Työväen Sivistysliitto TSL on suomalainen, työväenliikettä lähellä oleva sivistys- ja opintojärjestö, joka ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, TSL-opintokeskusta. TSL perustettiin sisällissodan jälkeen 1. syyskuuta 1919 professori Väinö Voionmaan aloitteesta Koiton talolla. Väinö Voionmaa toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1947 asti.[1] Liittoon kuuluu SAK:laisia ammattiliittoja, sosiaali- ja kulttuurialan järjestöjä sekä sosialidemokraatteja lähellä olevia järjestöjä. TSL kuuluu jäsenenä Opintokeskukset ry:hyn.[2]
TSL:n sivistystyön malli haettiin aluksi Ruotsista, jossa toimii Ruotsin suurin vapaan sivistystyön Arbetarnas bildningsförbund -oppilaitos ja järjestö. Suomessakin sivistystyö sisälsi aluksi luentoja, joissa käsiteltiin kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Työläiset perustivat TSL:n opintokerhoja ja sen kirjeopisto käynnisti etäopiskelun. Oma lehti Työläisopiskelija perustettiin välittämään tietoa liiton toiminnasta. TSL:n siirtokirjastojen avulla tietoa ja sivistystä vietiin myös tiettömien taivalten taakse metsäkämpille. Liiton kirjekursseja oli mahdollista suorittaa etäopintoina myös syrjäseuduilla. TSL:n vaikutus ei alussakaan rajautunut vain työväenliikkeen sisälle. Se heijastui koko suomalaiseen yhteiskuntaan opintokerhojen ja luentojen koulimien työläisten välityksellä esimerkiksi kunnalliselämän kautta. Tällä oli huomattavaa merkitystä kansallisen eheyden vahvistumiseen ennen sotia. SKDL ja SKP tulivat mukaan TSL:n toimintaan sotien jälkeen, mutta vuonna 1964 ne perustivat oman Kansan Sivistystyön Liiton (KSL). 1970-luvulla TSL:n toiminta laajeni ennen kaikkea ammattiyhdistysten opintokerhojen ansiosta.[3]
Nykyisin Työväen Sivistysliitto TSL on aikuiskoulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnallisen keskustelun piirissä toimiva valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos ja järjestö, jolla on myös oikeus järjestää ammatillista lisäkoulutusta. TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Vuoden 2020 alussa TSL:n jäsenjärjestöjä on 29 kappaletta.[4] Jäsenjärjestöjen jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia, opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia ikäihmisiä. Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille. Aikuisten perustaidot ja digitaaliset taidot ovat koulutuksen keskeinen toiminta-alue. TSL:n hallituksen puheenjohtaja on Ilkka Kantola. Liiton pääsihteeri on Jouko Muuri ja koulutusjohtaja Katri Söder. TSL:n kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ABF Norden ja International Federation of Workers´ Educational Associations IFWEA. Työväen Sivistysliiton nimen viralliset käännökset ovat Arbetarnas Bildningsförbund (ruotsi) ja Workers´ Educational Association of Finland (englanti). [5]
Sisällys
1Koulutus
2Kulttuuri
3Hankkeet
4Jäsenjärjestöt
5Lähteet
6Aiheesta muualla
Koulutus
TSL:n kursseilla voi täydentää työelämätaitoja, yhteiskuntavaikuuttamisen taitoja, opiskella viestinnän ja yhteistyön taitoja, edistää työhyvinvointia sekä hioa järjestöosaamista tai digitaalisia taitoja. Koulutusmuotoina ovat lähi- ja verkko-kurssit, seminaarit ja webinaarit, luento- ja keskustelutilaisuudet, yhteiskunnalliset kampanjat, kansainväliset opinnot sekä pitkäkestoisemmat opinto-ohjelmat.[6]
Kulttuuri
TSL kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ympäröivien ilmiöiden kommentointiin kulttuurin ja taiteen avulla. Kantaaottava kulttuuri ja taide ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Nykyisin TSL:n tapahtumissa pääsevät esille niin kansankulttuurin kuin klassisten taiteiden harrastajat ja ammattilaiset. TSL tekee tiivistä yhteistyötä vuosittain Valkeakoskella toteutettavan Työväen Musiikkitapahtuman kanssa.[7]
Hankkeet
Hankekeskus tuo työelämän hankeyhteistyöhön mukaan ammattiliittojen verkostot ja asiantuntijuuden. Yhteiskunnallisissa hankkeissa ääneen pääsevät niin kansalaisvaikuttajat kuin ikääntyneet ja maahanmuuttajat. Kulttuurihankkeissa rohkaistaan luovuuteen ja ilmaisuun sekä taiteen monipuoliseen käyttämiseen.[8]
