Keran rautatieasema

Kera
Keran rautatieasema toukokuussa 2003.
Keran rautatieasema toukokuussa 2003.
Perustiedot
Lyhenne Kea
Rataosa Helsinki–Turku
Ratakilometri 14+536
Sijainti 60°12′58″N, 24°45′14″E
Osoite Kutojantie 17, 02630 Espoo
Vyöhyke B
Etäisyydet Kilo 1,5 km
Kauniainen 1,6 km
Avattu henkilöliikennepaikkana 1. heinäkuuta 1946[1]
Liikenne
Käyttäjiä n. 688 000 (2019)[2]
Lähijunat U L E
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm[3]
Lyhin ja pisin pituus 216 m; 224 m[3]
Pinnoite asfaltti
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Helsinki–Turku
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Uuteenkaupunkiin
193,8 Tkut Turku tavara
195,9 Tus Turku satama
valtatie 8:n ylitys
193,0 Tku Turku päärautatieasema
valtatie 9:n alitus
 Toijalaan
Aurajoki (silta)
Iti Ikituuri
valtatie 1:n ylitys
valtatie 10:n alitus
189,7 Kut Kupittaa
valtatie 1:n ylitys
187 Lst Lauste
185 Maja (Varissuo)
183 Lit Littoinen
181 Nunna
Uitto
valtatie 1:n alitus
178 Run Runko
176,2 Pik Piikkiö
kantatie 40:n alitus
174 Mak Makarla
valtatie 1:n alitus
171 Villisi
169 Kauhainen
167 Tok Toikkala
Paimionjoki
seututie 181:n ylitys
165,3 Po Paimio
164 Preitilä
162 Heikoinen
156 Kevola
valtatie 1:n alitus
156 Pitkäporras
153 Hla Hajala
vanha ratalinja
149 Talola
Pepallonmäki
146 Häntälä
Halikko
vanha ratalinja
144 Hlk Halikko
seututie 224:n ylitys
Halikonjoki (silta)
142 Puistokuja
seututie 110:n alitus
138,9 Slo Salo
Salonjoki
Tottola
Lavianmäki
Tottolan sorakuoppa
kantatie 52:n alitus
129,4 Koto Kotalato
125,5 Perniön viljavarasto
vanha ratalinja
Märjänmäki
Kisakallio
Perniö
Lemunmäki
121 Erv Ervelä (vanha)
vanha ratalinja
115,1 Erv Ervelä (uusi)
vanha ratalinja
Harmaamäki
Haukkamäki
Kaivosmäki
Ks Koski
Kiskonjoki
Kelkkala
vanha ratalinja
104 Kvl Kuovila
Brödtorp
seututie 104:n alitus
95 Fiskari
seututie 111:n alitus
93,6 Pku Pohjankuru
vanha ratalinja
Högbacka
Pohjankurun vanha tunneli
Jokisuunkoski
Åminne
Köpskog
Pin Pinjainen
Bäljens
seututie 111:n alitus
vanha ratalinja
 Hankoon
85,7 Kr Karjaa
 Hyvinkäälle
valtatie 25:n alitus
78 Ksl Kaunislahti
Västankvarnin soravaihde
73 Vst Vesta
69,5 Iko Inkoo
69,0 seututie 186:n alitus
64 Th Tähtelä
60 Röt Rödbrott
Rödbrottin vaihde
59 Tys Tyris
58 Plä Päivölä
55 Käk Käkelä
50,7 Sti Siuntio
50,0 seututie 115:n ylitys
vanha ratalinja
49 Vm Viima
Siuntionjoki
Riddarbacken
Lillgård
46,9 Ket Ketola
vanha ratalinja
44 Kl Kela
 Båtvikiin (purettu)
41 Vhm Vuohimäki
39,4 Jep Jeppas
36,9 Kkn Kirkkonummi
35,1 Tol Tolsa
34,3 Hek Heikkilä
31,8 Jrs Jorvas
30,6 Vkh Vasikkahaka
29 Mas Masala
27,2 Lma Luoma
Kehä III:n alitus
24,6 Mnk Mankki
23,8 Klh Kauklahti asema
22 Plt Pelto
Kaupunginkallio
20,2 Epo Espoo
18,7 Trl Tuomarila
valtatie 1:n alitus
17,6 Kvh Koivuhovi (uusi)
17 Koivuhovi (vanha)
16,0 seututie 114:n ylitys
15,8 Kni Kauniainen
14,5 Kehä II:n ylitys
14,3 Kea Kera
12,8 Kil Kilo
11,2 Rus Ruusutorppa
11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle
Kehä I:n alitus
seututie 110:n ylitys
seututie 120:n alitus
6,4 Hpl Huopalahti
valtatie 3:n ylitys
5,4 Haaga
4,6 Khk Helsinki Kivihaka
Ilmalan varikolle
 Riihimäelle
3,2 Psl Pasila asema
Pasila alapihalle
 Katajanokalle (pur.)
0,1 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Infobox OK

Keran rautatieasema (lyh. Kea, ruots. Kera järnvägsstation) on lähijunien asema Espoossa Karamalmin teollisuusalueella, Kilon ja Kauniaisten asemien välissä, noin 15 km:n päässä Helsingin päärautatieasemasta. Kera avattiin henkilöliikennepaikkana 1. heinäkuuta 1946[1]. Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne kuitenkin hiljeni 1990-luvulla.lähde? Viimeinen tavarajuna ajettiin 3. heinäkuuta 2009.[4]

Keran aseman läheisyydessä sijaitsevat muiden muassa AGA Oy:n 1960-luvun alussa rakennettu ja 1990-luvulla tyhjentynyt tehdasalue sekä Inex Partnersin logistiikkakeskus, jonka toiminnot siirtyivät Sipooseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Tulevina vuosina Keran alueelle on tarkoitus rakentaa rautatiehen tukeutuva noin 14 000 asukkaan ja noin 10 000 työpaikan asunto- ja työpaikkakeskittymä.[5] Keran aseman eteläpuolen kaava hyväksyttiin vuonna 2021.[6] Ensimmäisten asuntojen on tarkoitus valmistua 2025.[7]

Asemalla pysähtyvät junat

  • E (HelsinkiKauklahti)
  • U (Helsinki–Kirkkonummi)
  • L (Helsinki–Kirkkonummi-yöjuna)

Kirkkonummen suuntaan liikennöidään raiteelta 1 ja Helsinkiin raiteelta 2.[8]

Nimen historia

Asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi noin 200 metriä silloisen seisakkeen pohjoispuolella. Rataa on myöhemmin oikaistu ja asema on silloin siirtynyt etelämmäksi. 1940-luvun lopussa tehtaan henkilökunnan määrä oli toista sataa. Yhtiö sai sitkeiden anomusten perusteella rautatiet perustamaan seisakkeen, joka helpotti sekä henkilökunnan työmatkoja että ympäristön asukkaiden liikkumista. Seisakkeen ainoa varuste oli aluksi tolpan päässä oleva nimikilpi KERA. Myöhemmin saatiin ratapölkyistä rakennettu laiturintapainen rakennelma.lähde?

Tehdas on toiminut nimillä:lähde? Viherlaakson Kattotiili Oy (1917), Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924), Kera Oy (vuodesta 1936).

Kera Oy:n tuotevalikoimaan kuului kukkaruukkuja, talouskeramiikkaa (mm. vuokia, karjalanruukkuja, kivivateja, teekannuja ja ilmankostuttimia) sekä koriste- ja taidekeramiikkaa (maljakoita ja vateja). Raaka-aineena oli kotimainen punasavi, joka saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä.lähde?

Kesällä 1945 tulipalo tuhosi yhtiön tuotanto-osastot. Sodanjälkeinen rakennustarvikepula hidasti jälleenrakennusta ja lisäsi kustannuksia. Syntynyt velkataakka esti yhtiön edelleen kehittämisen kiristyvässä kilpailussa. Tuotanto lopetettiin 1958 ja yhtiö purettiin. Myöhemmin esiintynyt toiminimi Kera Oy ei liittynyt mitenkään tähän keramiikan valmistajaan tai rautatieseisakkeeseen/-asemaan.lähde?

Lähteet

  1. a b Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 21. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentataulukossa. HSL-liikenteen luku on nousijoiden ja poistujien summa kaikilta viikonpäiviltä.) tietopyynto.fi. Viitattu 26.12.2022.
  3. a b Rautateiden verkkoselostus 2023 (PDF) (s. 86, 97) Väylävirasto. Viitattu 26.12.2022.
  4. Tasoristeys 3/2009 Resiina-lehti. Viitattu 26.12.2022.
  5. Keran asemanseutu tyhjenee teollisuudesta täyttyäkseen asunnoilla lansivayla.fi. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 14.4.2017. Viitattu 14.4.2017.
  6. Keran keskusta Espoon kaupunki. Viitattu 26.12.2022.
  7. Helle, Tatu: Espoon Keraan suunnitellaan tornitaloja – Hylätty teollisuusalue kasvanut kaupunkikulttuurin keitaaksi Rakennuslehti. 5.11.2021. Viitattu 26.12.2022.
  8. Kera junalahdot.fi. Viitattu 26.12.2022.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keran rautatieasema Wikimedia Commonsissa
  • HSL: Keran asemakartta (PDF)
O
 Kotkan satama 
 Kotka 
 Paimenportti 
 Kyminlinna 
 Kymi 
 Tavastila 
 Inkeroinen 
 Myllykoski  Z
 Kouvola 
M R  Koria
 Nokia   Kausala
 Tesoma   Uusikylä
 Tampere  Nastola
 Lempäälä G  Villähde
 Viiala
 Lahti
 Toijala  Herrala O
M  Iittala  Järvelä
D  Parola  Lappila  Henna
 Hämeenlinna   Mommila
 Turenki  Oitti
T  Ryttylä  Hikiä  Mäntsälä
Y X
 Riihimäki
Siuntio  U L  Hyvinkää G
Kirkkonummi   Jokela  Haarajoki
Tolsa   Saunakallio 
Jorvas  Martinlaakso   Vantaankoski  Järvenpää
Masala  E Louhela   Vehkala K  Ainola
Kauklahti  Myyrmäki   Kivistö



 Kerava
Espoo  Malminkartano   Aviapolis



 Savio
Tuomarila  Kannelmäki   Lentoasema



 Korso
Koivuhovi  Pohjois-Haaga   Leinelä



 Rekola
Kauniainen 



 Koivukylä
Kera 






 Hiekkaharju
Kilo  A






 Tikkurila
Leppävaara                 






 Puistola
Mäkkylä 






 Tapanila
Pitäjänmäki 






 Malmi
Valimo 






 Pukinmäki
Huopalahti 









 Oulunkylä
Ilmala 









 Käpylä
Pasila 










 Pasila
Helsinki 










 Helsinki
  Y X U L E A P I I P K T D R Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla
= juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
= juna ajaa toista reittiä
= juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa