Euroopan unionin avaruusohjelma

Euroopan unionin avaruusohjelma (engl. European Union Space Programme) on vuonna 2021 luotu Euroopan unionin (EU) rahoitusohjelma, jonka toimeenpanoa tukee Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA).^[1] Se perustuu EU:n avaruusohjelma-asetukseen (EU) 2021/696^[2], ja sen tärkeimpiä osia ovat Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmat.

Nykyinen avaruusohjelma pohjautuu EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ministerineuvostojen yhteiskokouksen vuonna 2007 antamaan julkilausumaan Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy), joka oli EU:n ensimmäinen avaruustoimintaa käsittelevä poliittinen ohjelma.^[3]

Vuodesta 2011 alkaen EU:n yrityspääosasto (DG ENT) on kokoontunut kilpailukykyneuvoston ohessa myös avaruustoiminnasta vastaavien ministerien neuvostona. Vuonna 2010 EU on ehdottanut muille suurvalloille, muun muassa Yhdysvalloille, Avaruuden toimintasääntöjä (Code of Conduct), jonka jopa Yhdysvaltain ilmavoimat on hyväksymässä.^[4] Aiemmin Yhdysvallat ei ole hyväksynyt vastaavaa YK:n aloitetta^lähde?.

Taustaa

Vuoden 2007 julkilausuma

Toukokuussa 2007 EU:n ja ESA:n yhteinen Euroopan avaruusneuvosto (engl. European Space Council) päätti julkilausumasta, jolla linjattiin Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy).^[5][6] Sen pääkohtia olivat olivat:

• Avaruusohjelmien tehokkaampi koordinointi ESA:n, EU:n ja jäsenvaltioiden välillä kustannustehokkuuteen saavuttamiseksi ja päällekäisen työn välttämiseksi.
• Eurooppalaisten avaruustoimintojen, kuten Galileon, GMES:n ja satelliittiviestintäjärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.
• Varmistaa Euroopan itsenäinen pääsy avaruuteen.
• Yhteistyön lisääminen puolustus- ja siviilialojen avaruusohjelmien ja teknologioiden välillä sekä erityisesti siviili- ja puolustusjärjestelmien yhteentoimivuuden tavoittelu.
• Varmistaa, että avaruuspolitiikka on johdonmukaista EU:n ulkosuhteiden kanssa ja tukee EU:n ulkosuhteita. Julkilausumaan yhteydessä linjattiin muun muassa siitä, että GMES-järjestelmän (nykyisin Copernicus-ohjelma) tulisi olla toteutettu ennen vuoden 2008 loppua sekä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän toteuttamisesta.^[6]

Avaruusohjelman tavoitteet

Yleiset tavoitteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston avaruusohjelma-asetuksessa (EU) 2021/696 määritellään EU:n avaruusohjelman tavoitteet.^[2] Yleisiä tavoitteita ovat:

• Avaruuteen liittyvän tiedon ja palvelujen tuottaminen, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä tuetaan unionin politiikan painopisteitä ja niihin liittyvää päätöksentekoa, erityisesti ilmastonmuutoksen, liikenteen ja turvallisuuden osalta.
• Yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimointi edistämällä eurooppalaisten avaruusalan arvoketjujen kehittämistä, pk- ja startup-yritykset mukaan lukien, millä tuetaan talouskasvua ja työpaikkojen luontia, sekä edistämällä avaruusohjelman tuottaman tiedon ja palvelujen laajaa hyödyntämistä, samalla Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaa tukien ja täydentäen.
• Parantaa EU:n ja jäsenmaiden turvallisuutta ja vahvistaa unionin autonomiaa etenkin teknologian osalta.
• edistää EU:n asemaa avaruusalan globaalina toimijana, kannustaa kansainvälistä yhteistyötä ja avaruusdiplomatiaa, vahvistaa EU:n roolia vastattaessa globaaleihin haasteisiin, kuten kestävään kehitykseen sekä lisättäessä tietoisuutta avaruudesta ihmiskunnan yhteisenä perintönä.
• Vahvistaa avaruustoiminnan turvallisuutta ja kestävyyttä toteuttamalla toimenpiteitä, kuten avaruusalusten hävittäminen niiden käyttöiän lopussa sekä ottamalla käyttöön avaruusromun poistamiseen liittyvää teknologiaa.

Erityistavoiteet

Galileo

Pääartikkeli: Galileo

Galileo on maailmanlaajuinen, EU:n rakentama ja ainoa siviilihallinnassa oleva satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). Hankkeen tarkoituksena on ollut päästä eroon riippuvuudesta Yhdysvaltain GPS-järjestelmästä satelliittipaikannuksessa.

EGNOS

Pääartikkeli: EGNOS

EGNOS eli Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (engl. European Geostationary Navigation Overlay Service) täydentää satelliittipaikannusta korjaus- ja luotettavuustiedoilla Euroopan alueella. Nykyisin EGNOS kattaa vain GPS-järjestelmän, mutta suunnitelmien mukaan vuodesta 2025 alkaen se tukee myös Galileo-järjestelmää.^[1]

Copernicus

Pääartikkeli: Copernicus-ohjelma

Copernicus-ohjelma tarjoaa avointa kaukokartoitustietoa maapallosta muun muassa Sentinel-satelliittien avulla. Avaruusohjelma-asetuksen mukaan Copernicuksen tavoitteena on myös tukea EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikan "laatimista, toteuttamista ja seurantaa".^[2]

Avaruustilannetietoisuus

EU:n avaruusohjelman tavoitteena on tehostaa avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmän (engl. space surveillance and tracking system, SST) valmiuksia avaruusesineiden ja -romun tarkkailuun, seurantaan ja tunnistamiseen. Näin voidaan myös tarjota avaruussääpalveluita sekä verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevilla kohteiden (engl. near-Earth object, NEO) tunnistamiseen.^[2]

GOVSATCOM

GOVSATCOM on satelliittiviestintäpalvelu, jonka tavoitteena on tarjota "luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita" tietoliikenneyhteyksiä muun muassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten ja julkisen vallan käyttöön turvallisuuskriittisissä tehtävissä.^[2][1]

EU:n ja ESA:n avaruusneuvostot

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ministerineuvostot muodostivat yhdessä Euroopan avaruusneuvoston. Sen ensimmäinen kokous pidettiin vuonna 2003, ja sen jälkeen kokouksia järjestettiin likimain vuosittain.

ESA:n edeltäjän ESRO:n aikana järjestöä rahoittaneiden maiden vastaavat ministerit kokoontuivat 1960- ja 1970-luvuilla likimain vuosittain tekemään päätöksiä European Space Conference -nimiseen konferenssiin.

Katso myös

• Euroopan avaruusjärjestö
• Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto

Lähteet

Aiheesta muualla

Avaruusneuvostot

• ESAn uutinen vuoden 2003 eli ensimmäisestä avaruusneuvostosta
• Uutinen kesäkuun 2005 eli toisesta avaruusneuvostosta^{[vanhentunut linkki]}
• Uutinen marraskuun 2005 eli kolmannesta avaruusneuvostosta^{[vanhentunut linkki]}
• ESAn uutinen vuoden 2007 eli 4. avaruusneuvostosta
• Resolution on the European Space Policy 22.5.2007
• Geoconnexion-lehden uutinen 5. avaruusneuvostosta (Arkistoitu – Internet Archive)
• 6.avaruusneuvoston - vuonna 2009 - dokumentteja

Avaruuspolitiikka

• European Space Policy Institute (Arkistoitu – Internet Archive)

n k m Artikkelit Euroopan unionista Historia Aikajana Ennen 1945 1945-57 1958-72 1973-93 1993-2004 2004 lähtien Edeltäjät Aikajana Perustajat Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (1951-2002) Euroopan talousyhteisö (1958-1993/2009) Euroopan atomienergiayhteisö (1958-edelleen) Euroopan yhteisöt (1967-1993/2009) Oikeus- ja Sisäasiat (1993-2009) Maantiede Alueet Erityisalueet Jäsenvaltiot Kaupunkialueet Suurimmat kaupungit Maantiede Maantieteellinen keskus Rajat Suojelualueet Suurempi kaupunkialue Tilastot Väestö Ympäristö Äärimmäiset kohdat Hallinto Toimielimet Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio Euroopan parlamentti Valiokunnat Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Keskuspankkijärjestelmä Euroopan tilintarkastustuomioistuin Muut toimielimet Euroopan atomienergiayhteisö Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Yliopistollinen Eurooppa-instituutti Erillisvirastot Itsenäiset toimielimet Euroopan oikeusasiamies Euroopan tietosuojavaltuutettu Neuvoa-antavat toimielimet Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Politiikka Käsitteet Eurosfääri Hallitustenvälisyys Monitahtisuus Neofunktionalismi Optimaalinen valuutta-alue Ylikansallinen unioni EU-kriittisyys Euromyytit Liittovaltiokehitys EU-myönteisyys Demokraattinen oikeutus Eriytynyt integraatio Etuoikeutettu kumppanuus Politiikat Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka Schengen-alue Euroopan oikeudellinen verkosto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Laajentuminen Naapuruuspolitiikka Globaalistrategia Talous- ja rahaliitto Euroalue Pankkiunioni Pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Pääomamarkkinaunioni Finanssivalvontajärjestelmä Sisämarkkinat Alue- ja rakennepolitiikka Avaruusohjelma Arvonlisäverotus Koulutuspolitiikka Kulttuuripolitiikka Energiapolitiikka Terveys Tulliliitto Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Urheilupolitiikka Ympäristöpolitiikka Vihreän kehityksen ohjelma Yhteinen kalastuspolitiikka Yhteinen maatalouspolitiikka Tiiviimpi yhteistyö Politiikka Vaalit Vaalipiirit Puolueet Kansalliset puolueet kytköksien mukaan Yhdentyminen Parlamenttiryhmät Eroaminen Euroopan unionista Brexit Nobelin rauhanpalkinto 2012 Laki Säännöstö Perusoikeuskirja Kansalaisuus Passi Henkilökortti Ajokortti Kilpailulainsäädäntö Tekijänoikeuslainsäädäntö Direktiivi Kansalaisoikeudet Yhteistyö- ja seurakuntamekanismi Virallinen lehti Lainsäädäntöprosessi Kansalaisaloite Asetus Perussopimukset Poikkeukset LGBT-oikeudet Ulkopolitiikka Mahdollinen supervalta Naapuruuspolitiikka Euroopan talousalue Talouskumppanuussopimus Assosiaatiosopimus Vakautus- ja assosiaatioprosessi Itäinen kumppanuus Euronestin parlamentaarinen edustajakokous Etelä-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia Pohjoinen ulottuvuus Välimeren unioni Globaalistrategia Vapaakauppasopimus Laajentuminen Talous Budjetti Valuutat Yhteisön etusija Julkiset hankinnat Euroalue Euro Euron kansainvälinen asema ja käyttö Eurojärjestelmä Euroryhmä Eurohuippukokous Liikenne TRACECA Minimipalkka Keskipalkka Työllisyysaste Terveydenhuoltomenot Sairaanhoitokortti Ajokortti Yhteinen ilmailualue Rakennerahastot Kulttuuri Douzelage Euroopan historian talo Kulkulupa Kielet Lehdistönvapaus Juhlapäivät Uskonto Puhelinnumerot Symbolit Luettelot Direktiivit Kirjat Korkeimmat rakennukset Instituutioiden puheenjohtajat Rekisterikilvet Terrori-iskut Käsitteet, lyhenteet ja kieli