Perustuslaki

Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.^[1] Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.^[2]

Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä, minkä vuoksi perustuslain sanotaan nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa.^[3] Vaikeutettu säätämisjärjestys perustuu yleensä vaatimukseen määräenemmistöstä kansanedustuslaitoksessa, useammasta kuin yhdestä käsittelystä kansanedustuslaitoksessa ja/tai kansanäänestyksestä.^[4] Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3:n tai 5/6:n määräenemmistö.^[1] Joidenkin maiden perustuslaeissa on lisäksi säännöksiä, jotka kieltävät kokonaan kajoamasta joihinkin perustuslain tärkeimpiä lähtökohtia ilmentäviin säännöksiin.^[4]

Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.

Suomen perustuslaki

Pääartikkeli: Suomen perustuslaki

Nykyinen Suomen perustuslaki säädettiin vuonna 1999, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sitä ennen Suomessa oli monista muista maista poiketen neljä lakia, jotka olivat voimassa perustuslain veroisina, nimittäin vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut lait valtakunnanoikeudesta sekä eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolaki on edelleen perustuslain luontoinen, ja sen muuttaminen edellyttää sekä eduskunnan että Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävää päätöstä, joista eduskunnan päätös on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko

• eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai
• eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä

Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.

Perustuslain säätämisjärjestyksessä voidaan Suomessa säätää myös sellaisia lakeja, niin sanottua poikkeuslakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Tällaisessa järjestyksessä on eri aikoina säädetty muun muassa joukko talouselämän säännöstelyä koskevia lakeja, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslain vahvistamasta omistusoikeuden suojasta. Samalla menettelyllä on muutaman kerran (viimeksi 1973) säädetty myös lakeja, joiden nojalla presidentinvaali on suoritettu poikkeavassa järjestyksessä tai laissa nimetty henkilö on valittu presidentiksi. Varsinkin toisen maailmansodan aikana ja muutamana vuotena sen jälkeen tämä poikkeuslakimenettely oli usein käytössä, ja siinä järjestyksessä säädettiin myös esimerkiksi maanhankintalaki ja laki sotasyyllisten rankaisemisesta.

Tulkinta

Monissa maissa säädettyjen ja säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta tulkitsee jonkinlainen perustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuu juristeista. Suomessa lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta tulkitsee ennakollisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat lakien säätämisestä vastaavan eduskunnan kansanedustajajäseniä. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonta kuuluu Suomessa tuomioistuimille. Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.

Asema

Eräistä maista, kuten Israelista ja Britanniasta, perustuslaki puuttuu. Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassa perusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä.

Juhlapäivä

Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa. Esimerkiksi Norjan kansallispäivä on 17. toukokuuta, vuonna 1814 vahvistetun perustuslain vuosipäivänä.

Konstitutionalismi

Konstitutionalismi on ajattelutapa, jossa tietyillä järjestelyillä rajoitetaan poliittisten vallanpitäjien valtaa ja hallintaa. Se pyrkii estämään absoluuttisen vallan keskittymisen hallitsijalle ja pakottamaan hänet noudattamaan tiettyjä sääntöjä tai periaatteita hallinnassaan. Sitä voidaankin pitää eräänlaisena yhteiskuntasopimuksena, jossa hallitut alistuvat hallitsijan valtaan, mutta saavat itselleen jonkinlaisia oikeuksia ja rajaavat itselleen tietyn liikkumatilan, johon vallanpitäjä ei voi puuttua.

Konstituutio on menettelytapa, jolla yhteisön asioista päätetään. Yleensä se ymmärretään perustuslaiksi, mutta se on laajempi ja monisyisempi käsite, kuin perustuslaki ymmärrettynä yksinkertaisesti tiettyinä juridisina pykälinä. Konstituutio on hallitsijan persoonan ja jopa itsensä valtion yläpuolella, sillä se määrää kuinka valtion on toimittava. Hallitus ei voi toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Konstituution ei tarvitse olla välttämättä kirjallinen tai formaalisti sovittu, vaan myös spontaanisti kehittyneet hallinnan tavat ja traditiot voidaan ymmärtää konstituutioksi, mikäli niiden asema on riittävän vankka.

Perustuslait maittain

Luettelo itsenäisten valtioiden perustuslaista

Valtio	Perustuslaki	Astunut voimaan
Afgh Afganistan	perustuslaki	4. tammikuuta 2004
Alban Albania	perustuslaki	28. marraskuuta 1998
Alger Algeria	perustuslaki	8. syyskuuta 1963
Andor Andorra	perustuslaki	2. helmikuuta 1993
Angol Angola	perustuslaki	2. tammikuuta 2010
Argent Argentiina	perustuslaki	1. toukokuuta 1853
Armen Armenia	perustuslaki	5. heinäkuuta 1995
Austral Australia	perustuslaki	1. tammikuuta 1901
Austria Itävalta	perustuslaki	1. lokakuuta 1920
Azerbaidžan	perustuslaki	12. marraskuuta 1995
Bangla Bangladesh	perustuslaki	16. joulukuuta 1972
Bahra Bahrain	perustuslaki	14. helmikuuta 2002
Barba Barbados	perustuslaki	30. marraskuuta 1966
Belar Valko-Venäjä	perustuslaki	15. maaliskuuta 1994
Beliz Belize	perustuslaki	21. syyskuuta 1981
Benin Benin	perustuslaki	2. joulukuuta 1990
Belg Belgia	perustuslaki	7. helmikuuta 1831
Boliv Bolivia	perustuslaki	7. helmikuuta 2009
Bosnia Bosnia ja Hertsegovina	perustuslaki	14. joulukuuta 1995
Botsw Botswana	perustuslaki	30. syyskuuta 1966
Bhutan Bhutan	perustuslaki	18. heinäkuuta 2008
Brazil Brasilia	perustuslaki	5. lokakuuta 1988
Bulgar Bulgaria	perustuslaki	12. heinäkuuta 1991
Myanmar Myanmar	perustuslaki	29. toukokuuta 2008
Burun Burundi	perustuslaki	9. maaliskuuta 1992
Camer Kamerun	perustuslaki	1. tammikuuta 1996
Canada Kanada	perustuslaki	1. heinäkuuta 1867
Chad Tšad	perustuslaki	31. maaliskuuta 1996
Chile Chile	perustuslaki	11. maaliskuuta 1981
China Kiinan kansantasavalta	perustuslaki	4. joulukuuta 1982
Colom Kolumbia	perustuslaki	4. heinäkuuta 1991
Congo D Kongon demokraattinen tasavalta	perustuslaki	18. helmikuuta 2006
Costa R Costa Rica	perustuslaki	7. helmikuuta 1949
Croatia Kroatia	perustuslaki	22. joulukuuta 1990
Cuba Kuuba	perustuslaki	24. helmikuuta 1976
Cyprus Kypros	perustuslaki	16. elokuuta 1960
Czech Tšekki	perustuslaki	16. joulukuuta 1992
Denm Tanska	perustuslaki	5. kesäkuuta 1849
Dominican R Dominikaaninen tasavalta	perustuslaki	2. tammikuuta 2010
Djibou Djibouti	perustuslaki	15. syyskuuta 1992
East Tim Itä-Timor	perustuslaki	20. toukokuuta 2002
Ecuad Ecuador	perustuslaki	20. lokakuuta 2008
El Salv El Salvador	perustuslaki	20. joulukuuta 1983
Egypt Egypti	perustuslaki	1. tammikuuta 2014
Equat Päiväntasaajan Guinea	perustuslaki	17. marraskuuta 1991
Eritr Eritrea	perustuslaki	23. toukokuuta 1997
Eston Viro	perustuslaki	28. kesäkuuta 1992
Ethiop Etiopia	perustuslaki	21. elokuuta 1995
Fiji Fidži	perustuslaki	6. syyskuuta 2013
Finl Suomi	perustuslaki	1. maaliskuuta 2000
France Ranska	perustuslaki	4. lokakuuta 1958
Gambia Gambia	perustuslaki	1. tammikuuta 1997
Georg Georgia	perustuslaki	24. elokuuta 1995
Germa Saksa	perustuslaki	8. toukokuuta 1949
Ghana Ghana	perustuslaki	28. huhtikuuta 1992
Greec Kreikka	perustuslaki	11. kesäkuuta 1975
Guate Guatemala	perustuslaki	1. tammikuuta 1986
Guyan Guyana	perustuslaki	6. lokakuuta 1980
Haiti Haiti	perustuslaki	20. kesäkuuta 2012
Hunga Unkari	perustuslaki	28. huhtikuuta 2011
Hondu Honduras	perustuslaki	2. tammikuuta 1982
Icela Islanti	perustuslaki	17. kesäkuuta 1944
India Intia	perustuslaki	2. tammikuuta 1950
Indones Indonesia	perustuslaki	18. elokuuta 1945
Iran Iran	perustuslaki	3. joulukuuta 1979
Iraq Irak	perustuslaki	15. lokakuuta 2005
Irlanti	perustuslaki	29. joulukuuta 1937
Italy Italia	perustuslaki	22. joulukuuta 1947
Ivory Norsunluurannikko	perustuslaki	8. marraskuuta 2016
Jamai Jamaika	perustuslaki	1. tammikuuta 1962
Japan Japani	perustuslaki	3. toukokuuta 1947
Jordan Jordania	perustuslaki	1. tammikuuta 1952
Kazak Kazakstan	perustuslaki	30. elokuuta 1995
Kenya Kenia	perustuslaki	27. elokuuta 2010
Kyrgyz Kirgisia	perustuslaki	27. kesäkuuta 2010
Korea R Korean tasavalta	perustuslaki	17. heinäkuuta 1948
Korea DPR Korean demokraattinen kansantasavalta	perustuslaki	25. joulukuuta 1972
Kuwait Kuwait	perustuslaki	11. marraskuuta 1962
Laos Laos	perustuslaki	14. elokuuta 1991
Latvia Latvia	perustuslaki	7. helmikuuta 1922
Leban Libanon	perustuslaki	23. toukokuuta 1926
Luxem Luxemburg	perustuslaki	17. lokakuuta 1868
Liber Liberia	perustuslaki	6. tammikuuta 1986
Libya Libya	perustuslaki	3. elokuuta 2011
Lithu Liettua	perustuslaki	25. lokakuuta 1992
Liecht Liechtenstein	perustuslaki	5. lokakuuta 1921
Madaga Madagaskar	perustuslaki	14. marraskuuta 2010
Macedon Pohjois-Makedonia	perustuslaki	17. marraskuuta 1991
Malay Malesia	perustuslaki	27. elokuuta 1957
Maldiv Malediivit	perustuslaki	7. elokuuta 2008
Mali Mali	perustuslaki	1. tammikuuta 1992
Malta Malta	perustuslaki	21. syyskuuta 1964
Mauritan Mauritania	perustuslaki	12. heinäkuuta 1991
Mauritiu Mauritius	perustuslaki	12. maaliskuuta 1968
Mexico Meksiko	perustuslaki	5. helmikuuta 1917
Microne Mikronesia	perustuslaki	1. lokakuuta 1978
Moldov Moldova	perustuslaki	29. heinäkuuta 1994
Monaco Monaco	perustuslaki	17. joulukuuta 1962
Mongol Mongolia	perustuslaki	1. tammikuuta 1992
Monten Montenegro	perustuslaki	19. lokakuuta 2007
Moroc Marokko	perustuslaki	14. joulukuuta 1962
Namib Namibia	perustuslaki	9. helmikuuta 1990
Nauru Nauru	perustuslaki	31. tammikuuta 1968
Alankomaat	perustuslaki	29. maaliskuuta 1815
Nepal Nepal	perustuslaki	20. syyskuuta 2015
Nicar Nicaragua	perustuslaki	1. tammikuuta 1987
Niger Niger	perustuslaki	25. marraskuuta 2010
Nigeria Nigeria	perustuslaki	29. toukokuuta 1999
Norw Norja	perustuslaki	17. toukokuuta 1814
Oman Oman	perustuslaki	6. marraskuuta 1996[5]
Pakis Pakistan	perustuslaki	14. elokuuta 1973
Paragu Paraguay	perustuslaki	20. kesäkuuta 1992
Panam Panama	perustuslaki	11. lokakuuta 1972
Papua Papua-Uusi-Guinea	perustuslaki	16. syyskuuta 1975
Peru Peru	perustuslaki	31. joulukuuta 1993
Phili Filippiinit	perustuslaki	2. helmikuuta 1987
Polan Puola	perustuslaki	28. huhtikuuta 1997
Portug Portugali	perustuslaki	28. huhtikuuta 1976
Roman Romania	perustuslaki	21. marraskuuta 1991
Russi Venäjä	perustuslaki	12. joulukuuta 1993
Rwand Ruanda	perustuslaki	26. toukokuuta 2003
Samoa Samoa	perustuslaki	28. lokakuuta 1960
Saint Saint Kitts ja Nevis	perustuslaki	23. kesäkuuta 1983
Senega Senegal	perustuslaki	1. tammikuuta 2001
Serb Serbia	perustuslaki	8. marraskuuta 2006
Singap Singapore	perustuslaki	9. elokuuta 1965
Slovak Slovakia	perustuslaki	1. lokakuuta 1992
Sloven Slovenia	perustuslaki	23. joulukuuta 1991
Somali Somalia	perustuslaki	1. elokuuta 2012
South Af Etelä-Afrikka	perustuslaki	4. helmikuuta 1997
South Su Etelä-Sudan	perustuslaki	9. heinäkuuta 2011
Spain Espanja	perustuslaki	6. joulukuuta 1978
Sri Lan Sri Lanka	perustuslaki	7. syyskuuta 1978
Sudan Sudan	perustuslaki	9. heinäkuuta 2005
Surina Suriname	perustuslaki	30. syyskuuta 1987
Switz Sveitsi	perustuslaki	18. huhtikuuta 1999
Syria Syyria	perustuslaki	27. helmikuuta 2012
Tajik Tadžikistan	perustuslaki	6. marraskuuta 1994
Tanza Tansania	perustuslaki	28. huhtikuuta 1977
Thai Thaimaa	perustuslaki	28. huhtikuuta 2017
Tonga Tonga	perustuslaki	4. helmikuuta 1875
Tunis Tunisia	perustuslaki	2. tammikuuta 2014
Turkey Turkki	perustuslaki	7. helmikuuta 1982
Turkmen Turkmenistan	perustuslaki	18. toukokuuta 1992
Ugand Uganda	perustuslaki	8. lokakuuta 1995
Ukrai Ukraina	perustuslaki	28. kesäkuuta 1996
United Ar Yhdistyneet arabiemiirikunnat	perustuslaki	2. joulukuuta 1971
United St Yhdysvallat	perustuslaki	21. kesäkuuta 1788
Urugu Uruguay	perustuslaki	15. helmikuuta 1967
Uzbek Uzbekistan	perustuslaki	8. joulukuuta 1992
Vanua Vanuatu	perustuslaki	30. heinäkuuta 1980
Vatic Vatikaanivaltio	perustuslaki	26. marraskuuta 2000
Venez Venezuela	perustuslaki	20. joulukuuta 1999
Viet Vietnam	perustuslaki	28. marraskuuta 2013
Yeme Jemen	perustuslaki	16. toukokuuta 1991
Zimba Zimbabwe	perustuslaki	9. toukokuuta 2013

Osittain tunnustetut maat

Valtio	Perustuslaki	Astunut voimaan
Abhasia	perustuslaki	3. lokakuuta 1999
Kiinan tasavalta	perustuslaki	25. joulukuuta 1947
Kosovo	perustuslaki	15. kesäkuuta 2008
Vuoristo-Karabahin tasavalta	perustuslaki	10. joulukuuta 2006
Palestiina	perustuslaki	28. toukokuuta 1964
Pohjois-Kypros	perustuslaki	5. toukokuuta 1985
Saharan demokraattinen arabitasavalta	perustuslaki	elokuu 1976
Somalimaa	perustuslaki	31. toukokuuta 2001
Etelä-Ossetia	perustuslaki	8. huhtikuuta 2001
Transnistria	perustuslaki	1. tammikuuta 1996

Itsehallintoalueet

Territorio	Perustuslaki	Astunut voimaan
Amerikan Samoa	perustuslaki	17. lokakuuta 1960
Aruba	perustuslaki	1. tammikuuta 1986
British Vi Brittiläiset Neitsytsaaret	perustuslaki	15. kesäkuuta 2007
Curac Curaçao	perustuslaki	10. lokakuuta 2010
Falkl Falklandinsaaret	perustuslaki	1. tammikuuta 2009
Gibra Gibraltar	perustuslaki	2. tammikuuta 2007
Hong Hongkong	perustuslaki	4. huhtikuuta 1990
Macau Macao	perustuslaki	20. joulukuuta 1999
Niue Niue	perustuslaki	19. lokakuuta 1974
Northern Ma Pohjois-Mariaanit	perustuslaki	1. tammikuuta 1978
Puerto Puerto Rico	perustuslaki	25. heinäkuuta 1952
Sint Ma Sint Maarten	perustuslaki	10. lokakuuta 2010
Turks Turks- ja Caicossaaret	perustuslaki	15. lokakuuta 2012

Ei ratifioitua perustuslakia

•  Kanada^[6]
•  Israelissa ei voida hyväksyä perustuslakia siksi, että ortodoksijuutalaiset eivät voi hyväksyä Israelin tasavaltaa Raamatussa mainituksi uudeksi Israeliksi. Lisäksi perustuslaissa jouduttaisiin määrittämään, onko Israel kansanvaltainen demokratia vai Jahven uskonoppineiden avulla johtama teokratia. Käytännössä Israelissa monen elämänalueen lainsäädäntö on maallinen ja kansanvaltainen, mutta perhelainsäädännössä on teokraattisia piirteitä. 1950-luvulta olevan konsensuksen mukaan Israel on teokraattis-demokraattinen valtio. Israelin valtioajatus perustuu sionismiin.^lähde?
•  Ruotsi (Ruotsin perustuslait)^[7]
•  San Marinon perustuslaki ei ole yksittäinen dokumentti, vaan koostuu kuudesta latinankielisestä kirjasta. Tämän takia sen ei joskus lasketa täyttävän perustuslain vaatimuksia.^[6]
•  Saudi-Arabia (de facto Koraani ja Sunna) (1992)^[8]
•  Uusi-Seelanti^[6]
•  Yhdistynyt kuningaskunta^[6]

Lähteet

• Jyränki, Antero: Valta ja vapaus. Helsinki: Talentum, 2003.
• Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet. Helsinki: WSOY, 1999.
• Tuori, Kaarlo: Julkisoikeuden perusteet. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2000.

Viitteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perustuslaki.

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Perustuslaki.

• International Constitutional Law (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)