Finlands Svenska Socialdemokrater

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Finlands Svenska Socialdemokrater (FSD) (suom. Suomenruotsalaiset sosialidemokraatit, ent. Finlands Svenska Arbetarförbund FSA – Suomen Ruotsalainen Työväenliitto) on SDP:n valtakunnallinen ruotsinkielinen piirijärjestö. FSD:llä on toimistot Helsingissä ja Vaasassa. Järjestö perustettiin vuonna 1899 ja se on maan vanhin poliittinen järjestö. FSD koostuu 60 puolueosastosta, joissa toimii yhteensä noin 1 788 jäsentä.^[1]

Historia

FSA:n juuret ovat porvarillisessa wrightiläisessä työväenliikkeessä. Vuonna 1883 perustetun Helsingin työväenyhdistyksen radikalisoituessa sen porvarilliset ruotsinkieliset jäsenet jättivät yhdistyksen ja perustivat 1891 Arbetets Vänner -yhdistyksen. Ruotsinkieliset työläiset puolestaan perustivat huhtikuussa 1898 Helsingfors Svenska Arbetarföreningin, jonka puuhamiehinä olivat Gustaf Wistbacka, Anders Käcklund ja Axel Weudel. Samana syksynä virisi ajatus valtakunnallisesta järjestöstä, joka toimisi Helsingin ohella myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla. Päätös FSA:n perustamisesta tehtiin huhtikuussa 1899, mutta perustava kokous pidettiin vasta vuoden kuluttua 22. huhtikuuta 1900, jolloin järjestön puheenjohtajaksi valittiin Axel Weudel, sihteeriksi Jean Boldt ja valistusohjaajaksi Anders Käcklund.^[2]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen järjestön toiminta pääsi taas käyntiin syksyllä 1919, kun se nimitti organisaattorikseen vaasalaisen A. Kunin, joka sitten alkoi matkustella Suomen ruotsinkielisillä alueilla järjestötoimintaa käynnistelemässä. Puhujien ja asiamiesten matkat tehtiin 1920-luvulla junilla, hevoskyydeillä ja polkupyörillä. Suojeluskuntien hallitsemalla maaseudulla sosiaalidemokraattien järjestötyö kohtasi paikoin vainoa muistuttavia vaikeuksia.^[3]

Ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien järjestöllä oli oikeus nimittää jäsen puoluetoimikuntaan. Turun puoluekokouksessa vuonna 1969 puoluetoimikuntaan nimitetyksi tulivat sekä Lars Lindeman että Ulf Sundqvist. Sundqvist valiittiin vuonna 1975 SDP:n puoluesihteeriksi.^[3]

Rahoitus

FSD on vastaanottanut puoluerahoitusta säätiöiltä ja järjestöiltä. Tuen antajia ovat olleet muun muassa Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Teollisuusalojen ammattiliitto, Työväenlehdistön Kannatusyhdistys ry sekä Valistustyö ja vapaa kansanvalta ry.^[4]

Puheenjohtajia

• Axel Weüdel^[5]
• Mårten Holmberg^[6]
• Albert Ingman^[7]
• Ernst Nyström^[3]
• Axel Åhlström^[3]
• Karl-August Fagerholm^[3]
• Lars Lindeman 1965–1976^[3][8]
• Jacob Söderman 1977–1982 ^[8]
• Kaj Bärlund 1983–1990^[8]
• Ilkka-Christian Björklund 1991, 1998-1999^[8]
• Lauri Metsämäki 1992-1997 ^[8]
• Klaus Hellberg 2000–2003^[8]
• Maarit Feldt-Ranta 2004–2005^[8][9]
• Nina Wessberg 2006–2007^[8][10]
• Steven Frostdahl 2008–2013^[8][11]
• Maarit Feldt-Ranta 2014–2015^[8][12][13]
• Viktor Kock 2016–2019^[8][14]
• Anette Karlsson 2020–2021^[15]
• Dimitri Qvintus 2022→^[16]

Lähteet

Aiheesta muualla

• FSD:n kotisivut