Euroopan unionin urheilupolitiikka
Euroopan unionin urheilupoltiiikka on Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteistä urheilu- ja liikuntapolitiikkaa. Politiikan kehittämisestä ja toimeenpanosta vastaa Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto (DG-EAC). Pääosaston urheilupolitiikan toimenpiteet on kuvattu Euroopan unionin urheilutyösuunnitelmassa, Urheilun valkoisessa kirjassa sekä Urheilu eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä.[1]
DG-EAC vastaa näyttöön perustuvan politiikan kehittämisestä urheilun alalla. Pääosasto edistää yhteistyötä ja hallinnoi aloitteita liikunnan ja urheilun tukemiseksi kaikkialla Euroopassa, erityisesti Erasmus+-ohjelman kautta. Pääosaston valovnnasta vastaa Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunta.[1]
Tavoitteet ja toimenpiteet
Eurooppalainen urheilu tukee yhteisön yhteenkuuluvuutta, lisää osallisuutta ja lisää eurooppalaisen identiteetin tunnetta. Urheilu on myös keskeinen osa jäsenvaltioiden ja Euroopan talouksia. Urheiluala työllistää miljoonia Euroopan kansalaisia ja tuo runsaasti tuloja. Urheilu on osa eurooppalaista identiteettiä.[2]
Urheilualoitteet
Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto tukee monia korkean tason ja ruohonjuuritason aloitteita, joiden tavoitteena on edistää alueellisten ja paikallisten organisaatioiden välistä vuorovaiktuusta ja auttaa Euroopan kansalaisia osallistumaan. Yksi tärkeimmistä aloitteista on Euroopan urheiluviikko, joka antaa urheilujärjestöille, yrityksille ja asiantuntijoille mahdollisuuden kehittää strategioitaan urheilutoimintaan osallistumisen lisäämiseksi ja urheilun juhlistamiseksi yhteisössä.[2]
Euroopan unionin urheilufoorumi on todennut, että tarvitaan laajoja lähestymistapoja sen varmistamiseksi, että urheilutapahtumat vastaavat taloudellisiin ja kulttuurisiin haasteisiin. EU:n urheilufoorumi on pyrkinyt rakentamaan urheilun tulevaisuuskuvaa urheilujohtajien, yrittäjien ja muiden ammattilaisten vuoropuhelun kautta. Euroopan unionin urheilupalkinto #BeInclusicve antaa tunnustusta organisaatioille, jotka käyttävät urheilua lisätäkseen heikoimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuutta. HealthyLifestyle4All-aloitteen tavoitteena on edistää terveellisiä elämäntapoja kaikissa sukupolvissa ja yhteiskuntaryhmissä.[2]
Urheilu jäsenvaltioissa
Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa Euroopan unionin jäsenvaltioiden liikunta- ja urheilualasta:[3]
| Valtio | Liikunnan määrä / vko (2017) | Työvoima (2018) | Jäsenyys (2017) | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 5 kertaa | 1–4 kertaa | 0–1 kertaa | Ei koskaan | Alalla | %-osuus | Urheiluseura | Kuntokeskus | |
 Euroopan unioni | 7 % | 33 % | 14 % | 46 % | 1 765 728 | 0,79 % | 12 % | 11 % |
 Alankomaat | 6 % | 51 % | 12 % | 31 % | 75 671 | 0,89 % | 27 % | 22 % |
 Belgia | 8 % | 41 % | 22 % | 29 % | 23 518 | 0,50 % | 16 % | 10 % |
 Bulgaria | 2 % | 14 % | 15 % | 68 % | 13 000 | 0,42 % | 2 % | 5 % |
 Espanja | 14 % | 29 % | 11 % | 46 % | 211 314 | 1,10 % | 7 % | 10 % |
 Irlanti | 13 % | 40 % | 13 % | 34 % | 24 300 | 1,11 % | 16 % | 18 % |
 Italia | 1 % | 27 % | 10 % | 62 % | 116 561 | 0,52 % | 5 % | 7 % |
 Itävalta | 4 % | 34 % | 22 % | 40 % | 24 125 | 0,57 % | 13 % | 16 % |
 Kreikka | 2 % | 21 % | 9 % | 68 % | 21 313 | 0,57 % | 5 % | 11 & |
 Kroatia | 5 % | 19 % | 20 % | 56 % | 9 710 | 0,60 % | 5 % | 6 % |
 Kypros | 11 % | 28 % | 15 % | 46 % | 2 463 | 0,63 % | 4 % | 13 % |
 Latvia | 6 % | 22 % | 16 % | 56 % | 8 400 | 0,96 % | 5 % | 4 % |
 Liettua | 11 % | 22 % | 16 % | 51 % | 7 822 | 0,59 % | 7 % | 2 % |
 Luxemburg | 12 % | 44 % | 17 % | 27 % | 1 893 | 0,68 % | 18 % | 12 % |
 Malta | 11 % | 19 % | 14 % | 56 % | 1 800 | 0,78 % | 9 % | 7 % |
 Puola | 5 % | 23 % | 15 % | 56 % | 74 670 | 0,46 % | 6 % | 7 % |
 Portugali | 5 % | 21 % | 6 % | 68 % | 37 680 | 0,82 % | 4 % | 10 % |
 Ranska | 6 % | 36 % | 12 % | 46 % | 183 551 | 0,69 % | 13 % | 5 % |
 Romania | 6 % | 13 % | 18 % | 63 % | 10 800 | 0,13 % | 2 % | 5 % |
 Ruotsi | 14 % | 53 % | 18 % | 15 % | 83 822 | 1,70 % | 16 % | 41 % |
 Saksa | 5 % | 43 % | 14 % | 38 % | 254 796 | 0,63 % | 23 % | 11 % |
 Slovakia | 5 % | 23 % | 23 % | 49 % | 9 762 | 0,39 % | 4 % | 9 % |
 Slovenia | 15 % | 36 % | 25 % | 24 % | 3 788 | 0,39 % | 12 % | 6 % |
 Suomi | 17 % | 52 % | 18 % | 13 % | 31 953 | 1,30 % | 13 % | 14 % |
 Tanska | 12 % | 51 % | 17 % | 20 % | 29 200 | 1,05 % | 23 % | 24 % |
 Tšekki | 5 % | 27 % | 27 % | 41 % | 34 107 | 0,66 % | 8 % | 10 % |
 Unkari | 9 % | 24 % | 14 % | 53 % | 18 925 | 0,43 % | 4 % | 8 % |
 Viro | 7 % | 28 % | 17 % | 48 % | 5 420 | 0,86 % | 13 % | 4 % |
 Yhdistynyt kuningaskunta | 13 % | 34 % | 16 % | 37 % | 445 365 | 1,43 % | 11 % | 17 % |
Rahoitus
Euroopan unioni tukee liikunnan ja urheilun hankkeita erilaisten rahoituskanavien kautta. Rahoituskanavia ovat mm. Erasmus+-rahoituskanavat, rakennerahastot ja kansallisesti toteutettavat EU-rahoitukset.[4]
Erasmus+ Sport
Erasmus+ -ohjelman urheilualan toimilla pyritään urheilu- ja liikuntaharrastuksen sekä vapaaehtoistoiminnan lisäämiseen. Toimintojen avulla etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja urheilun haasteisiin. Kumppanuushankkeiden avulla luodaan ja toteutetaan yhteisiä toimia harrastuneisuuden edistämiseksi. Pienimuotoiset kumppanuushankkeet on suunnattu ruohonjuuritason organisaatioille. Ohjelman kautta tuetaan myös voittoa tavoittelemattomia eurooppalaisia urheilutapahtumia. Urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeilla pyritään tukemaan urheilutoimintaa ja -politiikkaa arvojen edistämisen ja kasvatuksen välineenä.[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Sport: For community cohesion and social inclusion European Commission. Viitattu 5.9.2023.
- ↑ a b c Sport in the EU Euroopan komissio. Viitattu 6.9.2023.
- ↑ Eurobarometri 2018 Euroopan komissio. Viitattu 6.9.2023.
- ↑ Eurooppalainen liikuntapolitiikka Suomen olympiakomitea. Viitattu 5.9.2023.
- ↑ Opportunities for organisations: Sport actions Euroopan komissio: Erasmus+. Viitattu 6.9.2023.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
