1989

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1989 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin.
5. tammikuuta – Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta julkaisi artikkelin, jonka mukaan vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tärkeimpiin johtajiin kuulunut Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 Josif Stalinin nimenomaisesta käskystä.
7. tammikuuta – Akihitosta tuli Japanin keisari Hirohiton kuoltua.
9. tammikuuta − Nokia ilmoitti lopettavansa TV-vastaanottimien tuotannon Salossa ja siirtävänsä sen Länsi-Saksaan. Entiseen Saloran tehtaaseen yhdistettiin Mobiran tehdas ja siellä aloitettiin matkapuhelimien tuotanto.
10. tammikuuta – Kuuban joukot alkoivat vetäytyä Angolasta.
12. tammikuuta – Runoilija Gösta Ågren sai viidennen kerran jaetun Finlandia-palkinnon runokokoelmastaan Jär (Tääl).
16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Ždanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Stalinin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä. Ždanov oli muun muassa johtanut Viron liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940 ja toiminut Helsinkiin vuosina 1944–1947 sijoitetun Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajana.
20. tammikuuta – George H. W. Bush seurasi Ronald Reagania Yhdysvaltain presidenttinä.
24. tammikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy teloitettiin sähkötuolissa.
25. tammikuuta – 14-vuotias raumalainen koulupoika ampui kahta koulutoveriaan aseella kesken oppitunnin. Molemmat uhrit kuolivat vammoihinsa myöhemmin samana päivänä. Raumanmeren koulusurmat on ensimmäinen kouluampuminen Suomen historiassa.
28. tammikuuta − Kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace ilmoitti perustavansa toimiston Helsinkiin.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin Kabulissa.

Helmikuu

1. helmikuuta – Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.
2. helmikuuta – Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi.
3. helmikuuta – Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.
3. helmikuuta – Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta. Väkivaltaisessa kaappauksessa sai surmansa liki 300 ihmistä. Stroessner pakeni Brasiliaan.
3. helmikuuta – Presidentti Risto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
10. helmikuuta – Kansanedustaja Urpo Leppänen erosi SMP:stä ja perusti oman Vapaat demokraatit -eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin hän liittyi Liberaaliseen Kansanpuolueeseen, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli. Leppänen oli toiminut SMP:n puoluesihteerinä kahteen otteeseen vuosina 1972−1977 ja 1979−1984.
14. helmikuuta – Iranin johtaja Ajatollah Khomeini kehotti muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien.
15. helmikuuta – Viimeiset neuvostojoukot poistuivat Afganistanin alueelta. Afganistanin sota jatkui eri ryhmittymien välisenä sisällissotana.
17.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
18. helmikuuta – Kirjailija Salman Rushdie pyysi julkisesti anteeksi kaikilta muslimeilta Saatanalliset säkeet -romaaninsa aiheuttamaa mielipahaa. Muslimit olivat polttaneet kyseisiä kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa.
21. helmikuuta – Ulkoministeri Pertti Paasio esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle Suomen virallisen vastalauseen Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion vuoksi. WSOY ilmoitti julkaisevansa Saatanalliset säkeet -romaanin suomeksi.
23. helmikuuta − Seitsemän ihmistä sai surmansa liian matalalla lentäneen liikelentokoneen pudottua juuri ennen Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien alkua.
23. helmikuuta − Lehtikustantaja Yhtyneet Kuvalehdet ilmoitti lopettavansa Urpo Lahtiselta marraskuussa 1988 ostamansa Lehtimiehet Oy:n toiminnan Tampereella ja siirtävänsä sen Helsinkiin vuoden loppuun mennessä.
23. helmikuuta − Pietarsaaren maalaiskunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Pedersören kunta.
24. helmikuuta – Ajatollah Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle.

Maaliskuu

Öljytankkeri Exxon Valdezin karilleajo aiheutti laajan ympäristökatastrofin Alaskan edustalla.

2. maaliskuuta – 12 Euroopan yhteisön maata kielsi kloorifluorihiilivetyjen (freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä.
3. maaliskuuta – Veikko "Jammu" Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.
7. maaliskuuta – Iran katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan Saatanalliset säkeet -romaanin aiheuttaman kohun vuoksi.
8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa saksalaisten tekemäksi.
13. maaliskuuta – Aurinkomyrsky aiheutti mittavia tuhoja sähköverkolle Kanadan Quebecin osavaltiossa.
14. maaliskuuta – Presidentti George Bush kielsi rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin.
16. maaliskuuta – Tieto-Finlandia -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibeliuksen elämäkerrasta. Teossarjan ensimmäinen osa oli ilmestynyt vuonna 1965 ja viimeinen vuonna 1988.
17. maaliskuuta – Nicaraguan hallitus vapautti lähes 2000 poliittista vankia, jotka olivat kuuluneet vuonna 1979 syrjäytetyn diktaattorin Anastasio Somoza Debaylen kansalliskaartiin.
17. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen Mikkelin läänin maaherraksi kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyvän Uki Voutilaisen tilalle. Kortesalmen tilalle eduskuntaan tuli vuoden 1987 vaaleissa pudonnut Pentti Kettunen.
17. maaliskuuta − Pääministeri Harri Holkeri nimitettiin Kalevi Sorsan tilalle suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
21. maaliskuuta – Viro päätti siirtyä samaan aikavyöhykkeeseen kuin Suomi.
23. maaliskuuta – Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa.
24. maaliskuuta – Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä Prinssi Williamin salmessa Alaskassa.
26. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä. Vaaleissa herätti huomiota muun muassa Moskovan entisen puoluejohtajan Boris Jeltsinin aktiivinen kampanja – hän keräsi henkilökohtaisesti yli viisi miljoonaa ääntä eli lähes 90 prosenttia kaikista omassa vaalipiirissään annetuista äänistä.^[1]^[2]
28. maaliskuuta − Hellas-Piano Oy:stä tuli Suomen ainoa pianojen valmistaja sen ostettua ainoan kotimaisen kilpailijansa Fazer-Piano Oy:n koko osakekannan.
31. maaliskuuta – Pariisin tunnetuin matkailunähtävyys, Eiffel-torni, täytti 100 vuotta.

Huhtikuu

4. huhtikuuta Puolan kommunistihallitus ja Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike pääsivät sopimukseen, että maassa oli kesäkuussa pidettävä parlamenttivaalit, joihin myös Solidaarisuus-liike sai asettaa ehdokkaita.
7. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets upposi Barentsinmerellä.
15. huhtikuuta – Hillsborough’n jalkapallostadionilla Englannissa pelatussa Liverpoolin ja Nottingham Forestin välisessä FA Cup -ottelussa 96 Liverpoolin kannattajaa sai surmansa poliisin päästettyä liian monta ihmistä samaan katsomoon, jolloin moni puristui kuoliaaksi. Pääministeri Margaret Thatcher vaati tapauksen perusteellista tutkintaa.
17. huhtikuuta – Solidaarisuudesta tuli tuomioistuimen päätöksellä laillinen riippumaton ammattiliitto. Yhdysvallat ilmoitti heti tämän jälkeen ryhtyvänsä antamaan Puolalle taloudellista apua.
18. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 121–4 Suomen liittymisen Euroopan neuvoston jäseneksi.
19. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Puolaan.
20. huhtikuuta – Adolf Hitlerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
21. huhtikuuta − Rovaniemeläinen Poro ja Riista Oy teki konkurssin. Yhtiön poronliha- ja veropetosjutut olivat herättäneet huomiota vuoden alkupuolella.
25. huhtikuuta – Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatinutta opiskelijaa kokoontui Pekingin Tiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
28. huhtikuuta – Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa.
28. huhtikuuta – Belgialainen oikeusistuin langetti kolmen vuoden vankeustuomiot 14 brittiläiselle jalkapallofanille, joiden katsottiin ainakin välillisesti aiheuttaneen 39 ihmisen kuoleman Heyselin jalkapallostadionilla syntyneessä mellakassa toukokuussa 1985. Lisäksi 14 muuta henkilöä tuomittiin sakkoihin.

Toukokuu

2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli ”teknisesti ja poliittisesti vanhentunut”.
5. toukokuuta – Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen.
6. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lausannessa Sveitsissä. Vielä koossa ollut Jugoslavia voitti kilpailun kroatialaisen Riva-yhtyeen laululla Rock Me.
9. toukokuuta – Unkarin 77-vuotias puoluejohtaja János Kádár siirrettiin eläkkeelle. Kadar kuoli heinäkuun alussa.
12. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Pääesikunnan päällikön, vara-amiraali Jan Klenbergin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi maaliskuun 1990 alusta lukien. Klenbergin seuraajaksi Pääesikunnan päällikkönä Koivisto nimitti mm. YK:n rauhanturvatehtävissä toimineen kenraaliluutnantti Gustav Hägglundin.
16. toukokuuta – Eräät armeijan ryhmittymät yrittivät syöstä vallasta Etiopian diktaattorin Mengistu Haile Mariamin tämän ollessa vierailulla Itä-Saksassa.
18. toukokuuta – Viron korkein neuvosto tuomitsi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan, jonka nojalla Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940.
21. toukokuuta – Koijärvi-liike vietti kymmenvuotisjuhlaansa Forssan Koijärvellä.
22. toukokuuta – Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi. Egypti oli erotettu järjestöstä vuonna 1979 sen solmittua rauhansopimuksen Israelin kanssa.
25. toukokuuta - Outokummun kaivostoiminta loppui viimeisen kaivostyövuoron poistuttua Keretin kaivoksesta.
26. toukokuuta – Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus valmistui Tampereella. Siihen sisältyivät terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin.
28. toukokuuta – Vihreä liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
30. toukokuuta – Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoittajat pystyttivät kymmenmetrisen ”Demokratian jumalatar” -patsaan.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu vuonna 1958 tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.

Kesäkuu

Pekingin Tiananmenin aukion mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti, mikä tyrmistytti länsimaissa.

2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi Suomen Keskustan kansanedustajalle ja entiselle puheenjohtajalle Johannes Virolaiselle valtioneuvoksen arvonimen. Virolainen oli kuudes tämän arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana.
2. kesäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehen Olavi Heinosen Korkeimman oikeuden presidentiksi. KKO:n edellinen presidentti Curt Olsson jäi eläkkeelle.
3. kesäkuuta – Iranin hengellinen johtaja Ajatollah Khomeini kuoli.
4. kesäkuuta – Puolassa pidettiin kommunistien valtaantulon (1945) jälkeen ensimmäisten osittain vapaiden parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Solidaarisuus-liike sai yllättävän suuren voiton.
4. kesäkuuta – Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä. Tapaus herätti länsimaissa tyrmistyksen ja suuttumuksen aallon.
4. kesäkuuta – Neuvostoliitossa Baskiriassa lähellä Ulu-Teliakia tapahtui räjähdys kahden junan sytyttäessä kaasuputkesta vuotaneen kaasun. Räjähdyksessä sai surmansa 575 ja 623 sai vammoja.^[3]
6. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa. Vierailunsa aikana paavi tapasi presidentti Mauno Koiviston, piti messun Helsingin jäähallissa ja osallistui ekumeeniseen rukoushetkeen Turun tuomiokirkossa.
6. kesäkuuta − Oopperalaulaja Martti Talvela nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi vuoden 1991 alusta lukien ja pääjohtajaksi elokuun 1992 alusta lukien. Talvela kuoli kuitenkin äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Juvalla heinäkuun lopulla.
7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljettiin kansanäänestyksellä Yhdysvalloissa.
8. kesäkuuta − Enonkosken, Heinäveden ja Savonrannan kuntien alueille perustettiin Koloveden kansallispuisto.
11. kesäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja pääministeri Li Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
11. kesäkuuta – Työväen Urheiluliitto (TUL) vietti 70-vuotisjuhlaansa Helsingissä.
13. kesäkuuta − Suomeen perustettiin uusi vasemmistopuolue, joka otti nimekseen Rauhan ja Sosialismin puolesta − Kommunistinen Työväenpuolue. Puolueen johtajaksi valittiin entinen SKDL:n kansanedustaja Markus Kainulainen.
18. kesäkuuta − Puolassa pidettiin parlamenttivaalien toinen kierros.
20. kesäkuuta − Valtionyhtiö Valvilla päätti lopettaa villankehruun Hyvinkäällä ja supistaa tuotantoa Turussa tuotteiden heikentyneen menekin vuoksi.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtaja Zhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjan Jiang Zemin.
30. kesäkuuta – Prikaatikenraali Omar Hasan Ahmad al-Bashir johtama vallankaappaus syöksi pääministeri Sadiq al-Mahdin vallasta Sudanissa.

Heinäkuu

2. heinäkuuta – Andreas Papandreu erosi Kreikan pääministerin tehtävistä. Uuden hallituksen muodosti Tzanis Tzannetakis.
3. heinäkuuta − Espanjan kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofia saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
6. heinäkuuta – Unkarin hallitus julisti entiselle pääministerille Imre Nagylle ja muille vuoden 1956 kansannousun johtajille langetetut kuolemantuomiot mitättömiksi ja poliittisista syistä annetuiksi.
8. heinäkuuta – Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan. Tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle "erilaisista teistä sosialismiin".
9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidentti George Bush ja rouva Barbara Bush saapuivat Puolaan viralliselle vierailulle, jonka aikana he tapasivat Solidaarisuus-liikkeen johtajan Lech Walesan tämän kotona Gdańskissa. George Bush lupasi Yhdysvalloilta talousapua Puolalle 100 miljardin dollarin arvosta.
14. heinäkuuta – Ranskassa vietettiin vallankumouksen 200-vuotispäivää.
17. heinäkuuta – Itävalta jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisölle, mutta asetti jäsenyytensä ehdoksi puolueettomuutensa säilymisen.
19. heinäkuuta − Nicaraguassa juhlittiin vallankumouksen ja diktaattori Anastasio Somoza Debaylen syrjäyttämisen 10-vuotispäivää.
19. heinäkuuta − United Airlinesin lento 232: moottori rikkoutui ja hydrauliikkajohdot katkesivat, minkä jälkeen kone teki äärimmäisen haastavassa tilaneessa pakkolaskun suurella nopeudella Sioux Cityn lentoasemalle. 111 matkustajaa kuoli, 172 loukkaantui.
21. heinäkuuta − Burman sotilashallitus kiristi sotatilalakia ja muutti maan nimen Myanmarin liitoksi.
27. heinäkuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.
28. heinäkuuta – Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Sota oli alkanut Itävalta-Unkarin julistettua sodan Serbialle.
29. heinäkuuta − Iranin parlamentin puhemies Ali Akbar Hashemi Rafsanjani valittiin maan uudeksi presidentiksi. Samalla lakkautettiin pääministerin virka ja lisättiin presidentin valtaoikeuksia.
31. heinäkuuta – Helsingin metron Kontulan ja Mellunmäen välinen osuus valmistui. Se avattiin liikenteelle syyskuun alussa.

Elokuu

5. elokuuta – Jaime Paz Zamora valittiin Bolivian uudeksi presidentiksi.
5. elokuuta − Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Esko Almgrenin tilalle.
6. elokuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Pekka Vennamon tilalle Porissa pidetyssä puoluekokouksessa.
9. elokuuta − Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.
14. elokuuta − Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.
17. elokuuta – Puolan parlamentti tuomitsi Puolan osallistumisen Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.
20. elokuuta − 51 ihmistä hukkui Thamesjoella Lontoossa hiekkaproomun törmättyä huvialukseen, joka upposi.
22. elokuuta – Puolan kommunistipuolue tuomitsi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan.
23. elokuuta – Baltian ketju: kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoi Vilnan–Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
24. elokuuta – Puolaan nimitettiin Tadeusz Mazowieckin hallitus, joka oli maan ensimmäinen ei-kommunistinen hallitus yli 40 vuoteen.
26. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Neptunuksen.
27. elokuuta – Viisi räjähtäviä kemikaaleja sisältänyttä neuvostoliittolaista, Keski-Eurooppaan matkalla ollutta säiliövaunua syttyi palamaan Haminan ratapihalla. Lähiympäristöstä evakuoitiin liki 200 asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka sammutustöitä haittasi veden puute. Onnettomuus herätti keskustelun vaarallisten aineiden kauttakuljetuksista Suomen rautateillä.
30. elokuuta – Riihimäen junaturma: pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Riihimäen eteläpuolella.

Syyskuu

1. syyskuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Panamaan ja asetti ehdoksi suhteiden palauttamiselle Panaman johtajan Manuel Noriegan kukistamisen.
1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
8. syyskuuta − 55 ihmistä kuoli norjalaisen Convair Metropolitan -potkuriturbiinikoneen syöksyessä mereen Tanskan pohjoisrannikolla.
8. syyskuuta − Etiopian hallitus ja sitä vastaan taistelleiden Eritrean sissien johtajat aloittivat rauhanneuvottelut Yhdysvaltain entisen presidentin Jimmy Carterin välityksellä.
9. syyskuuta – Mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia Saksan demokraattisen tasavallan Leipzigissa.
9. syyskuuta − SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.
10. syyskuuta – Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.
11. syyskuuta − Nepalin kuningas Birendra aloitti valtiovierailun Suomessa.
12. syyskuuta − Svean hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Olof Palmen murhasta syytettyä Christer Petterssonia vastaan.
14. syyskuuta − Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta.
19. syyskuuta – Kansanedustajat Kimmo Sasi (Kok.), Heikki Rinne (SDP), Urpo Leppänen (Vade), Eero Paloheimo (Vihr.) ja Päivi Varpasuo (Kok.) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Keskustan puheenjohtajan Paavo Väyrysen toiminnan lainmukaisuuden hänen ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1981. Selvityspyynnön aiheutti tuoreessa Ahti Karjalaisen muistelmateoksessa Presidentin ministeri ja jo hieman aiemmin Suomen Kuvalehdessä julkistettu tieto, jonka mukaan Väyrynen neuvotteli ministerineuvos Viktor Vladimirovin kanssa Neuvostoliiton tuesta Karjalaisen presidenttiehdokkuudelle vuoden 1982 vaaleissa.
21. syyskuuta − Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.
22. syyskuuta − SKDL:n kansanedustajat pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomisen ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen toiminnan lainmukaisuuden heidän esitettyään valtion sitoumuksia Wärtsilä Meriteollisuuden veloille.
25. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98 % kemiallisista aseistaan.

Lokakuu

1. lokakuuta − Kiinan kansantasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan.
3. lokakuuta − Panaman johtajaa Manuel Noriegaa vastaan tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys.
5. lokakuuta – Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Kiina piti dalai-lamaa "vaarallisena kansankiihottajana" ja uhkasi Norjaa taloudellisilla ja poliittisilla vastatoimilla.
5. lokakuuta − Teknillisen Korkeakoulun Kylmälaboratorion tutkijaryhmä ilmoitti saavuttaneensa uuden kylmyyden maailmanennätyksen päästyään kahden miljardisosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä.
11. lokakuuta – Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa. Syyttäjä ei valittanut päätöksestä. Pettersson vaati kahden miljoonan kruunun korvauksia kymmenen kuukautta kestäneestä vapaudenriistosta; Ruotsin valtio maksoi hänelle 300 000 kruunua toukokuussa 1990.
14. lokakuuta – SKP (yhtenäisyys) -puolueen puheenjohtaja vaihtui. Eronneen Jouko Kajanojan tilalle valittiin Esko-Juhani Tennilä.
17. lokakuuta – 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 ihmistä sai surmansa.^[4]
18. lokakuuta – Nasan Galileo-luotain laukaistiin kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantiksesta.
18. lokakuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin eläkkeelle. Uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Egon Krenz.
18. lokakuuta − Egypti ja Libya solmivat uudelleen vuonna 1973 katkenneet diplomaattisuhteensa.
23. lokakuuta – Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.
25.–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja hänen puolisonsa Raisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.^[5]
28. lokakuuta − Kansanedustaja Marja-Liisa Löyttyjärvi valittiin Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) puheenjohtajaksi tehtävästä eronneen näyttelijä Kristiina Halkolan tilalle. Devan puheenjohtajana vuodesta 1986 toiminut Halkola oli ollut Suomen ensimmäinen nainen puoluejohtajana.
31. lokakuuta − Turkin parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi pääministeri Turgut Özalin. Hänen edeltäjänsä kenraali Kenan Evren oli tullut valtaan vallankaappauksella syyskuussa 1980.

Marraskuu

1. marraskuuta – Liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka ja Vennamon tilalle eduskuntaan nousi kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari. Edellinen Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne siirtyi YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) pääsihteeriksi Geneveen.
7. marraskuuta – Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Meriteollisuuden Helsingin telakan johtaja, diplomi-insinööri Martin Saarikangas.
9. marraskuuta – Berliinin muurin murtuminen: kommunistinen Saksan demokraattinen tasavalta avasi rajansa ja salli kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen. Seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä Berliinin muuria alas.
10. marraskuuta – Bulgarian kommunistisen puoleen johtaja Todor Živkov erosi. Häntä seurannut pääministeri Petre Mladenov muutti puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi.
11. marraskuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940. Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
15. marraskuuta − Kemira ilmoitti luopuvansa Soklin fosforikaivoshankkeesta, koska sen kustannukset olivat nousseet 25 prosenttia kahdessa vuodessa eikä kaivosta pidetty riittävän kannattavana. Hanke oli pantu vireille jo 1960-luvulla ja kaivos olisi sijoittunut Lappiin Savukosken kunnan koillisosaan.
16. marraskuuta − Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
16. marraskuuta − Helsingin Sanomat täytti 100 vuotta.
17. marraskuuta – Samettivallankumous alkoi Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahdutti rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa.
20. marraskuuta – Prahan mielenosoittajien määrä nousi puoleen miljoonaan.
20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin tasan 30 vuotta samaa asiaa koskeneen julistuksen jälkeen.
22. marraskuuta – Beirutissa pommi surmasi presidentti Rene Moawadin.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtaja Miloš Jakeš erosi ehdittyään hoitaa virkaansa vain vajaat kaksi vuotta.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Paavo Väyrynen ollut rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen oli toiminut kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla. Eduskunta hylkäsi viiden kansanedustajan tekemän muistutuksen Väyrystä vastaan.
29. marraskuuta − Romanialainen olympiavoimistelija Nadia Comaneci loikkasi Sveitsin kautta Yhdysvaltoihin.
30. marraskuuta – Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuoli Punaisen armeijakunnan pommi-iskussa.
30. marraskuuta – Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.

Joulukuu

1. joulukuuta – Saksan demokraattisen tasavallan parlamentti peruutti kommunistisen puoleen johtavan aseman ja pyysi Tšekkoslovakialta anteeksi DDR:n osallistumista vuoden 1968 miehitykseen. Kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea erosivat.
1. joulukuuta – Sotilaiden vallankaappausyritys Filippiineillä kukistettiin yhdysvaltalaisjoukkojen avulla. Kaappausyrityksessä kuoli yli 50 ihmistä.
1. joulukuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.
2. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Marjo Matikaisen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen oli voittanut äänestyksen myös vuosina 1986 ja 1987.
3. joulukuuta – Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antoivat julistukset, jossa he totesivat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä.^[6]
4. joulukuuta – Varsovan liiton maat Neuvostoliiton johdolla tuomitsivat vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen.
6. joulukuuta – Marc Lépine, anti-feministi, ampui 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa.
7. joulukuuta – Liettua lakkautti kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
8. joulukuuta – Euroopan yhteisö asettui tukemaan Saksojen yhdistymistä, mutta korosti, että yhdistymisen tuli tapahtua ETYK-prosessin mukaisesti.
10. joulukuuta – Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák erosi.
16. joulukuuta – Romaniassa alkoi väkivaltainen vallankumous, jonka tehtävänä oli kukistaa Romanian kommunistinen diktatuurihallinto.
14. joulukuuta – Chilessa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen.
15. joulukuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Saab-Scania myi puolet henkilöautotuotannostaan yhdysvaltalaiselle General Motors -konsernille. Kauppaan liittyi GM:n autojen kokoonpanon aloittaminen Uudenkaupungin autotehtaalla.
16. joulukuuta – Liechtenstein jätti jäsenhakemuksen YK:lle.
17. joulukuuta – Brasiliassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 29 vuoteen. Fernando Collor de Mello voitti vaalit.
19. joulukuuta – EY ja EFTA päättivät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskeneet neuvottelut.
20. joulukuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan.
22. joulukuuta – Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta tuli Romanian presidentti ja Nicolae Ceaușescun valta päättyi.
24. joulukuuta – Neuvostoliiton parlamentti tuomitsi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja siihen liittyneen salaisen lisäpöytäkirjan sekä neuvostojoukkojen marssin Afganistaniin vuonna 1979.
25. joulukuuta – Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Romanian vallankumous päättyi, ja siinä sai surmansa yhteensä yli 1 100 romanialaista.
27. joulukuuta – Egypti ja Syyria solmivat uudelleen vuodesta 1979 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
29. joulukuuta – Václav Havel valittiin vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi.
29. joulukuuta – Romanian uusi johto ilmoitti maan siirtyneen monipuoluejärjestelmään. Maan valtiomuoto muutettiin sosialistisesta tasavallasta tasavallaksi. Turvallisuuspoliisi Securitate lakkautettiin.
30. joulukuuta − Puolan parlamentti ja senaatti kumosivat kommunistisen puolueen johtoaseman, hyväksyivät markkinatalouteen suuntautuvan uuden talousohjelman ja päättivät muuttaa maan nimeksi Puolan tasavalta.

Tuntematon päivämäärä

Suomessa oli poikkeuksellisen lauha talvi. Tammikuu oli 1900-luvun kolmanneksi lämpimin, helmikuu ja maaliskuu vuosisadan lämpimimmät.^[7]
Helmikuu – Ensimmäinen Global Positioning System -järjestelmän 24 satelliitista laukaistiin kiertoradalle.
Helmikuu – United Airlinesin Boeing 747:n katto repesi matkalla Havaijilta Uuteen-Seelantiin ja yhdeksän ihmistä imeytyi ilmavirran mukana koneesta.
Kesäkuu – "Solidaarisuus" voitti ensimmäisen vapaat vaalit sodan jälkeen Puolassa.
Kesäkuu – Ufassa Neuvostoliitossa 645 ihmistä kuoli, kun toisiaan ohittaneet junat räjäyttivät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun.
Lokakuu – Saksan demokraattisen tasavallan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin syrjään.
Lokakuu – Uusi perustuslaki muutti Unkarin parlamentaariseksi demokratiaksi.
Marraskuu – Vapautusliike "SWAPO" voitti Namibian ensimmäiset vaalit.
Kajaani Oy fuusioitiin osaksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä.
Steven Sasson ja Robert Hills kehittivät Kodakin tutkimusosastolla ensimmäisen nykyaikaisen kaltaisen digitaalisen järjestelmäkameran.

Syntyneitä

Tammi – maaliskuu

3. tammikuuta – Hovig Demirjian, kyproslais-armenialainen laulaja
9. tammikuuta – Nina Dobrev, bulgarialais-kanadalainen näyttelijä
23. tammikuuta – April Pearson, englantilainen näyttelijä
26. tammikuuta – Henri Salonen, suomalainen artisti, musiikkituottaja ja säveltäjä
1. helmikuuta – Teemu Suhonen, suomalainen jääkiekkoilija
4. helmikuuta – Märt Pius, virolainen näyttelijä
4. helmikuuta – Priit Pius, virolainen näyttelijä
9. helmikuuta – Ari-Pekka Liukkonen, suomalainen kilpauimari
16. helmikuuta – Elizabeth Olsen, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Chord Overstreet, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
19. helmikuuta – Luke Pasqualino, englantilainen näyttelijä
27. helmikuuta – Martti Välimaa, suomalainen amerikkalainen jalkapalloilija
5. maaliskuuta – Jake Lloyd, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
8. maaliskuuta – Sebastian Tynkkynen, suomalainen perussuomalainen poliitikko
18. maaliskuuta – Lily Collins, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
23. maaliskuuta – Joonas Angeria, suomalainen musiikkituottaja, säveltäjä, sanoittaja ja muusikko
29. maaliskuuta – Amadeus Lundberg, suomalainen laulaja

Huhti – kesäkuu

2. huhtikuuta – Clare Thomas, englantilainen näyttelijä
5. huhtikuuta – Lily James, englantilainen näyttelijä
10. huhtikuuta – Suvi Teräsniska, suomalainen laulaja
18. huhtikuuta – Jessica Jung, Jung Soo-yeon, eteläkorealainen laulaja, tanssija, näyttelijä ja malli
21. huhtikuuta – Chike Ohanwe, suomalainen näyttelijä ja artisti
22. huhtikuuta – Elias Keränen, suomalainen näyttelijä
23. huhtikuuta – Nicole Vaidišová, tšekkiläinen tennispelaaja
28. huhtikuuta – Eevi Teittinen, suomalainen fitness-urheilija ja personal trainer
1. toukokuuta – Morten Dahlin, tanskalainen poliitikko
2. toukokuuta – Olli-Markus Taivainen, suomalainen hiihtosuunnistaja
5. toukokuuta – Chris Brown, yhdysvaltalainen laulaja, tanssija ja näyttelijä
24. toukokuuta – Gerald Earl Gillum (”G-Eazy”), yhdysvaltalainen rap-artisti ja tuottaja
27. toukokuuta – Jelena Roikova, turkmenistanilainen uimari
29. toukokuuta – Riley Keough, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
2. kesäkuuta – Freddy Adu, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
3. kesäkuuta – Imogen Poots, brittiläinen näyttelijä
4. kesäkuuta – Pekka-Eric Auvinen, suomalainen kouluampuja (k. 2007)
7. kesäkuuta – Elisabeth Mandaba, keskiafrikkalainen juoksija
10. kesäkuuta – Alexandra Stan, romanialainen laulaja
14. kesäkuuta – Lucy Hale, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
28.kesäkuuta – Mark Fischbach (Markiplier), yhdysvaltalainen internetpersoona

Heinä – syyskuu

1. heinäkuuta – Daniel Ricciardo, australialainen Formula 1 -kuljettaja
8. heinäkuuta – Miki Liukkonen, suomalainen kirjailija, runoilija ja muusikko (k. 2023)
17. heinäkuuta – Jenny Jordahl, norjalainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä
21. heinäkuuta – Jamie Waylett, englantilainen näyttelijä
22. heinäkuuta – Baltasar Breki Samper, islantilainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Daniel Radcliffe, englantilainen näyttelijä (Harry Potter)
3. elokuuta – Jules Bianchi, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2015)
3. elokuuta – Kalle Lindroth, suomalainen muusikko, näyttelijä ja juontaja
6. elokuuta – Ronny Roslöf, suomalainen näyttelijä
13. elokuuta – Tomáš Necid, tšekkiläinen jalkapalloilija
13. elokuuta – Eeva Puukka, suomalainen lentopalloilija
15. elokuuta – Joe Jonas, yhdysvaltalainen laulaja ("Jonas Brothers")
21. elokuuta – Hayden Panettiere, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. elokuuta – Jaakko Ohtonen, suomalainen näyttelijä
28. elokuuta – Valtteri Bottas, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
1. syyskuuta – Bill Kaulitz, saksalainen laulaja ("Tokio Hotel")
1. syyskuuta – Tom Kaulitz, saksalainen kitaristi ("Tokio Hotel")
5. syyskuuta – Katerina Graham, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, tanssija ja malli
8. syyskuuta – Tim Bergling (”Avicii”), ruotsalainen elektronisen musiikin tuottaja (k. 2018)
14. syyskuuta – Lee Jong-suk, eteläkorealainen näyttelijä ja tanssija
17. syyskuuta – Danielle Brooks, yhdysvaltalainen näyttelijä

Loka – joulukuu

1. lokakuuta – Brie Larson, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
4. lokakuuta – Dakota Johnson, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. lokakuuta – Kim, suomalainen tubettaja
12. lokakuuta – Eleanor Columbus, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. lokakuuta – Felix Kjellberg (”PewDiePie”), ruotsalainen videopelejä pelaava ja englannin kielellä niitä kommentoiva YouTube-käyttäjä
24. lokakuuta – Eliza Taylor, australialainen näyttelijä
1. marraskuuta – Gabriela Koukalová, tšekkiläinen ampumahiihtäjä ja maailmanmestari
8. marraskuuta − Kalle Leinonen, suomalainen freestylehiihtäjä
8. marraskuuta − Sanni Leinonen, suomalainen alppihiihtäjä
19. marraskuuta − Michael Ray Nguyen-Stevenson (”Tyga”"), yhdysvaltalainen rap-artisti
22. marraskuuta − Alden Ehrenreich, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. joulukuuta – Aku Sipola, suomalainen näyttelijä
7. joulukuuta – Nicholas Hoult, brittiläinen näyttelijä
11. joulukuuta – Roope Salminen, suomalainen näyttelijä, laulaja ja juontaja
13. joulukuuta – Joonas Könttä, suomalainen poliitikko
13. joulukuuta – Taylor Swift, yhdysvaltalainen laulaja
14. joulukuuta – Lee Jinki (”Onew”), eteläkorealainen laulaja ("SHINee")
18. joulukuuta – Ashley Benson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
30. joulukuuta – Ryan Sheckler, yhdysvaltalainen ammattirullalautailija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1989 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1989

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1989

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1989

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1989

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1989

Vuosi 1989 fiktiossa

Vuoden 2007 videopeli World in Conflict sijoittuu vaihtoehtoiseen vuoteen 1989.
Clive Cusslerin vuonna 1981 julkaistu romaani Aavejuna sijoittuu vuoteen 1989.
Vuoden 2017 elokuva Atomic Blonde sijoittuu vuoteen 1989.
Campo Santon vuoden 2016 videopeli Firewatch sijoittuu vuoteen 1989.

Lähteet

↑ 1989: Millions of Russians go to the polls BBC. Viitattu 27.03.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 60–61. Helsinki: Otava, 1989.
↑ http://sp.rian.ru/onlinenews/20090603/121844376.html (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991, Otava 1990, Helsinki, s. 16–17.
↑ Gorbatshov Suomessa – Suomi vihdoinkin puolueeton, Mitä-Missä-Milloin 1991, s. 18–19.
↑ http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/december/3/newsid_4119000/4119950.stm
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, Otava 1989, s. 124.

Aiheesta muualla

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1989.