1932

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1932 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta – Suolahden ja Äänekosken kauppalat perustettiin. Öja erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Kaarlelasta.
3. tammikuuta – Britit pidättivät ja internoivat Mohandas Gandhin ja Vallabhbhai Patelin.
8. tammikuuta – Britanniassa Canterburyn arkkipiispa kielsi eronneilta kirkolliset häät.
12. tammikuuta – Hattie W. Carawaysta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain naissenaattori.
21. tammikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
26. tammikuuta – Brittien sukellusvene M-2 upposi, 50 ihmistä hukkui.
28. tammikuuta – Japani valtasi Shanghain.
31. tammikuuta – Japanin sota-alukset saapuivat Nanjingiin.

2. helmikuuta – Yleinen aseistariisuntakonferenssi alkoi Genevessä.
2. helmikuuta – Kansainliitto suositteli neuvotteluja Kiinan tasavallan ja Japanin välillä.
4. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Lake Placidissa.
4. helmikuuta – Japani valtasi Harbinin.
9. helmikuuta – Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Sen tilalle tuli uusi väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi.
11. helmikuuta – Paavi Pius XI tapasi Benito Mussolinin Vatikaanivaltiossa.
18. helmikuuta – Japani julisti Mantšukuon itsenäiseksi Kiinasta.
25. helmikuuta – Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden ennen presidentinvaaleja.
27. helmikuuta – Lapuanliikkeen kannattajat keskeyttivät SDP:n kansanedustajan, tohtori Mikko Erichin puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä. Mäntsälän kapina alkoi.
29. helmikuuta – Lapuan liikkeen johto vaati Juho Sunilan hallituksen eroa.
29. helmikuuta – Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi.

1. maaliskuuta – Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin lapsi Charles Augustus Lindbergh kidnapattiin.
2. maaliskuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ilmoitti pitämässään radiopuheessa ottaneensa henkilökohtaisen vastuun järjestyksen säilymisestä maassa ja käski Mäntsälän kapinan osanottajia palaamaan koteihinsa.
6. maaliskuuta – Mäntsälän kapinan johtomiehet antautuivat viranomaisille.
9. maaliskuuta – Éamon de Valera valittiin Irlannin vapaavaltion hallituksen johtoon ensimmäisessä vallanvaihdoksessa kymmeneen vuoteen.
12. maaliskuuta – Ruotsalainen sijoittaja Ivar Kreuger teki itsemurhan Pariisissa.
24. maaliskuuta – Sisäministeri Arvo Manner kielsi Lapuanliikkeen toiminnan.
26. maaliskuuta – Ilmavoimien de Havilland D.H.60 Moth-harjoituskone syöksyi jäälle noin 100 metrin korkeudesta ja paloi poroksi Helsingin Pohjoissatamassa. Koneen mekaanikko kuoli vammoihinsa ja ohjaaja loukkaantui pahoin.^[1]

Huhtikuu−kesäkuu

5. huhtikuuta – Kieltolaki päättyi ja ensimmäinen Alko avattiin aamulla kello 10.00, mistä on jäänyt aikakirjoihin numerosarja 5-4-3-2-1-0.
10. huhtikuuta – Saksan presidentinvaalit 1932: Paul von Hindenburg valittiin Saksan presidentiksi 53 %:lla äänistä. Adolf Hitler sai 13 miljoonaa ääntä.
17. huhtikuuta – Haile Selassie ilmoitti orjuuden päättämisestä Abessiniassa (nyk. Etiopiassa).

6. toukokuuta – Paul Gordulof salamurhasi presidentti Paul Doumerin Pariisissa. Dourmer kuoli seuraavana päivänä. Albert Lebrunistä tuli seuraava Ranskan presidentti.
8. toukokuuta – Ensimmäiset Eläintarhan ajot (aluksi Suomen Suurajot) järjestettiin Helsingissä. Voittaja oli Mercedes-Benzillä ajanut ruotsalainen Per-Viktor Widengren.
10. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain Mäntsälän kapinaan vähemmän syyllisten armahtamisesta. SDP:n kansanedustajat äänestivät lakiesitystä vastaan.
12. toukokuuta – Charles Lindberghin poika löytyi kuolleena kymmenen viikkoa kaappauksen jälkeen.
14. toukokuuta – Kouvolan Seuratalo Oy:n kaksikerroksinen liike- ja teatteritalo tuhoutui tulipalossa Kouvolan kauppalan keskustassa. Talo oli Suomen toiseksi suurin puutalo ja se oli tuotu 10 vuotta aikaisemmin Terijoelta, jossa talo oli ollut Riviera-nimisenä hotellina.^[2]
15. toukokuuta – Japanilaiset joukot vetäytyivät Shanghaista. Toukokuun viidennentoista päivän vallankaappausyritys Japanissa, missä pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa. Armeija sai tämän jälkeen merkittävän vallan maan asioissa.
16. toukokuuta – Tuhansia ihmisiä sai surmansa mellakoissa hindujen ja muslimien välillä Bombayssa.
28. toukokuuta – Lapuan liike määrättiin oikeuden päätöksellä lakkautettavaksi.
30. toukokuuta – Saksan kansleri Heinrich Brüning erosi. Presidentti Hindenburg nimitti Franz von Papenin muodostamaan uuden hallituksen.

5. kesäkuuta – Isänmaallinen kansanliike perustettiin Hämeenlinnassa.
7. kesäkuuta – Kaarlo Kares jätti presidentti P. E. Svinhufvudille lähes 3 000 henkilön allekirjoittaman adressin, jossa anottiin Lapuan liikkeen johtomiesten vapauttamista. Svinhufvud kuitenkin kieltäytyi tästä.
11. kesäkuuta – Nivalassa puhkesi ”konikapina”.
12. kesäkuuta − Tampereella järjestettiin ensimmäiset Pyynikinajot.
14. kesäkuuta – SS ja SA sallittiin Saksassa.
20. kesäkuuta – Benelux-tulliunionista sovittiin.
23. kesäkuuta – 2. heinäkuuta – XIII yleinen maatalousnäyttely pidettiin Viipurissa.
24. kesäkuuta – Verettömän sotilasvallankaappauksen jälkeen Siamista tuli perustuslaillinen monarkia.
30. kesäkuuta – Suomalainen nelimastoparkki Melbourne upposi törmättyään yhteen englantilaisen tankkilaivan Seminolen kanssa. Laivan päällikkö ja 10 miehistön jäsentä hukkui, 15 miestä saatiin pelastettua.

Heinäkuu−syyskuu

5. heinäkuuta – António de Oliveira Salazarista tuli Portugalin pääministeri (seuraavaksi 36 vuodeksi).
17. heinäkuuta – Altonan verisunnuntai Saksassa: kommunistit hyökkäsivät kansallissosialistien mielenosoitusta vastaan, tuloksena 18 kuollutta. Monia poliittisia katumellakoita seurasi.
17. heinäkuuta – Lapuan liikkeen kannattajat yrittivät kyyditä puolustusministeri Jalo Lahdensuon hänen kotoaan Lapuan Honkimäeltä.
30. heinäkuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Los Angelesissa.

4. elokuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä (yksi kuolonuhri).
6. elokuuta – Ensimmäiset Venetsian filmifestivaalit järjestettiin.
18. elokuuta – Auguste Piccard saavutti ilmapallolla 16 500 metrin korkeuden.
19. elokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen tasavallan suojelulakiin perustuvista vangitsemisista.
30. elokuuta – Hermann Göring valittiin Saksan senaatin puhemieheksi.

20. syyskuuta – Mohandas Gandhi aloitti nälkälakon Poonan vankilassa.
25. syyskuuta – Katalonia sai jälleen autonomian Espanjan toiselta tasavallalta.
25. syyskuuta – Oripäässä paljastettiin kansalaissodassa surmattujen suojeluskuntalaisten muistomerkki. Paljastustilaisuudessa puhuivat Lapuan liikkeen johtohenkilöt Kaarlo Kares ja Hilja Riipinen. Muistomerkistä tuli myöhemmin IKL:n mielenosoitusten pitopaikka.

Lokakuu−joulukuu

2. lokakuuta – Hakkapeliittain patsas paljastettiin Tammelassa 24 tammelalaisen 30-vuotisen sodan ratsumiehen muistomerkiksi.
9. lokakuuta – Josif Stalin erotutti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta ”vastavallankumouksellisen ryhmän”, johon kuuluivat muun muassa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev. Kamenev ja Zinovjev oli jo kertaalleen erotettu NKP:sta, mutta he olivat saaneet jäsenyytensä takaisin tunnustettuaan ”virheensä”.
14. lokakuuta – Lapuan liikkeen pää-äänenkannattajalle Ajan Sanalle annettiin ilmestymiskielto. Lehden viimeiseksi jäänyt numero ilmestyi seuraavana päivänä.
17. lokakuuta – Lapuan liikkeen johtomies Vihtori Kosola vapautettiin Turun lääninvankilasta. Liikkeen kannattajat järjestivät hänelle sankarin vastaanoton Seinäjoen rautatieasemalla 20. lokakuuta.
19. lokakuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf ja saksalainen Coburg-Gothan prinsessa Sibylla vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
20. lokakuuta – Sisäministeri Arvo Manner ja sosiaaliministeri Erkki Paavolainen erosivat hallituksesta vastalauseena sille, ettei kaikkia Mäntsälän kapinan johtomiehiä vapautettu vankilasta.

6. marraskuuta − Saksassa järjestettiin Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhla, jossa Suomea edusti kenraali Gustaf Mannerheim.
8. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti Herbert Hooverin Yhdysvaltain presidentinvaalissa.
9. marraskuuta – Konservatiivien ja sosialistien välisiä mellakoita Sveitsissä, 12 kuollutta.
9. marraskuuta – Josif Stalinin toinen vaimo Nadežda Allilujeva-Stalina löytyi kuolleena kotoaan.
11. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen kustannusyhtiö Kansan Sana Oy perustettiin.
21. marraskuuta − Turun hovioikeus tuomitsi 32 Mäntsälän kapinan johtomiestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, liikkeen operatiivinen johtaja luutnantti Artturi Vuorimaa kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi sekä kauppaneuvos Rafael Haarla kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Syytettyinä oli ollut kaikkiaan 102 henkilöä. Tuomitut ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
29. marraskuuta – Ranska ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.

2. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen pää-äänenkannattajan Ajan Suunnan ensimmäinen numero ilmestyi. Pian myös Akateeminen Karjala-Seura ilmoittautui uuden lehden kannattajaksi.
3. joulukuuta – Papenin erottua Hindenburg nimesi Kurt von Schleicherin Saksan kansleriksi.
3. joulukuuta – Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf ja prinsessa Louise vierailivat Suomessa.
6. joulukuuta – Kansainliitto arvosteli Japania kansainvälisten sopimusten rikkomisesta sen Kiinan-politiikassa.
12. joulukuuta – Japani ja Neuvostoliitto palauttivat diplomaattiset suhteet.
14. joulukuuta – T. M. Kivimäki muodosti uuden vähemmistöhallituksen Juho Sunilan vähemmistöhallituksen seuraajaksi.
25. joulukuuta – Maanjäristys Gansun provinssissa Kiinassa, 70 000 kuollutta.

Tuntematon päivämäärä

kesäkuu – Chacon sota Paraguayn ja Bolivian välillä muuttui täysimittaiseksi ja avoimeksi bolivialaisten vallattua Paraguayn asemat Pohjois-Chacossa ja hyökättyä Fortin Boquerónin Keski-Chacossa. Asunciónissa määrättiin elokuussa mobilisaatio ja kenraali José Estigarribia määrättiin ottamaan Fortin Boquerón takaisin.

Harry St. John Philby löysi Wabarin kraatterit Rub' al Khalin hiekka-autiomaasta.
Bauhaus muutti Berliiniin.
Saudi-Arabia yhdistyi ibn Sa’ud kuninkaanaan.
Kennedy–Thorndike-koe osoitti, että aika ja pituus riippuvat havaitsijan liiketilasta, siten todistaen suppean suhteellisuusteorian.
James Chadwick löysi neutronin.
Jan Oort määritti galaksin massan.
J. B. S. Haldanen teos The Causes of Evolution yhdisti mendeliläisen genetiikan ja evoluutioteorian.

Syntyneitä

Tammikuu−maaliskuu

2. tammikuuta – Richard Thorp, englantilainen näyttelijä (k. 2013)
3. tammikuuta – Eeles Landström, suomalainen seiväshyppääjä (Euroopan mestari) (k. 2022)
4. tammikuuta – Satu Waltari, suomalainen kirjailija (k. 2014)
5. tammikuuta – Umberto Eco, italialainen semiotiikan professori ja kirjailija (k. 2016)
5. tammikuuta – Raisa Gorbatšova, Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin puoliso (k. 1999)
18. tammikuuta – Robert Anton Wilson, yhdysvaltalainen kirjailija, filosofi, psykologi ja futurologi (k. 2007)
20. tammikuuta – Alv Jakob Fostervoll, norjalainen poliitikko (k. 2015)
1. helmikuuta – Matti Ruokola, suomalainen lääkäri, poliitikko ja pääjohtaja (k. 1993)
3. helmikuuta – Kari Virta, suomalainen arkkitehti (k. 2014)
6. helmikuuta – François Truffaut, ranskalainen elokuvaohjaaja (400 kepposta) (k. 1984)
8. helmikuuta –John Williams (säveltäjä), yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä
12. helmikuuta – Astrid, norjalainen prinsessa, kuningas Olavi V:n tytär
12. tammikuuta – Des O`Connor, englantilainen laulaja ja televisiojuontaja (k. 2020)
12. tammikuuta – Hadley Caliman, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (k. 2010)
15. helmikuuta – Voitto Hellstén, suomalainen juoksija ja kansanedustaja (k. 1998)
18. helmikuuta – Jan Tomáš Forman (”Miloš Forman”), tšekkoslovakialaissyntyinen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
22. helmikuuta – Edward Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2009)
23. helmikuuta – Majel Lee Hudec (”Majel Barrett”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Trek) (k. 2008)
24. helmikuuta – Pirkko Liinamaa, suomalainen televisiokasvo (k. 2021)
26. helmikuuta – J. R. Cash (”Johnny Cash”), yhdysvaltalainen country-laulaja (k. 2003)
27. helmikuuta – Elizabeth Taylor, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvanäyttelijä (k. 2011)
2. maaliskuuta – Pirkko Kolbe (”Pii”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 2008)
3. maaliskuuta – Rosendo Huesca Pacheco, meksikolainen roomalaiskatolinen arkkipiispa (k. 2017)
4. maaliskuuta – Ryszard Kapuściński, puolalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2007)
6. maaliskuuta – Anneli Sauli, suomalainen näyttelijä (k. 2022)
12. maaliskuuta – Jouko Loikkanen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
15. maaliskuuta – Alan Bean, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2018)
18. maaliskuuta – John Updike, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikkalainen tarina) (k. 2009)
21. maaliskuuta – Walter Gilbert, vuoden 1980 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti, fyysikko ja molekyylibiologi
31. maaliskuuta – Humberto Selvetti, argentiinalainen painonnoston olympiamitalisti (k. 1992)

Huhtikuu−kesäkuu

2. huhtikuuta – Margarita Xhepa, albanialainen näyttelijä
4. huhtikuuta – Andrei Tarkovski, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja (k. 1986)
5. huhtikuuta – Tauno Timoska, suomalainen jääpalloilija ja maahockeypelaaja (k. 2022)
7. huhtikuuta – Henning Grove, tanskalainen poliitikko (k. 2014)
7. huhtikuuta – Rauno Lehtinen, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2006)
9. huhtikuuta – Cheeta (”Jiggs”), simpanssi (näytellyt Tarzan-elokuvissa)
10. huhtikuuta – Michel Shalhoub (”Omar Sharif”), egyptiläissyntyinen näyttelijä (k. 2015)
19. huhtikuuta – Fernando Botero, kolumbialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 2023)
26. huhtikuuta – Michael Smith, vuoden 1993 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläis-kanadalainen biokemisti (k. 2000)
29. huhtikuuta – Ilkka Koivisto, suomalainen eläintieteilijä, tietokirjailija ja Korkeasaaren eläintarhan johtaja (k. 2012)
2. toukokuuta – Arvo Salo, suomalainen kirjailija ja poliitikko (k. 2011)
9. toukokuuta – Geraldine McEwan, englantilainen näyttelijä (s. 2015)
11. toukokuuta – Valentino Garavani, italialainen muotisuunnittelija
25. toukokuuta – Kimmo Kaivanto, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä (k. 2012)
30. toukokuuta – Seppo Nummi, suomalainen säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja (k. 1981)
4. kesäkuuta – John Drew Barrymore, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
6. kesäkuuta – David Scott, yhdysvaltalainen astronautti ja koelentäjä
8. kesäkuuta – Ritva Santavuori, suomalainen juristi
12. kesäkuuta – Per Ditlev-Simonsen, norjalainen poliitikko
12. kesäkuuta – Mara Berni, italialainen näyttelijä
13. kesäkuuta – Kari Risvik, norjalainen kääntäjä (k. 2021)
18. kesäkuuta – Dudley R. Herschbach, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
21. kesäkuuta – Antti Hyvärinen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2000)
26. kesäkuuta – Paul Mikael Johansson (”Nacke Johansson”), suomalainen muusikko, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja (k. 2007)
28. kesäkuuta – Noriyuki Morita (”Pat Morita”), japanilais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
28. kesäkuuta – Panu Pekkanen, suomalainen kääntäjä (k. 1986)
29. kesäkuuta – Ingvar S. Melin, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2011)

Heinäkuu−syyskuu

4. heinäkuuta – Seija Karpiomaa, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2002)
8. heinäkuuta – Kjeld Olesen, tanskalainen poliitikko
13. heinäkuuta – Arvo Aalto, suomalainen poliitikko
18. heinäkuuta – Kirsti Lagerspetz, suomalainen psykologian professori (k. 2001)
9. heinäkuuta – Donald Rumsfeld, Yhdysvaltain puolustusministeri (k. 2021)
15. heinäkuuta – Pekka Herlin, suomalainen yritysjohtaja (k. 2003)
24. heinäkuuta – Ruth Ryste, norjalainen poliitikko (k. 2023)
25. heinäkuuta – George Sluizer, hollantilainen elokuvaohjaaja (k. 2014)
26. heinäkuuta – Knut Bjørnsen, norjalainen urheiluselostaja ja tietokilpailujuontaja (k. 2008)
1. elokuuta – Meir Kahane, yhdysvaltalais-israelilainen rabbi, kirjailija ja poliitikko (k. 1990)
2. elokuuta – Peter O'Toole, brittiläissyntyinen Oscar-palkittu näyttelijä (Arabian Lawrence) (k. 2013
2. elokuuta – Kalevi Wiik, suomalainen kielitieteilijä ja fonetiikan professori (k. 2015)
8. elokuuta – Leif Arne Heløe, norjalainen hammaslääkäri ja poliitikko
12. elokuuta – Sirikit, Thaimaan kuningatar
14. elokuuta – Kalevi Haapoja, suomalainen näyttelijä
17. elokuuta – Vidiadhar Surajprasad Naipaul (”V. S. Naipaul”), vuoden 2001 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut trinidadilais-brittiläinen kirjailija (k. 2018)
18. elokuuta – Luc Montagnier, vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen virologi ja AIDS-tutkija (k. 2022)
19. elokuuta – Eero Silvasti, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2006)
20. elokuuta – Pekka Lounela, suomalainen kriitikko, pakinoitsija ja kirjailija (k. 2002)
23. elokuuta – Houari Boumédiènne, Algerian presidentti 1976–1978 (k. 1978)
23. elokuuta – Kari Cantell, suomalainen lääketieteen tutkija
16. syyskuuta – Aatos Erkko, suomalainen lehdenkustantaja, päätoimittaja ja ministeri (k. 2012)
18. syyskuuta – Pentti Lempiäinen, suomalainen pappi ja tietokirjailija (k. 2021)
19. syyskuuta – Eero Silvasti, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2006)
22. syyskuuta – Ingemar Johansson (”Ingo”), ruotsalainen raskaansarjan nyrkkeilijä (maailmanmestari) (k. 2009)
25. syyskuuta – Glenn Gould, kanadalainen pianisti (k. 1982)
25. syyskuuta – Adolfo Suárez, Espanjan pääministeri 1976–1981 (k. 2014)
26. syyskuuta – Knud Heinesen, tanskalainen poliitikko
26. syyskuuta – Richard Herd, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
27. syyskuuta – Oliver E. Williamson, vuoden 2009 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2020)
29. syyskuuta – Kristian Gullichsen, suomalainen arkkitehti (k. 2021)
29. syyskuuta – Rainer Weiss, vuoden 2017 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko ja astrofyysikko

Lokakuu−joulukuu

2. lokakuuta – Masanobu Deme, japanilainen elokuvaohjaaja (k. 2016)
17. lokakuuta – Paul Anderson, yhdysvaltalainen painonnoston olympiavoittaja (k. 1994)
18. lokakuuta – Ritva Auvinen, suomalainen oopperalaulaja
22. lokakuuta – Jaakko Haapanen, suomalainen näyttelijä (k. 2013)
24. lokakuuta – Pierre-Gilles de Gennes, vuoden 1991 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 2007)
24. lokakuuta – Robert Mundell, vuoden 1999 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kaandalainen ekonomisti (k. 2021)
2. marraskuuta – Melvin Schwartz, vuoden 1988 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2006)
4. marraskuuta – Thomas Klestil, Itävallan presidentti (k. 2004)
6. marraskuuta – François Englert, vuoden 2013 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut belgialainen fyysikko
8. marraskuuta – Simo Salminen, suomalainen koomikko, näyttelijä, laulaja, leipuri sekä uima- ja pellehyppääjä (k. 2015)
13. marraskuuta – Ritva Valkama, suomalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2020)
15. marraskuuta – Alvin Carl Plantinga, yhdysvaltalainen filosofi ja teologi
20. marraskuuta – Ralf Långbacka, suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja, taiteen akateemikko (k. 2022)
29. marraskuuta – Jacques Chirac, Ranskan presidentti 1995–2007 (k. 2019)
29. marraskuuta – Aarre Karén, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
3. joulukuuta – Corry Brokken, alankomaalainen laulaja (k. 2016)
4. joulukuuta – Roh Tae-woo, eteläkorealainen poliitikko, Korean tasavallan presidentti 1988–1993 (k. 2021)
5. joulukuuta – Sheldon Lee Glashow, vuoden 1979 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
5. joulukuuta – Little Richard, yhdysvaltalainen rock and roll -laulaja, lauluntekijä ja pianisti (k. 2020)
7. joulukuuta – Pentti Linkola, suomalainen ympäristöfilosofi ja kalastaja (k. 2020)
10. joulukuuta – Tuomas Mattila, suomalainen näyttelijä (k. 2023)
12. joulukuuta – Tea Ista, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
12. joulukuuta – Asbjørn Jordahl, norjalainen toimittaja ja poliitikko
13. joulukuuta – Kalevi Hämäläinen, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 2015)
27. joulukuuta – Fritz Klein, yhdysvaltalainen seksuaalisuuden tutkija ja psykiatri (k. 2006)
31. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja ja pääjohtaja (Nokia) (k. 1988)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1932 kuolleista henkilöistä

Tammikuu−maaliskuu

22. tammikuuta – Olga Salo, suomalainen näyttelijä ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1865)
10. helmikuuta – Edgar Wallace, brittiläinen lehtimies, näytelmä- ja jännityskirjailija (”Sandi”-kirjat) (s. 1875)
6. helmikuuta – Augusto B. Leguia, Perun presidentti (s. 1863)
16. helmikuuta – Ferdinand Buisson, vuoden 1927 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s. 1841)
18. helmikuuta – Fredrik August III, Saksin viimeinen kuningas 1904–1918 (s. 865)
3. maaliskuuta – Eugen d'Albert, saksalainen säveltäjä (s. 1864)
7. maaliskuuta – Aristide Briand, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ranskan pääministeri (s. 1862)
8. maaliskuuta – Maria Vilhelmiina Lindell (”Minna Craucher”), suomalainen kirjallisen salongin emäntä (Lapuan liikkeen ”kapteeni”) (s. 1891)
12. maaliskuuta – Ivar Kreuger, ruotsalainen sijoittaja, liikemies ja teollisuusmies (s. 1880) (itsemurha)
14. maaliskuuta – George Eastman, yhdysvaltalainen keksijä (rullafilmi ja Kodak-kamera) (s. 1854)

Huhtikuu−kesäkuu

4. huhtikuuta – Vilhelms Ostvalds (Wilhelm Ostwald), vuoden 1909 Nobelin kemianpalkinnon saanut baltiansaksalainen kemisti (s. 1853)
5. huhtikuuta – Kristian Friis Petersen, norjalainen poliitikko (s. 1867)
10. huhtikuuta – Ivar Wilskman, suomalainen urheilumies, lehtori ja professori (s. 1854)
19. huhtikuuta – Lars Oftedal, norjalainen poliitikko (s. 1877)
20. huhtikuuta – Giuseppe Peano, italialainen matemaatikko (s. 1858)
7. toukokuuta – Paul Doumer, Ranskan presidentti (s. 1857)
8. toukokuuta – Efraim Elo, suomalainen matematiikan lehtori ja lyseon rehtori (Elon laskuoppi) (s. 1868)
19. toukokuuta – Akseli Rauanheimo, suomalainen sanomalehtimies, konsuli, kansanedustaja ja kirjailija (s. 1871)
21. toukokuuta – Herman Backer, norjalainen arkkitehti (s. 1856)
31. toukokuuta – Emanuel Nobel, ruotsalais-venäläinen teollisuusmies (s. 1859)

Heinäkuu−syyskuu

2. heinäkuuta – Emanuel II, Portugalin viimeinen kuningas 1908–1910 (s. 1889)
12. heinäkuuta – Otto Donner (nuorempi), suomalainen mesenaatti ja taiteenhararstaja (s. 1871)
17. heinäkuuta – Rasmus Rasmussen, norjalainen näyttelijä (s. 1862)
26. elokuuta – Edvard Bull, norjalainen historioitsija ja poliitikko (s. 1881)
4. syyskuuta – Axel Heiberg, norjalainen liikemies ja mesenaatti (s. 1848)
7. syyskuuta – Ernst Nevanlinna, suomalainen taloustieteilijä ja poliitikko (s. 1873)
16. syyskuuta – Ronald Ross, vuoden 1902 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen lääkäri ja professori (s. 1857)

Lokakuu−joulukuu

3. lokakuuta – Max Wolf, saksalainen tähtitieteilijä (s. 1863)
9. lokakuuta – Karl Fazer, suomalainen kauppaneuvos ja tehtailija (Fazer) (s. 1866)
17. marraskuuta – Alex Federley, suomalainen pilapiirtäjä ja taidemaalari (s. 1864)
18. joulukuuta – Eduard Bernstein, saksalainen sosiaalidemokraatti (Mauno Koiviston oppi-isä) (s. 1850)
27. joulukuuta – Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija (Isänmaa) (s. 1861)

tuntematon päivämäärä

Charles Augustus Lindbergh, Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin poika (s. 1930) (kidnapattiin ja surmattiin)

Nobelin palkinnot

Muuta

Viitteet

↑ Tuhoisa lento-onnettomuus, Helsingin Sanomat, 27.03.1932, nro 84, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Suurpalo Kouvolassa. Teatteritalo, toiseksi isoin puutalo maassamme, paloi kahdessa tunnissa poroksi, Helsingin Sanomat, 15.05.1932, nro 130, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot