Eskilstunan kunta
| Eskilstunan kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Södermanlandin lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Eskilstuna |
| Kuntakoodi | 0484 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 099,89 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 106 975 |
| – Väestötiheys | 97,3 as./km² |
| www.eskilstuna.se | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Eskilstunan kunta (ruots. Eskilstuna kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Eskilstuna.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 099,89 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 106 975 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnan pohjoispuolella sijaitsee Ruotsin neljästä suuresta järvestä Mälaren ja länsipuolella Hjälmaren.
Vuonna 2007 kunnassa oli 274,30 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Eskilstunan asukkaista n. 17 % (17 000) on ruotsinsuomalaisia. Kunnalla on velvoite tarjota palveluita suomen kielellä.lähde?
Kuntajaon kehitys
Ruotsin vuoden 1862 kunnallislakien (ruots. kommunalförordningar) astuessa voimaan kunnan nykyisellä alueella sijaitsivat Eskilstunan ja Torshällan kaupungit sekä 19 pitäjää. Pitäjistä muodostettiin tuolloin maalaiskunnat. Vuonna 1907 Eskilstunan kaupunkiin liitettiin Klosterin ja Forsin maalaiskunnat. Forsin liitoksen mukana kaupungin osaksi tuli vuonna 1889 perustettu Nyforsin taajaväkinen yhdyskunta.
Seuraava suuri aluemuutos tapahtui vuoden 1952 kuntauudistuksessa, jolloin muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Hällby (Torshällan maalaiskunta, Tumbo ja Råby-Rekarne)
- Kafjärdern (Barva, Hammarby, Jäder, Kjula, Sundby ja Vallby)
- Västra Rekarne (Gillberga, Lista, Västermo ja Öja)
- Husby-Rekarne (Husby-Rekarne ja Näshulta)
- Ärla (Stenkvista ja Ärla)
Eskilstunaan ja Torshällaan tämä uudistus ei vaikuttanut.
Nykyinen Eskilstunan kunta muodostettiin 1.1.1971 yhdistämällä edellä mainitut kaksi kaupunkia ja viisi maalaiskuntaa. Näistä Torshälla on pitkään tavoitellut eroamista kunnasta, ja Ruotsin kuntaliitolta (ruots. Svenska kommunförbundet) tilattiin selvitys mahdollisen kuntajaon seurauksista. Kysymys vietiin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, joka toteutettiin vuoden 2006 yleisten vaalien yhteydessä. Ehdotus Torshällan erottamisesta omaksi kunnaksi hylättiin ja vastustus oli voimakkainta juuri Torshällassa. Torshällalla on tiettyä itsehallintoa, sillä kunnanosaa johtaa Torshällan kaupungin lautakunta (ruots. Torshälla Stads nämnd) ja sillä on oma kunnanosahallinto.
Vaakuna
Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I fält av silver ett från en av en vågskura bildad blå stam uppskjutande svart städ med röd sockel, över vilket en ur ett blått moln i övre vänstra sköldhörnet framkommande röd arm svingar en svart slägga.)
Vaakuna vahvistettiin Eskilstunan kaupungille vuonna 1937. Se on heraldinen tulkinta vuodelta 1665 olevasta sinetistä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Torshällan kaupungin vaakuna vuodelta 1947 menetti asemansa. Myös Barva ja Näshulta olivat käyttäneet vuosina 1951 ja 1946 vahvistettuja vaakunoita, mutta ne menettivät asemansa jo vuoden 1952 kuntauudistuksessa. Barvan maalaiskunnan vaakuna ehti olla käytössä vain muutaman päivän verran joulukuussa 1951. Uusi Eskilstunan kunta päätti käyttää Eskilstunan kaupungin vaakunaa ja rekisteröi sen Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974.
-
Barvan maalaiskunta
(1951) -
-
Torshällan kaupunki
(1949–1970) -
Näshultan maalaiskunta
(1946–1951)
Väestönkehitys
| Eskilstunan kunnan väestönkehitys 1950–2010 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 75 741 | |||
| 1955 | 79 178 | |||
| 1960 | 80 849 | |||
| 1965 | 86 721 | |||
| 1970 | 94 009 | |||
| 1975 | 92 663 | |||
| 1980 | 90 354 | |||
| 1985 | 88 528 | |||
| 1990 | 89 765 | |||
| 1995 | 89 425 | |||
| 2000 | 88 408 | |||
| 2005 | 91 635 | |||
| 2010 | 96 311 | |||
| 2015 | 102 065 | |||
| 2020 | 106 975 | |||
| Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2] | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[6] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 23 844 | 23,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 8 459 | 8,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 8 024 | 7,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 61 738 | 60,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 5 212 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 5,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 7 302 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 8,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 422 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 30 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 20,6 %
- 18–64-vuotiaat: 60,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,5 | 1,4 | |
| jalostus | 24,3 | 24,9 | |
| palvelut | 72,1 | 71,6 | |
| tuntematon | 2,1 | 2,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 40 974 | 41 814 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 98,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 410 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Eskilstuna | 64 679 |
| 2 | Torshälla | 7 612 |
| 3 | Hällbybrunn | 3 296 |
| 4 | Skogstorp | 2 860 |
| 5 | Ärla | 1 270 |
| 6 | Kjulaås | 837 |
| 7 | Hållsta | 823 |
| 8 | Kvicksund* | 773[16] |
| 9 | Hällberga | 612 |
| 10 | Torshälla huvud | 492 |
| 11 | Sundbyholm | 485 |
| 12 | Alberga | 395 |
| 13 | Tumbo | 292 |
| 14 | Bälgviken | 253 |
| 15 | Ängsholmen | 222 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu osin myös Västeråsin kuntaan.[16]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Berga
- Flacksta
- Måsta
- Odlaren
- Rekarne
- Sal
- Västra Borsökna
- Ärna
Luettelossa mainituista taajamista Berga, Flacksta, Måsta, Odlaren, Sal, Västra Borsökna ja Ärna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Eskilstunan taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Broborg och Västtorp
- Dalhagen
- Eklången
- Grundby sand + Kullersta sand
- Hammarby
- Hyndevad
- Lilla Munkhammar
- Lövhulta
- Mora
- Mälarbaden
- Näshulta
- Ostra Knall
- Ribbingelund
- Skeppartorp
- Skogsborg
- Sundbyvik
- Udden
- Västermo
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Borsökna
- Sundbyholm
- Tiggeby + Albro
- Torshälla huvud + del av Mälarbaden
- Ängsholmen
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Eskilstunan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Eskilstuna Västra (21 valtuutettua)
- Torshälla-Kafjärden (20 valtuutettua)
- Eskilstuna Kloster (19 valtuutettua)
- Eskilstuna Sydöstra (19 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Eskilstunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 10 | 11 | 15 | 14 | 12 | 13 | 10 | 14 | 10 | 17 | 18 | 17 | 12 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 16 | 14 | 11 | 9 | 7 | 6 | 6 | 6 | 2 | 4 | 6 | 3 | 3 | 4 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 10 | 11 | 10 | 5 | 12 | 12 | 9 | 7 | 4 | 9 | 6 | 6 | 4 | 4 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 1 | 8 | 7 | 4 | 3 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 4 | 4 | 4 | 4 | 6 | 6 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 41 | 41 | 43 | 46 | 42 | 41 | 37 | 41 | 36 | 37 | 36 | 31 | 28 | 23 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 6 | 9 | 8 | 4 | 4 | 6 | 5 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 8 | 13 | 13 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Eskilstunan Forsin piiri (Eskilstuna Fors distrikt)
- Eskilstunan Klosterin piiri (Eskilstuna Klosters distrikt)
- Gillbergan piiri (Södermanland)
- Husby-Rekarnen piiri
- Hällbyn piiri
- Kafjärdenin piiri
- Listan piiri
- Näshultan piiri
- Råby-Rekarnen piiri
- Stenkvistan piiri
- Torshällan piiri
- Tumbon piiri
- Västermon piiri
- Ärlan piiri
- Öjan piiri (Södermanland)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Eskilstuna
- Torshälla
- Hällby församling med Tumbo och Råby-Rekarne
- Västra Rekarne
- Näshulta
- Husby-Rekarne
- Stenkvista-Ärla
- Kafjärden
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Barva
- Eskilstuna*
- Eskilstuna Fors (Fors, Västerfors)
- Eskilstuna Kloster (Kloster, Tuna, Österfors)
- Gillberga
- Hammarby
- Husby-Rekarne (Husby, Hysby Byringe)
- Hällby (Torshälla landsförsamling)
- Jäder
- Kjula
- Lista
- Näshulta
- Råby-Rekarne (Råby)
- Stenkvista
- Sundby
- Torshälla (Torshälla stadsförsamling)
- Tumbo
- Vallby
- Västermo
- Ärla
- Öja
Kirkot
-
Ansgarskyrkan -
Barvan kirkko -
Forsin kirkko -
Gillbergan kirkko -
Hammarbyn kirkko -
Hällbyn kirkko -
-
Kjulan kirkko -
Klosterin kirkko -
Listan kirkko -
Mariakyrkan -
Näshultan kirkko -
Sankt Andreas kyrka -
Sankt Pauli kyrka -
Sankt Petri kyrka -
Stenkvistan kirkko -
Sundbyn kirkko -
Tomaskyrkan -
Torshällan kirkko -
Tumbon kirkko -
Vallbyn kirkko -
Västermon kirkko
Kaksikielisyys
14 %:lla Eskilstunan kunnan asukkaista vähintään yksi vanhemmista on syntynyt Suomessa. Näistä henkilöistä Uppsalan yliopiston dosentti Eric De Geer arvioi 80 % olevan suomenkielisiä ja 20 % ruotsinkielisiä (suomenruotsalaisia).[25] Eskilstunan kunnassa on suomenkielisiä esikouluja, suomenkielinen peruskoulu, Sverigefinska Skolan, suomenkielistä vanhustoimintaa ja kansalaispalvelua suomeksi. Tätä taustaa vasten kunta päätti hakea osaksi suomen kielen hallintoaluetta, johon Norrbottenin läänin itä- ja pohjoisosat jo kuuluivat. Yhdessä 18 muun kunnan kanssa Eskilstunasta tuli 1.1.2010 osa suomen kielen hallintoaluetta.[26][27][28]
Lähteet
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Eskilstuna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS Selite =) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Eric de Geer: Den finska närvaron i Mälarregionen, 2004. En geografisk-statistisk studie om de finsktalande i Sverige. Rapporter från Finskt språk- och kulturcentrum, 2. Eskilstuna. Mälardalens högskola (ruotsiksi)
- ↑ Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk 11.6.2009. Notisum AB. Arkistoitu 5.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Förvaltningsområden 21.12.2009. Minoritet.se. Arkistoitu 31.8.2012. Viitattu 29.12.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Områden för finska 28.12.2009. Minoritet.se. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 29.12.2009. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eskilstunan kunta.
- Eskilstunan kunnan kotisivut
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Eskilstuna kommun
Alkuperäinen artikkeli: sv:Eskilstuna kommun
Södermanlandin läänin kunnat
| Eskilstunan kunta • Flenin kunta • Gnestan kunta • Katrineholmin kunta • Nyköpingin kunta • Oxelösundin kunta • Strängnäsin kunta • Trosan kunta • Vingåkerin kunta |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
