 974 073 2. Oslo 693 494 3. Helsinki 655 281 4. Kööpenhamina 632 340 5. Göteborg 579 281 6. Aarhus 349 983 7. Malmö 344 166 8. Espoo 290 200 9. Bergen 283 929 10. Tampere 238 420 11. Vantaa 233 383 12. Uppsala 230 767 13. Aalborg 217 075 14. Oulu 205 629 15. Trondheim 205 163 16. Odense 204 895 17. Turku 193 176 18. Linköping 163 051 19. Örebro 155 696 20. Västerås 154 049 21. Helsingborg 147 734 22. Stavanger 143 497 23. Norrköping 143 171 24. Jyväskylä 142 477 25. Jönköping 141 081 26. Reykjavík 131 146 27. Uumaja 128 901 28. Bærum 127 731 29. Lund 124 935 30. Lahti 119 917 31. Kuopio 119 379 32. Vejle 115 748 33. Esbjerg 115 483 34. Borås 113 179 35. Huddinge 112 848 36. Kristiansand 111 633 37. Eskilstuna 106 859 38. Nacka 105 189 39. Frederiksberg 104 305 40. Halmstad 102 767 41. Gävle 102 418 42. Drammen 101 386 43. Sundsvall 99 449 44. Södertälje 98 979 45. Randers 97 805 46. Viborg 96 921 47. Botkyrka 94 606 48. Asker 94 441 49. Växjö 94 129 50. Silkeborg 94 026