Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Suomen esihistoria

Pääartikkeli: Suomen esihistoria

• 250000 eaa.–75000 eaa.: Kristiinankaupungin susiluola (kiistanalainen).
• 8000-luku eaa.: Mannerjään väistyessä ensimmäiset asukkaat saapuvat Suomeen.

Mesoliittinen kivikausi (8700 eaa.–5100 eaa.)

Pääartikkeli: Suomen mesoliittinen kausi

Kulttuuri pohjautuu metsästykseen, kalastukseen sekä kasvien, sienten ja marjojen keräilyyn. Tärkeimmät saaliseläimet ovat hirvi, majava ja hylje. Koiria pidetään kotieläiminä. Asutus sijaitsee muinaisrannoilla. Ihmiset liikkuvat saaliseläinten perässä vuodenaikojen mukaan sinne, missä saalistus on helpointa. Suomen asukasluku mesoliittisella kaudella on tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mesoliittisen kauden kulttuuri vakiintui Suomessa n. vuonna 7500 eaa., jonka jälkeisestä ajasta käytetään myös nimitystä Suomusjärven kulttuuri.

• 8800 eaa.: Orimattilan Myllykosken muinainen asuinpaikka.
• 8700 eaa.: Enon muinainen asuinpaikka.
• 8700 eaa.–5100 eaa.: Huittisten hirvenpää.
• 8600 eaa.–8500 eaa.: Joutsenon Saarenojan muinainen asuinpaikka.
• 8600 eaa.–8200 eaa.: Lahden Ristolan muinainen asuinpaikka.
• 8540 eaa.: Antrean verkko.
• 8300 eaa.–8200 eaa.: Utsjoen Sujalan muinainen asuinpaikka.
• n. 7500 eaa.–5100 eaa.: Suomusjärven kulttuuri.
• 6980 eaa.–6800 eaa.: Heinolan reenjalas.
• 6500 eaa.: Kirkkonummen luutuura.
• 5790 eaa.: Rovaniemen hirvenpää.

Neoliittinen kivikausi (5100 eaa.–1500 eaa.)

Pääartikkeli: Neoliittinen kivikausi

Neoliittisella ajalla otetaan käyttöön viljelyskasvit sekä kotieläimet. Kyläasutus ja kyläkulttuuri kehittyvät. Maatalous leviää Suomeen idästä tattarinviljelyksen muodossa. Saviastioiden valmistustaito leviää Suomeen. Hautaustavaksi vakiintuu punamultahautaus.

• 5300 eaa.: Kouvolan Jaalan tattarinviljelyskulttuuri.
• 5200 eaa.–2000 eaa.: Kampakeraaminen kulttuuri.
• 5200 eaa.–4450 eaa.: Vanhempi varhaiskampakeramiikka.
• 5200 eaa.–4350 eaa.: Säräisniemi 1 -keramiikka.
• 5000 eaa.–4500 eaa.: Suomen ensimmäiset kalliomaalaukset.
• 5000 eaa.–2000 eaa.: Pohjan Pohjankurun puujumalainen.
• 5000 eaa.–500 eaa.: Kierikin asutus.
• 4600 eaa.–3850 eaa.: Varhainen asbestikeramiikka.
• 4450 eaa.–4150 eaa.: Nuorempi varhaiskampakeramiikka
• 4300 eaa.–3700 eaa.: Jäkärlän keramiikka.
• 4200 eaa.: Ahvenanmaan maanviljelys.
• 3900 eaa.–3500 eaa.: Tyypillinen kampakeramiikka.
• 3750 eaa.–3250 eaa.: Myöhäiskampakeramiikka.
• 3600 eaa.–3100 eaa.: Kierikin keramiikka.
• 3250 eaa.–2500 eaa.: Pöljän keramiikka.
• 3250 eaa.–2500 eaa.: Jysmän keramiikka.
• 3200 eaa.: Karjanhoito saapuu viimeistään Suomeen.
• 3200 eaa.–2400 eaa.: Pyheensillan keramiikka.
• 3000 eaa.–2000 eaa.: Jätinkirkkojen rakentaminen.
• 3000 eaa.–2000 eaa.: Laukaan Vehniän lusikka.
• 2800/2700 eaa.–2300 eaa.: Nuorakeraaminen kulttuuri.
• 2500/2300 eaa.–1800/1500 eaa.: Kiukaisten keramiikka.
• 2350 eaa.–1800 eaa.: Kiukaisten kulttuuri.
• 2000 eaa.: Keski-Suomen maanviljelys.
• 1750 eaa.–1500 eaa: Säkkijärven hirvenpää.
• 1600 eaa.–1500-luku eaa.: Saamelaisten esivanhemmat saapuvat Suomeen.^[3]
• n. 1500 eaa.: Turun Niuskalan ohranjyvät.
• Ahvenanmaan kuoppakeramiikka.

Pronssikausi (1500 eaa.–500 eaa.)

Pääartikkeli: Pronssikausi

Metalleja ja metalliseoksia, pääasiassa pronssia käytetään aseiden, työkalujen ja korujen valmistukseen. Yhteisöt ovat kylissä asuvia maanviljelijöitä tai metsästäjä-kalastaja-ryhmiä. Yhteisöistä tulee hierarkisia. Suomesta on yhteyksiä Etelä-Skandinaviaan, Keski-Volgalle ja Uralille. Maanviljely valtaa alaa, vaikka pyynnin merkitys on yhä suuri. Viljely pohjautuu suurelta osin kaskiviljelyyn. Viljakasveina ohra ja vehnä. Idässä metsästyskulttuuri jatkuu ja siihen liittyy jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa. Maanviljely heikkenee ja loppuu sisämaassa ilmaston kylmenemisen takia. Kotieläiminä lampaita, sikoja, vuohia ja nautoja. Pronssikautista laivanrakennustaitoa pidetään todennäköisenä. Talotyyppinä skandinaavinen pitkätalo, johon kuuluvat navetta, varasto ja asuinhuone. Kivistä rakennetaan laivamaisia hautarakennelmia. Länsi-Suomen rannikolla rakennetaan haudoiksi hiidenkiukaita ja hautaröykkiöitä, sisämaassa lapinraunioita. Hautaukset toimitetaan aluksi ilman polttamista ja myöhemmin yhä useammin polttohautaamalla.

• 1900 eaa.–1000 eaa.: Lovozeron keramiikka.
• 1900 eaa.–500 eaa.: Tekstiilikeramiikka.
• 1500 eaa.–1100 eaa.: Nakkilan Selkäkankaan hautaröykkiöt.
• 1500 eaa.–800 eaa.: Paimion keramiikka.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Euran kuninkaanhauta.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Euran Luistarin muinaisjäännösalue.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Harjavallan Matinharjun röykkiöhaudat.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Kokemäen Orjapaaden röykkiöhauta.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Laitilan Hautvuoren linnan rakentaminen.
• 1500 eaa.–500 eaa.: Salon Veitakkalan linnamäen linnavuori.
• n. 1200 eaa.–1100 eaa. Ahvenanmaan Otterböten asuinpaikka.
• n. 1100 eaa.–900 eaa.: Maaningan kirves.
• 1100 eaa.–500 eaa.: Liedon Vanhalinnan varhaisin aktiivinen kausi.
• 1100 eaa.–500 eaa.: Anttilan keramiikka.
• 1100 eaa.–500 eaa.: Rauman Sammallahdenmäen röykkiöhaudat.
• 900 eaa.–300 jaa.: Luukonsaaren keramiikka.
• 800-luku eaa.: Itämerensuomalaisten pääjoukko eli suomalaisten esivanhemmat saapuvat lounaisrannikolle.^[4][5]
• 800 eaa.–300 jaa.: Morby-keramiikka.
• 600 eaa.–300 jaa.: Sirnihtan keramiikka.
• 600 eaa.–300 jaa.: Kjelmöyn keramiikka.

Rautakausi (500 eaa.–1250/1300^[6][7])

Pääartikkeli: Rautakausi

Rautaa käytetään aseiden ja työkalujen, kuten kirveiden, veitsien, keihäänkärkien, sirppien, viikatteiden ja korujen valmistusmateriaalina. Ensimmäiset rautaesineet kulkeutuvat Suomeen noin 800–400-luvuilla eaa. Rannikkoalueille rautaesineet tulevat Skandinaviasta tai muualta Itämeren alueelta ja Pohjois-Suomeen ja sisämaahan Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta. Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta ovat 300–200-luvuilla eaa. Rautakaudella asutus jakautuu rannikoiden läntiseen ja sisämaan itäiseen kulttuuripiiriin. Rannikoiden asutus on pääosin yksittäistaloja tai muutaman talon ryhmiä. Elinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys ja kalastus, sekä pienimuotoinen kaupankäynti. Viljelykasveina ovat pääasiassa ohra, spelttivehnä, ruis, kaura ja nauris. Kotieläiminä nauta, lammas, vuohi ja sika. Talot ovat 10–20 metrin mittaisia pystypaalujen varaan rakennettuja hallitaloja, joiden seinät ovat savella tilkittyä oksapunosta tai turvetta. Hautaustapana röykkiöhautaus jatkuu vuosille 200–800 jaa. Kuoppahautaus alkaa yleistyä vuoden 500 tienoilla röykkiö- ja kalmistohautauksen rinnalla. Vuoden 800 jälkeen hautalöydöissä alkavat näkyä kauppa- ja kulttuuriyhteydet viikinkiajan kulttuuripiireihin idässä ja lännessä.

• Turun Virnamäen muinaisjäännösalue.
• Harolan muinaisjäännösalue.
• Euran Kauttuan linnavuori.
• Hattulan Tenholan linnavuori.
• Hauhon Teponlinnan muinaislinna.
• Hollolan Hankaan linnavuori.
• Hollolan Kiiluanmäen linnavuori.
• Huittisten Räätikäsvuoren linnavuori.
• Hämeenlinnan Aulangonlinnan muinaislinna.
• Hämeenlinnan Hakovuoren linnavuori.
• Karjaan Junkarsborgin linnavuori.
• Karjalohjan Pöykärin Linnanmäen linnavuori.
• Karjalohjan Uusipöylin linnavuori.
• Kokemäen Harolan linnaluodon linnavuori.
• Kuhmoisten Päijälän linnavuori.
• Janakkalan Kiianlinnan linnavuori.
• Jämsän Pukinvuoren muinaislinna.
• Laitilan Kirkkelinnan linnavuori.
• Lammin Linnamäen linnavuori.
• Lempäälän Pirunlinnan linnavuori.
• Maskun Kuuvanvuoren linnavuori.
• Mikkelin Otralan linnavuori.
• Nastolan Salajärven linnakallion linnavuori.
• Nousiaisten Repolan Linnavuori.
• Orimattilan Pyhäjärven linnanmäen linnavuori.
• Padasjoen Virmailan linnasaaren muinaislinna.
• Paimion Muurmäen muinaislinna.
• Piikkiön Huttalan linnavuori.
• Salon Pöylän linnamäen linnavuori.
• Salon Pöytiön linnamäen linnavuori.
• Salon Rikalan linnamäen linnavuori.
• Salon Yltjärven linnavuori.
• Siuntion Skällbergetin muinaislinna.
• Sulkavan Linnavuori.
• Tuuloksen Laurinkallion linnavuori.
• Turun Prusin linnasmäen linnavuori.
• Urjalan Nuutajärven linnavuori.
• Urjalan Rutajärven linnavuori.
• Vehmaan Lallisen linnavuori.
• Vesilahden Kaakilan linnakallion linnavuori.
• 450 eaa.–420 eaa: Kreikkalainen historioitsija Herodotos kuvailee Historiateoksen IV-osassa Itä-Euroopassa Jäämereen saakka ulottuvalla alueella eläviä hyberborealaisia kansoja.^[9]
• 300-luku eaa.–200-luku eaa.: Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta.
• 1–1000: Euran Lauhianmäen rautakautinen kalmisto.
• 98: Roomalainen historioitsija Tacitus mainitsee fennit teoksessaan Germania.^[10]
• 200-luku: Nousiaisten kaularengas.
• 300–800-luku: Isonkyrön Levänluhdan luiden ajoitus.
• 300–1000: Päivääniemen kalmisto.
• 400–500: Paimion Nakolinnan linnavuori.
• 500–600-luvuilla kirjoitetussa Widsith-runokokoelmassa mainitaan henkilön nimeltä Cælic hallinneen suomalaisia (Finnum)
• 500-luku: Vähänkyrön Jättiläisen tie.
• 500–700: Liedon Vanhalinnan toinen aktiivinen kausi.
• 500–800: Karjaan Bocklintin linnavuori.
• 500–1200: Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka.
• 500–1300: Euran Luistarin kalmisto.
• n. 540-550: Prokopioksen teoksessa De bello Gothico kuvataan lappalaisia.^[11]
• n. 550: Ravennan piispa Jordanes kirjoittaa suomensukuisista kansoista Cassiodoruksen 12-osaisen Goottien historia -teossarjan pohjalta kirjoittamassaan teoksessa De origine actibusque Getarum.^[12][13]
• 550–800: Vesilahden Kirmukarmun mäen kalmisto.
• 550–1150: Euran pappilanmäen rautakautinen kalmisto.
• 550–1200: Euran käräjämäen rautakautinen kalmisto.
• 600-luku: Vöyrin Käldamäki.
• 600-luku: Yliskylän venehauta.
• 650–800: Laitilan Vainionmäen kalmisto.
• 700–1000: Hollolan Kapatuosian linnavuori.
• 793–1066: Saltvikin Borgbodan linnavuori.
• 793–1066: Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori.
• 800-luku: Kuhmoisten Papinsaaren hautausmaa.
• 800-luku–900-luku: Tursiannotkon asuinpaikka.
• 800-luku: Vöyrin riimukirjoitukset (kiistanalainen, eräs mahdollinen ajoitus, mahdollisesti myös väärennös 1800- tai 1900-luvulta).
• 800–1000: Sääksmäen Rapolan muinaislinna.
• 811: Vanhin säilynyt maininta sanasta Suomi on vuosien Frankkien valtakunnan annaaleissa, missä mainitaan vuoden 811 kohdalla erään rauhansopimuksen yhteydessä Suomi-niminen henkilö.^[14][15]
• n. 875-899: Wessexin kuningas Alfred Suuri toimittaa uudelleen Orosiuksen kirjoittaman maailmanhistoriaa käsittelevän kirjan, johon hän täydentää Pohjoismaiden maantiedettä käsittelevää osuutta norjalaisen viikingin Ottar Haalogalantilaisen matkakertomuksen pohjalta.^[16]

Ensimmäiset kirjalliset tiedot (varhaishistoria)

Katso myös: Ristiretket Suomeen, Ruotsalaisten tulo Suomeen

• 1000–1100: Rikalan kauppapaikka.
• 1000–1370: Liedon Vanhalinnan kolmas aktiivinen kausi.
• 1008: Heimskringlan mukaan Herdalerin taistelu käydään Uudellamaalla, sittemmin Norjan kuninkaaksi nousseen Olavi Pyhän sotajoukon ja etelä-suomalaisten välillä.^[17]
• 1020–1050: Euran emännän puku.
• 1030-luku: Roslagenin alueella sijainneessa riimukivessä U 582 mainitaan Otrygg-nimisen miehen tulleen surmatuksi Suomessa.^[18]
• 1030–1050: Gävlessä olevassa riimukivessä Gs 13 mainitaan Egilin kuolleen Hämeessä.^[18]
• 1042: Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš tekee sotaretken jäämien maalle (luultavasti Hämeeseen tai muualle läntiseen Suomeen).^[19]
• n.1050/1250–1300: Ristiretkiaika.
• n. 1075: Adam Bremeniläisen kirjoittamassa Hampurin piispojen historiassa mainitaan Terra feminarium, jolla luultavasti tarkoitetaan Kvenlandiaa eli Suomea.
• n. 1100: Vesilahden Valkkisten linnamäen linnavuori.
• 1100-luku: Halikon aarre.
• 1100-luku: Perniön puku.
• 1100-luku–1200-luku: Tiurinlinnan rakentaminen.
• 1123: Novgorodin ensimmäisen kronikan mukaan Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš hyökkää jäämejä vastaan.
• 1134–1158: Piispa Henrik Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1138–1154: Arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin laatimassa maailmankartassa mainintaan suomalainen kaupunki tai kauppapaikka nimeltä Ragvalda.
• 1142: Jäämit ja ruotsalaiset hyökkäävät Novgorodiin.
• 1143: Varhaisin maininta Käkisalmen linnasta.
• 1149: Jäämit hyökkäävät uudelleen Novgorodiin.
• n.1150: Ruotsalaisten väitetty ensimmäinen ristiretki Suomeen.
• n.1150: Suomessa vaikuttaa piispa Henrik.
• n. 1150-1220: Saxo Grammaticus kuvaa bjarneja ja finnejä teoksessaan Gesta Danorum.^[20]
• n. 1170: Kvenland (todennäköisesti Suomi) mainitaan Historia Norvegiæ -teoksessa.
• 1171 tai 1172 suomalaiset mainitaan Paavi Aleksanteri III:n kirjoittamassa Gravis admodum -nimellä tunnetussa kirjeessä.
• 1186 Novgorodilaisten hävitysretki Hämeeseen.^[21]
• 1191: Karjalaiset saattavat novgorodilaiset uuteen hyökkäykseen jäämejä vastaan. Hyökkääjät polttavat maan ja tappavat karjan.
• 1100–1200-lukujen vaihde: Suomen vanhin tunnettu kirkko, Ravattulan keskiaikainen kirkko rakennetaan.
• 1200-luku (mahdollisesti): Janakkalan Hakoisten linnavuori.
• 1200-luku: Janakkalan Hangastenmäen linnavuori.
• 1200-luku: Islantilaisessa Egillin, Kalju-Grimrinpojan saagassa kuvataan Pohjolan, Kvenlandin ja Karjalan maantiedettä ja siinä mainitaan kveenien kuningas Faravid.
• 1200-luku: Ynglingien saagassa kerrotaan Ruotsin kuninkaan Agnen tehneen muinoin sotaretken Suomeen ja ryöstäneen Frosti-päällikön tyttären Skjalvin ja ottaneen hänet puolisokseen.
• 1200-luku: Heimskringlaan kuuluvassa Pyhän Olavin saagassa kerrotaan, että Ruotsin kuningas Erik Anundsson valloitti muinoin Suomen, Karjalan, Kuurinmaan, ja Viron.^[22]
• 1200-luku–1300-luku: Helsingin Vartiokylän linnavuori.
• n. 1200-1250: Tanskalaisessa matkaoppaassa kuvataan purjehdusreitti Blekingestä Ahvenanmeren halki Hankoon, Porkkalaan ja lopulta Tallinnaan.^[23]
• 1200–1400: Tuukkalan kalmisto.
• n. 1202–1209: Rodolfus Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1209: Suomi mainitaan paavin kirjoittamassa kirjeessä alueena, joka hiljattain oli kääntynyt kristinuskoon.
• n. 1210–1234: Folkvinus Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1213: Valkeakosken Apianlahden linnosaaren muinaislinna.
• 1216: Paavi katsoo Ruotsiin lähettämässään kirjeessä Suomen lähetysalueen kuuluvan Uppsalan arkkipiispan alaisuuteen.^[24]
• 1220-luku: Sastamalan Pentin linnavuori.
• n. 1220–1245: Tuomas Suomen piispana.
• 1221: Paavi Honorius III lähettää kirjeen Suomen piispalle, jossa annetaan tälle laajat valtuudet valvoa Suomenlahdella käytävää kauppaa.^[25]
• 1226–1227: Vladimir–Suzdalin Jaroslav II:n joukot hyökkäävät talvella Viroon, jäämien maahan ja Karjalaan. Jäämejä vastaan kohdistunut hyökkäys tapahtuu yhdessä karjalaisten kanssa.
• 1227: Novgorodin ruhtinas Jaroslav lähettää lähetyssaarnaajia Karjalaan.
• 1228: Jäämit tekevät kesällä täydellisesti epäonnistuvan kostoretken 2000 miehen vahvuisella joukolla Vanhaan-Laatokkaan.
• 1229: Paavi Gregorius IX julistaa Visbytä, Riikaa ja Lyypekkiä koskevan kauppasaarron Novgorodia vastaan ja muutama vuosi myöhemmin, hän määrää Kalparitariston lähettämään joukkoja Suomen suojelemiseksi.
• 1229: Paavi Gregorius IX ottaa Suomen kirkon suojelukseensa ja ottaa kirkon haltuun pakanalliset uhripaikat.^[26][27]
• 1229: Suomen piispanistuin siirretään Nousiaisista Koroisiin.^[26]
• 1232: Suomen hiippakunta liitetään Balttian kanssa samaan legaattialueeseen.^[28]
• 1237: 9. joulukuuta: Hämeen kapina. Paavi Gregorius IX lähettää kirjeen Uppsalan arkkipiispalle, jossa kerrotaan hämäläisten kääntyneen kristinuskosta takaisin pakanuuteen ja kehotetaan taistelemaan heitä vastaan ja uudelleenkäännyttämään heidät kristityiksi.
• 1240: 15. heinäkuuta: Nevan taistelu käydään Nevajoella Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Sofian ensimmäinen kronikan mukaan.

Ruotsin vallan aika

Pääartikkeli: Ruotsin vallan aika Suomessa

Varhaiskeskiaika

Pääartikkeli: Varhaiskeskiaika

• n. 1248–1258: Bero I Suomen piispana.
• 1249: Ruotsalaisten toinen ristiretki Suomeen (ristiretken vuosiluvusta vaihtelevia tulkintoja). Lyypekin kaupunginkronikan mukaan ”Birger jaarli pakottaa Suomen Ruotsin kruunun alaiseksi”. Länsi-Suomen tosiasiallinen valloitus aloitetaan? Piispa Bero luovuttaa ”suomalaisten veron” Ruotsin kuninkaalle.
• 1249: Suomen ensimmäinen luostari, Pyhän Olavin dominikaanikonventti perustetaan Turkuun.
• 1250–1266: Birger-jaarli Ruotsin hallitsijana yhdessä Valdemar Birgerinpojan kanssa.
• 1258–1266: Ragvald I Suomen piispana.
• 1266–1275: Valdemar Birgerinpoika Ruotsin hallitsijana.
• 1266–1286: Catillus Suomen piispana.
• 1275–1290: Maunu Ladonlukko Ruotsin kuninkaana.
• 1276: Suomen ensimmäinen hiippakunta, Turun arkkihiippakunta perustetaan.
• 1276 Turkuun perustetaan Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu. (todennäköinen perustamisvuosi)
• 1280: Kaarle Kustaanpoika nimitetään virkaan 'praefectus finlandiae', eli Varsinais-Suomen käskynhaltijaksi.^[29]
• 1280: Maallinen rälssi syntyy, kun raskaan sotaratsukon varustaville tiloille annetaan verovapaus.
• 1284: Maunu Ladonlukko nimittää Bengt Birgerinpojan Suomen herttuaksi.^[30]
• 1286–1290: Johannes Suomen piispana.
• 1290–1318: Birger Maununpoika Ruotsin kuninkaana.
• 1290–1298: Torkkeli Knuutinpoika johtaa Ruotsin holhoojahallitusta Birger Maununpojan ollessa alaikäinen.
• 1291–1308: Maunu I Suomen piispana.
• 1293: Eerikinkronikan mukaan Suomeen tehdään kolmas ristiretki. Karjalaan suuntautuneen retken aikana perustetaan Viipurin linna karjalaisten linnoitetun varasto- ja kauppapaikan tilalle.
• 1300-luku: Sipoon Sipoonlinnan muinaislinna.
• 1300-luku: Islantilaisessa Norna-Gestrin tarinassa kerrotaan, että kveenit hyökkäsivät muinoin Svíþjóð-alueelle (Sveanmaa) yhdessä kuurilaisten kanssa.
• 1300-luku–1400-luku: Keskiaikainen messulaulukirja Graduale Aboense.
• 1300: Turun tuomiokirkko vihitään.
• 1302: Valdemar Maununpojasta tulee Suomen herttua.
• 1309: Vanhin säilynyt asiakirja, joka mainitsee Turun kaupungin.
• 1309–1321: Ragvald II Suomen piispana.
• 1308–1321: Kuusiston piispanlinna rakennetaan Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan mukaan.
• 1310: Ruotsin valtakunnan hallinta jaetaan kolmeen osaan. Eerik Maununpojan hallintaan annetaan Länsi-Götanmaa, Värmlanti ja Möre. Valdemar Maununpojan hallittaviksi tulevat Varsinais-Suomi, Häme, Uusimaa, Ahvenanmaa, Tukholma osa arkkihiippakuntaa sekä Öölanti. Kuningas Birger Maununpojan hallintaan jäävät muut osat valtakuntaa.^[31]
• 1318: Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan mukaan venäläiset polttavat Turun kaupungin ja ryöstävät Turun tuomiokirkon.
• 1318–1319: Matias Kettilmundinpoika Ruotsin päämiehenä.

Sydänkeskiaika

Pääartikkeli: Sydänkeskiaika

• 1319–1364: Maunu Eerikinpoika Ruotsin kuninkaana.
• 1321–1338: Pentti Gregoriuksenpoika Suomen piispana.
• 1323, 12. elokuuta: Pähkinäsaaren rauha. Sota Ruotsin ja Novgorodin välillä päättyy. Rauhansopimus on vanhin säilynyt kirjallinen dokumentti Ruotsin itä- ja pohjoisrajan määrittelystä. Karjala jaetaan kahteen osaan. Ruotsi saa etupiiriinsä Äyräpään, Jääsken ja Savilahden kihlakunnat. Novgorod saa Itä-Kannaksen ja Laatokan Karjalan asutusalueet.
• 1326: Turussa järjestetään Suomen ensimmäinen tunnettu maakuntakokous.^[32]
• 1337: Talonpojat nousevat Karjalassa kapinaan liettualaista lääninherraa vastaan.^[33]
• 1338–1366: Hemming Suomen piispana.
• 1340: Paavi julistaa joukon sääksmäkeläisiä talonpoikia kirkonkiroukseen.
• 1344: Suomesta käytetään ensimmäisen kerran nimitystä Österlandia (Itämaa).
• 1346: Porvoon kaupunki perustetaan.
• 1350: Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kaupunkilaki.
• 1351: Maunu Eerikinpoika vierailee Suomessa ja kutsuu Suomen rälssimiehet hevos- ja asekatselmukseen.^[34]
• 1353: Pentti Algotinpoika nimitetään Suomen herttuaksi.^[35]
• 1360–1370: Bo Joninpoika Grip alkaa rakennuttamaan Raaseporin linnaa.
• 1362: Suomi saa oikeuden lähettää laamanneja osallistumaan Ruotsin kuninkaanvaaleihin.^[32]
• 1364–1389: Albrekt Mecklenburgilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1365: Turun linnaa piiritetään ja se antautuu Albrekt Mecklenburgilaisen joukoille. Hän saa hallintaansa myös pohjanmaan ja satakunnan.^[36]
• 1365: Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen myöntää Ulvilalle kaupunkioikeudet 7. helmikuuta.
• 1366–1367: Henrik Hartmanninpoika Suomen piispana.
• 1367–1370: Johannes Pietarinpoika Suomen piispana.
• 1367: Aborchin linna perustetaan Kokemäenjoen varrelle ja Liinmaan linna siirretään Eurajoelle.
• 1370–1385: Johannes Westfal Suomen piispana.
• 1371: Bo Joninpoika Grip alkaa käyttämään arvonimeä ”täysivaltainen Ruotsin valtakunnan virkamies ja Itämaiden päällikkö.”^[37]
• 1385–1412: Bero Balk Suomen piispana.
• 1388: Varhaisin maininta Kastelholman linnasta.

Kalmarin unionin aika (1397–1523)

Pääartikkeli: Kalmarin unioni

• 1389–1412: Margareeta I Ruotsin kuninkaana.
• 1392: Margareeta I saa paavi Bonifatius IX:ltä luvan perustaa dominikaaniluostari Viipuriin.^[38]
• 1396–1439: Eerik XIII Pommerilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1397: Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarissa kaikkien Pohjoismaiden kuninkaaksi, samalla laaditaan unionikirje Kalmarin unionin perustamiseksi.
• 1397–1521: Pohjoismainen Kalmarin unioni.
• 1400-luku: Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja.
• 1403: Viipuri saa kaupunkioikeudet.^[39]
• 1405: Suomessa pidetään käräjät laittomien verovapaiden maiden palauttamiseksi kruunulle. Kaikkia peruutuksia ei kuitenkaan toteutettu.^[40]
• 1407: Eerik Pommerilainen vierailee Turussa ja aateloi 14 henkilöä rälssiin (mm. Paavali Karpalaisen, Olavi Bonpojan^[41] ja Sune Sunessonin).^[34]
• 1409: Turussa ryhdytään lyömään omaa rahaa.
• 1412–1450: Maunu Tavast Suomen piispana.
• 1414: Turun maaoikeus perustetaan.
• 1429: Turussa tapahtuu suurpalo.^[42]
• 1430-luku: Lakikirja Codex Aboensis.
• 1434–1436: Engelbrektin kapina Ruotsin kuningasta Eerik Pommerilaista vastaan. Kapinaa johtaa Engelbrekt Engelbrektinpoika.
• 1435: Eerik Pommerilainen vierailee uudelleen Turussa ja aateloi toiset 14 henkilöä rälssiin.^[34]
• 1435: Ruotsin ensimmäiset valtiopäivät Arbogassa. Paikalla ovat kaikkien neljän säädyn edustajat.^[43]
• 1435: Suomen laamannikunta jaetaan kahteen laamannikuntaan: Etelä-Suomen laamannikuntaan ja Pohja-Suomen laamannikuntaan. Karjalassa toimii lisäksi oma laamanni, joka on luultavasti Viipurin linnan linnapäällikön nimittämä.
• 1435–1436: Engelbrekt Engelbrektinpoika Ruotsin valtakunnanpäämiehenä.
• 1436–1438: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin valtakunnanpäämiehenä.
• 1438–1441: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin valtionhoitajana.
• 1438–1439: Davidin kapina Satakunnassa.
• 1438: Naantalin luostari perustetaan.
• 1441–1448: Kristoffer Baijerilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1442: Rauman kaupunki perustetaan.
• 1443: Naantalin kaupunki perustetaan.
• 1448: Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna Ruotsin valtionhoitajina.
• 1448: Palmsköldin katkelma. Katkelma Suomessa käytetystä latinankielisestä messukirjasta.
• 1448–1457: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1450–1460: Olavi Maununpoika Suomen piispana.
• 1457: Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott Ruotsin valtionhoitajina.
• 1457–1464: Kristian I Ruotsin kuninkaana.
• 1460–1489: Konrad Bitz Suomen piispana.
• 1464–1465: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1465–1466: Jöns Pentinpoika Oxenstierna Ruotsin valtionhoitajana.
• 1466–1467: Eerik Akselinpoika Tott Ruotsin valtionhoitajana.
• 1467–1470: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1470–1497: Sten Sture vanhempi Ruotsin valtionhoitajana.
• n. 1474: Turun tuomiokirkon Mustakirja. Kirja sisältää Turun tuomiokirkkoon liittyviä asiakirjoja vuosilta 1229–1515.
• 1475: Olavinlinnan rakennustyöt käynnistyvät Savonlinnassa.
• 1483: Kalmarin resessi -sopimus solmitaan. Sopimuksen mukaan kuningas ei saa jakaa läänityksiä eikä määrätä veroja ilman valtaneuvosten suostumusta. Sopimus jää kuitenkaan tulematta voimaan, koska Hannu I ei allekirjoita sitä.
• 1488: Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, messukirja Missale Aboense.
• 1489–1500: Maunu III Särkilahti Suomen piispana.
• 1495–1497: Sota Venäjää vastaan (ns. vanha viha)
  • 30. marraskuuta 1495: Viipurin pamaus
• 1497–1501: Hannu I Ruotsin kuninkaana.
• 1500-luku: liturginen käsikirjoitus Westhin koodeksi.
• 1500–1506: Lauri Suurpää Suomen piispana.
• 1501–1503: Sten Sture vanhempi Ruotsin valtionhoitajana.
• 1501–1512: Kalmarin unionin hajoamiseen liittyvä Juuttiviha-niminen sota. Unionikuningas Hannu I:n joukot hyökkäävät pitkin Suomen rannikkoa. Kastelholman linna valloitetaan väliaikaisesti ja Turku ja Porvoo poltetaan.
• 1504–1512: Svante Niilonpoika Ruotsin valtionhoitajana.
• 1506–1510: Johannes Olavinpoika Suomen piispana.
• 1510–1522: Arvid Kurki Suomen piispana.
• 1512: Eerik Trolle Ruotsin valtionhoitajana.
• 1512–1520: Sten Sture nuorempi Ruotsin valtionhoitajana.
• 1514: Turun piispa Hemmingin reliikkien translaatiojuhla ja autuaaksijulistamisjuhla vietetään Turussa. Hemmingin julistaminen pyhimykseksi jää kesken uskonpuhdistuksen takia.
• 1520–1521: Kristian II Ruotsin kuninkaana.
• 1520, 7.–10. marraskuuta: Tukholman verilöyly. Osa Ruotsin ylimmästä rälssistä mestataan tanskalaisen unionikuningas Kristian II:n kruunajaisten jälkeen pidettävien kruunajaisvaltiopäivien yhteydessä.
• 1520 Kristian II lähetti asevoimia Suomeen, ja saikin kaikki Suomen linnat haltuunsa.^[44]
• 1520–1523: Ruotsin vapaussota. Kansannousu reaktiona Tukholman verilöylyyn. Kansannousun johtajana Kustaa Vaasa.
• 1521: Kustaa Vaasa valitaan Ruotsin valtionhoitajaksi.
• 1522: Keskiaikainen kirkkokäsikirja Manuale Aboense.
• 1523 Kustaa Vaasa kruunataan Ruotsin kuninkaaksi.^[45]
• 1523 Kustaa Vaasa julistaa Suomen kuuluvan Ruotsiin. Tanskan vuonna 1520 alkanut hallinta Suomesta päättyy.^[45][44]

Vaasa-aika (1523–1617)

• 1523: Kustaa I Vaasa nousee Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi irrottautuu Kalmarin unionista.^[45]
• Kustaa Vaasa julistaa Suomen kuuluvan Ruotsiin. Suomi oli Tanskan vallan alla vuosina 1520-1523.^[45][44]
• 1523–1527: Ericus Svenonius Suomen piispana.
• 1528: Kustaa Vaasa ottaa kirkolta vallan, mm. Kuusiston piispanlinna tuhotaan.
• 1528–1550: Martti Skytte Suomen piispana.
• 1534: Novgorodin arkkipiispa Makari väittää pakanauskon esiintyvän yhä Karjalan seuduilla.^[46]
• 1543: Mikael Agricola julkaisee ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian.
• 1546: Kustaa Vaasa antaa Tammisaarelle kaupunkioikeudet.
• 1550: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin.
• 1555–1557: Suuri Venäjän sota Ruotsin ja Venäjän välillä.
• 1556: Juhana Herttua nimitetään Suomen herttuaksi.
• 1558: Juhana Herttua perustaa Porin.
• 1568–1592: Juhana III Ruotsin kuninkaana.
• 1569–1668: Raaseporin kreivikunta läänitettynä Sten Eriksson Leijonhufvudin leskelle Ebba Leijonhufvudille sekä hänen jälkeläisilleen.
• 1570–1595: Pitkä viha.
• 1570–1597: Viikin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Klaus Flemingille.
• 1580: Käkisalmen valloitus.
• 1581: Juhana III ottaa käyttöön arvonimen Suomen suuriruhtinas.
• 1583: Jacobus Finno julkaisee ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan.
• 1590: Juhana nuorempi nimitetään Suomen herttuaksi.
• 1590: Oulun linna valmistuu.
• 1592–1599: Sigismund Ruotsin kuninkaana.
• 1593: Upsalan kokouksessa vahvistetaan luterilaisuus Ruotsin kuningaskunnassa.
• 1595, 18. toukokuuta: Täyssinän rauha. Ruotsin ja Venäjän välinen sota nimeltä pitkä viha päättyy. Ruotsi saa pitää valloittamansa Viron pohjoisosan. Rauhassa vahvistetaan Ruotsin ja Venäjän välinen raja kulkemaan kohti pohjoista Varanginvuonoon Pohjoisella jäämerellä.
• 1596–1597: Nuijasota, talonpoikien kapina.
• 1597–1599: Ruotsin sisällissota, jota nimitetään myös Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluksi.
• 1597: Käkisalmen luovutus venäläisille, Kaarle herttuan sotaretki Suomeen.
• 1599, 10. marraskuuta: Turun verilöyly.
• 1599–1604: Kaarle-herttua Ruotsin valtionhoitajana.
• 1599: Kaarle-herttua valloittaa Suomen.
• 1600-luku: Puhdasoppisuuden aika Suomessa.
• 1600-luku: Aitolahden koodeksi.
• 1601: Suuri olkivuosi. Pohjois-Euroopan kylmin vuosi kuuteensataan vuoteen sekä eräs Suomen historian pahimmista katovuosista.
• 1604–1611: Kaarle IX Ruotsin kuninkaana.
• 1605: Kaarle IX perustaa Oulun 8. huhtikuuta.
• 1608–1680: Elimäen vapaaherrakunta läänitettynä ratsumestari Henrik Wreden lapsille.
• 1609—1610: De la Gardien sotaretki, jonka tarkoituksena on tukea Moskovan Venäjän valtaistuimelle noussutta Vasili Šuiskia.
  • 1609, 11. maaliskuuta: Sotaretki alkaa Viipurista 5 000 miehen armeijan voimalla, joka marssii Kaprion, Iivananlinnan ja Novgorodin kautta kohti Moskovaa.
  • 1610, 12. maaliskuuta: Moskova miehitetään.
  • 1610, 4. heinäkuuta: Armeija kärsi tappion Klušinon taistelussa puolalaisia vastaan.
• 1610–1617: Ruotsin ja Moskovan Venäjän välinen Inkerin sota.
• 1611, 25. tammikuuta: Inkerin sotaa valmistellaan. Jakob De la Gardie siirtää Tukholmasta Viipuriin seitsemän ratsuväenlipustoa ja kaksi lippukuntaa jalkaväkeä.
• 1611–1632: Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana.
• 1611: Käkisalmen valloitus
• 1612: Pähkinälinnan valloitus
• 1614–1680: Kemiön vapaaherrakunta läänitettynä Axel Oxenstiernalle.

Suurvalta-aika (1617–1721)

• 1617, 27. helmikuuta: Stolbovan rauha. Ruotsin ja Moskovan Venäjän välinen Inkerin sota päättyy. Ruotsi saa Venäjältä Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan ja menettää Novgorodin ja Audovan. Venäjä menettää yhteyden Itämereen.
• 1632–1654: Kristiina Ruotsin kuningattarena.
• 1634: Suomen läänijako perustetaan korvaamalla linnaläänit maaherran johtamilla lääneillä. Perustettavia läänejä ovat: Karjalan lääni, Käkisalmen lääni, Pohjanmaan lääni, Turun lääni sekä Uudenmaan ja Hämeen lääni.
• 1637–1654: Pietari Brahe toimii Suomen kenraalikuvernöörinä eli ns. kreivin aika.
• 1638: Suomen Postilaitos perustetaan 6. syyskuuta.
• 1639: Hämeenlinna ja Savonlinna perustetaan.
• 1640: Turun akatemia perustetaan.
• 1642: Koko Raamattu julkaistaan suomeksi.
• 1642–1648: Pohjanmaan lääni jaetaan väliaikaisesti eteläiseen Vaasan lääniin ja pohjoiseen Oulun lääniin.
• 1646–1680: Vaasaporin kreivikunta läänitettynä kuningas Kustaa II Aadolfin aviottomalle pojalle, valtaneuvos Gustaf Gustafssonille.
• 1649–1680: Koiviston vapaaherrakunta läänitettynä Hans Wachtmeisterille.
• 1649–1680: Korppoon vapaaherrakunta läänitettynä Nils Bielkelle.
• 1650–1680: Kajaanin vapaaherrakunta läänitettynä drotsi Pietari Brahelle.
• 1650–1681: Kiteen vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Axel Lillielle.
• 1650–1680: Pyhäjärven vapaaherrakunta läänitettynä eversti Otto Uexkullille.
• 1650–1681: Lempäälän vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Jöns Kurjelle.
• 1651–1668: Salmin kreivikunta läänitettynä sotapäällikkö Carl Gustaf Wrangelille.
• 1651–1675: Kokkolan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Peder Gustafsson Banérin lapsille.
• 1651–1675: Korsholman ja Vaasan kreivikunta läänitettynä valtaneuvos Gabriel Pentinpoika Oxenstiernalle.
• 1651–1675: Laihian vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Carl Philipsson Bondelle.
• 1651–1675: Oulun vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Erik Karlsson Gyllenstiernalle.
• 1651–1675: Vöyrin vapaaherrakunta läänitettynä Göran Paijkullille.
• 1651–1680: Kruunuporin kreivikunta läänitettynä valtaneuvos Gustaf Gabrielsson Oxenstiernalle.
• 1651–1680: Liperin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Herman Klasson Flemingille.
• 1651–1680: Loimaan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Arvid Wittenbergille.
• 1651–1680: Porin kreivikunta läänitettynä sotamarsalkka Gustaf Hornille.
• 1651–1680: Sortavalan kreivikunta läänitettynä Gustaf Adam Banérille.
• 1651–1680: Tohmajärven vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Lars Kaggille.
• 1651–1680: Örneholmin vapaaherrakunta läänitettynä Edmund Gripenhielmille.
• 1652–1674: Kaarleporin kreivikunta läänitettynä Klaus Åkenpoika Tottille.
• 1652–1675: Hailuodon vapaaherrakunta läänitettynä ratsupalvelujoukkojen everstille Berndt Taubelle.
• 1652–1675: Iin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Åke Axelsson Natt och Dagille.
• 1652–1675: Ikalaporin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Schering Rosenhanelle.
• 1652–1675: Limingan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Mattias Soopille.
• 1652–1680: Nyyporin kreivikunta läänitettynä valtaneuvos Arvid Wittenbergille.
• 1652–1680: Närpiön vapaaherrakunta läänitettynä Jakob Lilliehöökille.
• 1652–1655: Pyhäjoen vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvos Claes Bielkenstiernalle.
• 1654–1660: Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
• 1656–1658: Ruptuurisota Venäjän ja Ruotsin välillä. Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.
• 1656: Venäläiset hyökkäävät Suomeen.
• 1658: Vallisaaren rauha Venäjän kanssa.
• 1660–1680-luku: laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa.
• 1660–1697: Kaarle XI Ruotsin kuninkaana.
• 1661, 21. kesäkuuta: Kardisin rauha. Ruotsin ja Venäjän välinen osuus (1656–1658) Pohjan sodasta päättyy.
• 1695–1697: Suuret kuolonvuodet. Suomen n. 500 000 hengen väestöstä kuolee tauteihin ja nälkään n. 120 000 eli lähes kolmannes.
• 1697–1718: Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
• 1700–1721: Suuri Pohjan sota.
• 1714–1721: Isovihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys.
• 1718–1720: Ulriika Eleonoora Ruotsin kuningattarena.
• 1718–1719: Ahvenanmaan kongressi, Ahvenanmaalla Ruotsin ja Venäjän välillä käytävät rauhanneuvottelut Suuren pohjan sodan lopettamiseksi.

Vapauden aika ja kustavilainen aika (1721–1809)

• 1720–1751: Fredrik I Ruotsin kuninkaana.
• 1721, 30. elokuuta: Uudenkaupungin rauha päättää Isonvihan sekä Suuren pohjan sodan. Ruotsin suurvalta-asema päättyy. Ruotsi menettää Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen.
• 1741–1743: Hattujen sota ja pikkuvihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys.
• 1742; Suomen kuningaskuntahanke.
• 1743: Turun rauha.
• 1751–1771: Aadolf Fredrik Ruotsin kuninkaana.
• 1770-luku: Viklundilainen kristillinen herätysliike vaikuttaa Ylitornion lähiseuduilla.
• 1770–1779: Turussa toimii Aurora-seura-niminen salaseura.
• 1771–1792: Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
• 1771: Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo aloittaa ilmestymisensä Turussa. Lehden toimittajina ovat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius.
• 1776: Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat aloittaa ilmestymisensä Turussa. Lehden toimittajana toimii Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius.
• 1781–1786: Valhalla-seura vaikuttaa Suomenlinnassa ja Turussa.
• 1788–1790: Kustaa III:n sota, Anjalan liitto ja Liikkalan nootti.
• 1790, 14. elokuuta; Kustaa III:n sota päättyy Värälän rauhaan.
• 1792–1796: Kaarle-herttua toimii Ruotsin valtionhoitajana, eli Kustaa IV Aadolfin holhoojahallituksen johtajana hänen ollessa vielä alaikäinen.
• 1792–1809: Kustaa IV Aadolf Ruotsin kuninkaana. Viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.
• 1796: Kustaa IV Aadolf tulee täysi-ikäiseksi ja ryhtyy hallitsemaan itsenäisesti.
• 1800: Ruotsin talous ajautuu kriisiin. Kustaa IV Aadolf kutsuu valtiopäivät koolle Norrköpingiin saadakseen säätyjen suostumuksen lisäveroille.
• 1800: Ruotsi solmii puolueettomuusliiton Venäjän, Preussin ja Tanskan kanssa, mutta joutuu pian luopumaan siitä Iso-Britannian painostuksen vuoksi.
• 1802, kesäkuu: Kustaa IV Aadolf vierailee Suomessa. Matkakohteina ovat Turku, Helsinki, Loviisa, Ahvenkoski, Savo ja Oulu.^[47]
• 1805: Ruotsi liittyy Napoleonin vastaiseen sotaan ja siirtää joukkoja Pommeriin. Napoleonin joukot ajavat ruotsalaiset tappion partaalle, ja Ruotsi vetäytyy sodasta.

• 1808–1809: Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välillä.
• 1808, 1. helmikuuta: Suomalaisille rykmenteille annetaan liikekannallepanokäsky.
• 1808, 21. helmikuuta: Venäläiset ylittävät Kymijoen ilman sodanjulistusta ja marssivat kohti Ahvenkoskea ja Elimäkeä.
• 1808, 3. maaliskuuta: Ruotsiin julistetaan sotatila.
• 1808, 5. maaliskuuta: Tanska julistaa Ruotsille sodan.
• 1808, 11. maaliskuuta: Kalmalahden taistelu Leppävirralla.
• 1808, 15. maaliskuuta Jynkän taistelu Kuopion lähistöllä.
• 1808, 22. maaliskuuta Venäjän joukot valtaavat Turun.
• 1808, 16. huhtikuuta: Pyhäjoen taistelu.
• 1808, 18. huhtikuuta: Siikajoen taistelu.
• 1808, 27. huhtikuuta: Revonlahden taistelu.
• 1808, 2. maaliskuuta – 3. toukokuuta: Viaporin piiritys.
• 1808, 2. toukokuuta: Pulkkilan taistelu.
• 1808, 19. kesäkuuta – 20. kesäkuuta: Lemun taistelu.
• 1808, 14. heinäkuuta: Lapuan taistelu.
• 1808, 2. elokuuta: Sandön taistelu.
• 1808, 10. elokuuta: Kauhajoen taistelu.
• 1808, 17. elokuuta: Alavuden taistelu.
• 1808, 21. elokuuta: Karstulan taistelu.
• 1808, 31. elokuuta – 2. syyskuuta: Ruonan taistelu.
• 1808, 13. syyskuuta: Juuttaan taistelu.
• 1808, 14. syyskuuta: Oravaisten taistelu.
• 1808, 27. lokakuuta: Koljonvirran taistelu.
• 1808, 19. marraskuuta: Olkijoen aselepo.
• 1809, 13. maaliskuuta: Ruotsin vallankaappaus 1809.
• 1808–1809 Kreivi Yrjö Maunu Sprengtporten Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 1809, maaliskuu: Porvoon maapäivät.
• 1809, 17. syyskuuta: Suomen sota päättyy Haminan rauhaan. Suomi siirtyy osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917)

Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunta

Autonominen Suomi

• 1809–1825: Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
• 1809–1863: Virkavaltaisuuden aika, valtiopäivät eivät kokoonnu lainkaan.
• 1812: Vanha Suomi liitetään muuhun Suomeen. Helsingistä Suomen pääkaupunki.
• 1817: Karismaattinen herätysliike Hyppyherätys saa alkunsa Eurassa.
• 1819: Venäjän keisari Aleksanteri I vierailee Suomessa.
• 1820: Suomen toinen suomenkielinen sanomalehti, Turun Wiikko-Sanomat aloittaa ilmestymisensä Turussa.
• 1822–1826: Mannerheimin senaatti.
• 1820-luku—1880-luku: Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkariuden voimakkain aika.
• 1825–1855: Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
• 1826–1828: von Bornin senaatti.
• 1827: Turku tuhoutuu tulipalossa 4. syyskuuta lähes kokonaan.
• 1828: Yliopisto siirretään Helsinkiin.
• 1828–1833: Falckin senaatti.
• 1833–1841: Hjärnen senaatti.
• 1835: Elias Lönnrot julkaisee Kalevalan.
• 1836–1845: Suomessa tehdään Struven ketjuun liittyviä mittauksia.
• 1837: Nikolai I perusti Päijänteen pohjoisrannalle Jyväskylän kaupungin paikallisten pyynnöstä.
• 1840-luku: Lestadiolainen herätysliike alkaa levitä Suomessa.
• 1841–1858: von Haartmanin senaatti.
• 1848: Maamme-laulu esitetään ensimmäisen kerran Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
• 1849, lokakuu – marraskuu: Juhani Aataminpoika, ”Suomen ensimmäinen sarjamurhaaja”, surmaa 12 ihmistä Etelä-Suomessa.
• 1852, 3. elokuuta: Vaasan palo.
• 1854–1855: Krimin sota, jonka tapahtumia Suomen rannikolla kutsuttiin myös Oolannin sodaksi.
• 1855–1881: Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
• 1856, 30. maaliskuuta: Krimin sodan päättävässä Pariisin rauhansopimuksessa Ahvenanmaa demilitarisoidaan.
• 1856, 7. syyskuuta: Saimaan kanava vihitään käyttöön.
• 1857: Jyväskylään ensimmäinen suomenkielinen lyseo, 1863 seminaari ja 1864 tyttölyseo.
• 1858–1882: Nordenstamin senaatti.
• 1858: Suomi vaihtaa liikenteen kulkusuunnan vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseksi.
• 1860: J. V. Snellmanin ajama Suomen markka otetaan käyttöön.
• 1862: Suomen rautatieverkon ensimmäinen rautatieosuus avataan välille Helsinki–Hämeenlinna.
• 1863: Helsingin valtiopäivät. Suomen autonomia vahvistuu.
• 1865: Kunnallislaki erottaa kunnat ja seurakunnat toisistaan.
• 1867–1868: Suuret nälkävuodet
• 1870-luku: Ensimmäinen Lapin kultaryntäys Ivalojoella.
• 1878: Markan arvo irrotetaan Venäjän ruplasta ja sidotaan kultakantaan.
• 1879: Täydellinen elinkeinovapaus säädetään.
• 1881–1894: Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
• 1882–1884: Suomen polaariretkikunta suorittaa magneettisia ja meteorologisia mittauksia Sodankylässä ja Ivalossa.
• 1882–1885: Af Forsellesin senaatti.
• 1885–1891: von Troilin senaatti.
• 1887: Suomalaiset tiedemiehet tekevät Suuren Kuolan retken Kuolan niemimaan tutkimiseksi.
• 1890-luku–1914: Suomen taiteen kultakausi.
• 1890, 12. kesäkuuta: Postimanifesti. Suomen postilaitos yhdistetään Venäjän postilaitokseen.
• 1891–1900: Tudeerin senaatti.
• 1894–1917: Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
• 1896, 1. maaliskuuta: Antrean junaräjäytys.
• 1899, 10. toukokuuta: Karl Emil Malmelin surmaa Nurmijärvellä seitsemän ihmistä Simolan torpassa.
• 1899: Suomen Työväenpuolue, myöhempi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustetaan.

Sortokaudet

• 1899: Keisari-suuriruhtinas Nikolai II:n helmikuun manifesti. Ensimmäinen sortokausi alkaa. Suomalaiset keräävät sitä vastaan suuren adressin.
• 1899–1905: Ensimmäinen sortokausi.
• 1900–1905: Linderin senaatti.
• 1900: Säädetään kielimanifesti, jonka mukaan suomi ja ruotsi tulee korvata hallinnossa ja oikeuslaitoksessa venäjällä kymmenen vuoden kuluessa.
• 1901: Suomalaiset määrätään asepalvelukseen Venäjän armeijaan.
• 1902: Suomalaiset aloittavat kutsuntalakot. Keisari joutuu perumaan asevelvollisuuden.
• 1903, 16. elokuuta: Uukuniemen laivaonnettomuus.
• 1904: Eugen Schauman ampuu kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin 16. kesäkuuta.
• 1905–1906: Verikoirat-niminen salaseura toimii Helsingissä.
• 1905: Karjalan kansan mahti -järjestö perustetaan.
• 1905: Strengin senaatti.
• 1905, lokakuu–marraskuu: Suurlakko.
• 1905: Venäjän vuoden 1905 vallankumous. Suomessa alkaa suurlakko, joka johtaa marraskuun manifestin antamiseen. Se lopettaa helmikuun manifestin toteuttamisen Suomessa.
• 1905, 1. tammikuuta: S/S Helsingforsin uppoaminen.
• 1905–1908: Mechelinin senaatti.
• 1906: Eduskuntauudistus. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Myös naisille äänioikeus. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestetään 1907.
• 1906, 26. helmikuuta: Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstö.
• 1906, 1. elokuuta: Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys.
• 1906, 25. syyskuuta: Helsingin Kasarmikadun pommi-isku.
• 1907, 29. toukokuuta: Ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan, Salaviinanpolttajat, ensi-ilta.
• 1908–1909: Hjeltin senaatti.
• 1909–1913: Markovin senaatti.
• 1909–1914: Toinen sortokausi.
• 1910, 26. helmikuuta: Koiviston joukkomurha.
• 1910: Venäjän kansallinen duuma ottaa Suomen asiat hallintoonsa.
• 1912: Yhdenvertaisuuslaki. Venäläisille Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla.
• 1912: Idmanin kavallusjuttu.
• 1912, 29. elokuuta: Nunnanlahden kaivosonnettomuus.
• 1913–1917: Borovitinovin senaatti.
• 1914: Ohjelma, jolla Suomi aiotaan venäläistää täydellisesti. Ohjelma peruuntuu ensimmäisen maailmansodan vuoksi.
• 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
• 1915: Jääkäriliike perustetaan.
• 1917, 26. maaliskuuta – 8. syyskuuta: Tokoin senaatti.
• 1917, 9.–11. elokuuta: Turun voimellakka.
• 1917, 8. syyskuuta – 27. marraskuuta: Setälän senaatti.
• 1917: Helmikuun vallankumous Venäjällä lopettaa viimeisetkin sortotoimet. Keisari syöstään vallasta 16. maaliskuuta.
• 1917: Valtalaki. Eduskunta julistetaan 18. heinäkuuta korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 1917: Helsingin kirkkomellakat.
• 1917: Lokakuun vallankumous 7. marraskuuta Venäjällä.
• 1917: Eduskunta julistautuu 15. marraskuuta korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 1917, 27. marraskuuta – 1918, 27. toukokuuta: Svinhufvudin senaatti.
• 1917: Suomen hallituksen ilmoitus 4. joulukuuta eduskunnalle. Ilmoitusta kutsutaan sen hyväksymisen jälkeen itsenäisyysjulistukseksi.

Itsenäinen Suomen tasavalta (1917–)

Pääartikkeli: Itsenäisen Suomen historia

Nuori tasavalta

• 1917, 6. joulukuuta: Suomi julistautuu itsenäiseksi.
• 1917, 31. joulukuuta: Venäjän bolševikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Suomi on de facto itsenäinen valtio.
• 1918, 25. tammikuuta: Suojeluskunnat julistetaan Suomen hallituksen joukoiksi.
• 1918, 27. tammikuuta – 14. toukokuuta: Suomen sisällissota valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien välillä.
• 1918, 29. tammikuuta – 3. toukokuuta: Vaasan senaatti.
• 1918, 27. toukokuuta – 27. marraskuuta: Paasikiven senaatti.
• 1918, 28. toukokuuta: Suomen eduskunta hyväksyy siniristilipun Suomen lipuksi ja senaatti vahvistaa sen 29 toukokuuta.
• 1918: Valtiorikosoikeus tuomitsee 555 punavankia kuolemaan. 12 000 punavankia menehtyy vankileireillä nälkään ja kulkutauteihin.
• 1918: Pehr Evind Svinhufvud Suomen valtionhoitajana.
• 1918–1919: Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitajana.
• 1918: Suomelle ryhdytään etsimään uutta kuningassukua vuoden 1772 hallitusmuodon perusteella. Kuninkaaksi valitaan Hessenin prinssi Friedrich Karl. Kuningas luopuu kruunustaan Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan.
• 1918, 13. helmikuuta: Ruotsi miehittää Ahvenanmaan.
• 1918, 5. maaliskuuta: Saksa miehittää Ahvenanmaan.
• 1918: Torpparikysymyksen ratkaisu vuokra-alueiden lunastamista koskevalla lailla.
• 1918–1922: Suomalaisten vapaaehtoisten aseelliset retkikunnat käyvät heimosotia Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.
• 1919, 17. heinäkuuta: Uusi tasavaltalainen hallitusmuoto.
• 1919: Ahvenanmaalla järjestetään epävirallinen kansanäänestystä muistuttava nimien keräys adressiin, jolla pyritään liittämään Ahvenanmaa osaksi Ruotsia.
• 1919–1925: Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen tasavallan presidenttinä.
• 1919–1932: Kieltolaki. Kieltolaki kumotaan vuonna 1931 järjestetyssä Suomen ensimmäisessä kansanäänestyksessä.
• 1920, 4. huhtikuuta: Mannerheimin murhayritys.
• 1920, 14. lokakuuta (allekirjoitus), 31. joulukuuta (voimaanastuminen) : Tarton rauha. Rauhansopimuksen avulla luotiin suhteet Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille sekä vahvistettiin maiden välinen raja. Sopimuksessa Petsamo liitettiin Suomeen kun taas Suomeen liittymisestä sopineet Repolan ja Porajärven kunnat jäivät Neuvosto-Venäjälle.
• 1920: Suomi hyväksytään Kansainliiton jäseneksi.
• 1920: Ahvenanmaan itsehallintolaki takaa maakunnalle laajan autonomian. Kansainliitto ratkaisee lopullisesti Ahvenanmaan kuulumisen Suomeen vuonna 1921.
• 1921: Oppivelvollisuuslaki.
• 1922: Suomen kieli tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa, Uskonnonvapauslaki astuu voimaan ja sallii jättäytymisen uskontokuntien ulkopuolelle.
• 1922, 28. tammikuuta: Suomi ratifioi Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen.
• 1925–1931: Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä.
• 1929–1934: 1930-luvun suuri lama Suomessa.
• 1929, 1. elokuuta: Punainen päivä.
• 1929–1932: Äärioikeistolainen Lapuan liike pyrkii viemään Suomen politiikkaa enemmän oikealle.
• 1930: Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi Helsingissä.
• 1930–1932: Tattarisuon tapaus.
• 1931–1937: Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä.
• 1932: Lapuan liikkeen järjestämä Mäntsälän kapina kukistetaan ja liikkeen toiminta kielletään. Äärioikeiston vallan kasvaminen Suomessa päättyy.
• 1932: Suomi allekirjoittaa hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa.
• 1934: Tankavaaran kultaryntäys.
• 1937–1940: Kyösti Kallio Suomen presidenttinä.
• 1937: Sosiaalidemokraattinen puolue ja maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen.

Suomi sodassa (1939–1945)

• 1939, 30. marraskuuta – 1940, 13. maaliskuuta: Talvisota.
• 1939: F. E. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
• 1940, 23. tammikuuta: STK ja SAK aloittivat. työehtosopimustoiminnan Suomessa julkistamalla ns. tammikuun kihlauksen.
• 1940: Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Moskovan Ahvenanmaa-sopimuksen. Sopimuksessa Suomi sitoutuu demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi.
• 1940–1944 Risto Ryti presidenttinä.
• 1940, 13. maaliskuuta – 1941, 25. kesäkuuta: Välirauha.
• 1941, 25. kesäkuuta – 1944, 4. syyskuuta: Jatkosota.
• 1944–1946: C. G. E. Mannerheim presidenttinä.
• 1944, 15. syyskuuta – 1945, 27. huhtikuuta: Lapin sota saksalaisia vastaan.
• 1945: A. I. Virtanen voittaa kemian Nobelin palkinnon.
• 1945: Lemmenjoen kultaryntäys.
• 1945–1948: Kolmen suurimman puolueen (SKDL, SDP, Maalaisliitto) kansanrintamahallitus.

Jälleenrakennuksen aika

• 1946–1956: Juho Kusti Paasikivi presidenttinä.
• 1947: Pariisin rauhansopimus solmitaan 10. helmikuuta.
• 1947: YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa.
• 1947, 18. huhtikuuta: Suomi myy Neuvostoliitolle Jäniskosken–Niskakosken alueen.
• 1950, 14. helmikuuta: Eduskuntatalon pommi-isku.
• 1952: Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi.
• 1952: Helsingin olympialaiset pidetään 19. heinäkuuta ja 3. elokuuta välisenä aikana.
• 1952: Viimeinen sotakorvaustoimitus lähtee Vainikkalan raja-asemalta 18. syyskuuta.
• 1953, 17. toukokuuta: Kyllikki Saaren murha.
• 1953, lokakuu: Kalajoen kapina.
• 1955, 24. toukokuuta: Suomen ensimmäinen televisiolähetys.
• 1955, 14. joulukuuta: Suomi hyväksytään Pohjoismaiden neuvoston ja YK:n jäseneksi.
• 1956: yleislakko alkaa 1. maaliskuuta ja loppuu 20. maaliskuuta.

Rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion aika

• 1956–1981: Presidenttinä Urho Kekkonen.
• 1958: Yleisradio aloittaa säännölliset televisiolähetykset nimellä Suomen Televisio.
• 1958: elokuu–joulukuu: Yöpakkaset.
• 1959, 27. heinäkuuta: Adams Filmin tulipalo, monia suomalaisia elokuvia tuhoutuu.
• 1959, 28. heinäkuuta: Tulilahden kaksoismurha.
• 1960-luku: Margariiniskandaali.
• 1960, 5. kesäkuuta: Bodominjärven murhat.
• 1960, joulukuu: Kokemäen Uunisurma.
• 1961: lokakuu–marraskuu: Noottikriisi.
• 1968, 25. marraskuuta: Vanhan ylioppilastalon valtaus.
• 1969: Solmitaan ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu (TuPo) nimeltään Liinamaa I.
• 1969, 7. maaliskuuta: Pihtiputaan poliisisurmat.
• 1970: Ruisrock järjestetään ensimmäisen kerran.
• 1972, 12. toukokuuta: Kytäjän kolmoissurma.
• 1975: Järjestetään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) Helsingissä.
• 1976, 13. huhtikuuta: Lapuan patruunatehtaan räjähdys.
• 1977, 10.–13. heinäkuuta: Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen.
• 1977, 26. marraskuuta: Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto.
• 1978, 30. syyskuuta: Oulun lentokonekaappaus.
• 1979, 17. helmikuuta: Voimakkain Suomessa mitattu maanjäristys, Lappajärven maanjäristys 1979.
• 1982–1994: presidenttinä Mauno Koivisto.
• 1982, 2. elokuuta: Helsingin metro avataan.
• 1986, 8.–9. elokuuta: Mikkelin panttivankidraama.
• 1987, 17. tammikuuta: Jumalan teatterin skandaali.
• 1989: Suomen viimeinen Isojakotoimitus valmistuu.
• 1989, 25. tammikuuta: Raumanmeren koulusurmat.
• 1991: Alkoi pankkikriisi, josta toipuminen kestää miltei koko 1990-luvun
• 1992: Suomi hakee Euroopan yhteisön (myöh. unioni) jäsenyyttä.
• 1992: Ruokolahden leijona.
• 1994–2000: Presidenttinä Martti Ahtisaari.
• 1994, 28. syyskuuta: Matkustaja-autolautta Estonian uppoaminen.
• 1995: Suomi liittyy vuoden alusta Euroopan unionin (EU) jäseneksi.
• 1995: Suomi voittaa kultaa vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
• 1997, 20.–21. maaliskuuta: Helsinki Summit 1997.
• 1997, 22. lokakuuta: Tehtaankadun poliisisurmat.
• 1998, 17. huhtikuuta: Suomi liittyy EMUn eli Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi.
• 1998, 21. marraskuuta: Hyvinkään paloittelusurma.
• 1998: Pesäpallon sopupeliskandaali.
• 1999, 21. helmikuuta: Helsingin ampumaratasurmat.
• 2000, 23. huhtikuuta – 12. lokakuuta: Jolon panttivankikriisi. Kaapattujen panttivankien joukossa suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
• 2000: Uusi perustuslaki tulee voimaan.
• 2000–2012: Presidenttinä Tarja Halonen.
• 2001, 15.–25. helmikuuta: Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali.
• 2002: 1. tammikuuta: EU:n yhteinen valuutta, euro, otetaan käyttöön. Maaliskuun alusta alkaen markat eivät kelpaa enää maksuvälineeksi.
• 2002, 11. lokakuuta: Myyrmannin räjähdys.
• 2003: ”Irakgate”-skandaali.
• 2004, 19. maaliskuuta: Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus, Konginkankaan linja-autoturma.
• 2004: 28. joulukuuta: Yli 170 suomalaista kuolee Sumatran lähellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin Aasian rannikoilla.
• 2005, 10. elokuuta: Copterlinen onnettomuus.
• 2006, 20. toukokuuta: Suomi voittaa Eurovision laulukilpailun 2006 Lordi-yhtyeen kappaleella ”Hard Rock Hallelujah”.
• 2006, 1. joulukuuta: Ulvilan surma.
• 2007, 7. marraskuuta: Jokelan koulusurmat.
• 2008, 28. marraskuuta: Nokian vesikriisi.
• 2008, 23. syyskuuta: Kauhajoen koulusurmat.
• 2009, 31. joulukuuta: Sellon ampumavälikohtaus.
• 2012–: Presidenttinä Sauli Niinistö.
• 2017, 18. marraskuuta: Helsingin metron laajennososan, länsimetron, ensimmäinen vaihe avataan.
• 2019, 1. lokakuuta: Kuopion kouluhyökkäys.
• 2020, 28. tammikuuta–: Koronaviruspandemia.
• 2022, 3. joulukuuta: Helsingin metron laajennososan, länsimetron, toinen vaihe avataan.
• 2023, 4. huhtikuuta: Suomesta tulee puolustusliitto Naton virallinen jäsen.

Lähteet

n k m Suomen historia Suomen historian aikajana Aluemuutokset Hallinto Kulttuuri Sotahistoria Säädyt Taloushistoria Uskonto Suomen esihistoria Kivikausi Mesoliittinen kausi ~(8700 eaa. – 5100 eaa.) Neoliittinen kivikausi (5100 eaa.–1500 eaa.) Kampakeraaminen kulttuuri ~(5000 eaa. – 2000 eaa.) Nuorakeraaminen kulttuuri (2800 eaa. – 2300 eaa.) Pronssikausi Pronssikausi ~(1700 eaa. – 500 eaa.) Rautakausi Rautakausi (500 eaa. – 1200/1300) Esiroomalainen (500 eaa. – 0/50 jaa.) Vanhempi roomalainen (0/50–150/200) Nuorempi roomalainen (150/200–375/400) Kansainvaellusaika (375/400–550/600) Merovingiaika (550/600–800/825) Viikinkiaika (800–1025/1050) Herdalerin taistelu (1008) Ruotsin vallan aika Keskiaika Novgorodin ja jäämien sodat ~(1000-1300) Ristiretket Suomeen Ruotsalaisten tulo Suomeen ~(1100-1350) Ensimmäinen ristiretki ~(1150) Toinen ristiretki (1249–1250) Kolmas ristiretki (1293) Hämeen kapina (1237) Nevan taistelu (1240) Pähkinäsaaren rauha (1323) Käkisalmen kapina (1337) Maunu Eerikinpojan ristiretki (1348–1351) Kalmarin unioni (1397–1523) Davidin kapina (1438–1439) Vanha viha (1495–1497) Juuttiviha (1501–1512) Vaasa-aika (1523–1617) Uskonpuhdistus Kreivisota (1534—1536) Suuri Venäjän sota (1555–1557) Pitkä viha (1570–1595) Täyssinän rauha (1595) Rautalammin ensimmäinen kapina (1589) Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu (1597–1599) Nuijasota (1596–1597) Marttilan taistelu (1599) Turun verilöyly (1599) De la Gardien sotaretki (1609-1610) Inkerin sota (1610–1617) Stolbovan rauha (1617) Suurvalta-aika (1617–1721) Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648) Pohjan sota (1655–1660) Ruptuurisota (1656–1658) Vallisaaren rauha (1658) Kardisin rauha (1661) Suuret kuolonvuodet (1695–1697) Suuri Pohjan sota (1700–1721) Sarkasota (1712) Isoviha (1713–1721) Uudenkaupungin rauha (1721) Vapauden aika ja kustavilainen aika (1721–1809) Hattujen sota (1741–1743) Pikkuviha (1742–1743) Turun rauha (1743) Kustaa III:n sota (1788–1790) Anjalan liitto Värälän rauha (1790) Suomen sota (1808–1809) Haminan rauha (1809) Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917) Fennomania Oolannin sota (1854–1856) Suuret nälkävuodet (1866–1868) Sortovuodet Ensimmäinen sortokausi (1899–1905) Suurlakko (1905) Toinen sortokausi (1908–1917) Viaporin kapina (1906) Valtalaki (1917) Itsenäinen Suomi (1917–) Suomen itsenäisyysjulistus (1917) Suomen sisällissota (1918) Suomen kuningaskuntahanke (1918) Heimosodat (1918–1922) Tarton rauha (1920) 1920-luku 1930-luku Toinen maailmansota Talvisota (1939–1940) Moskovan rauha (1940) Välirauha (1940–1941) Jatkosota (1941–1944) Moskovan välirauha (1944) Lapin sota (1944–1945) Pariisin rauha (1947) 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku