Kantatie 45

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Kantatie 45
Tuusulanväylä, Hämeentie
Kantatien 45 linjaus
Maa	Suomi
Tieluokka	kantatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	51 km
Alkupiste	Helsinki
Reitti	Vantaa (16 km) Tuusula (28 km) Nurmijärvi (43 km)
Päätepiste	Hyvinkää (51 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	2–4
Muodostettu	1996
Infobox OK

Kantatie 45 on Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva kantatie. Tien pituus on noin 51 kilometriä.

Tie alkaa Helsingistä Erottajalta ja kulkee valtateiden 4 ja 7 kanssa Sörnäisiin. Sörnäisissä tie erkanee kohti Käpylää. Sörnäisten ja Käpylän välinen osuus tunnetaan Mäkelänkatuna. Tie muuttuu Käpylässä moottoritieksi, jonka nimi on Tuusulanväylä. Moottoritie kulkee Vantaan kautta ja päättyy noin viisi kilometriä Tuusulan kuntakeskuksen Hyrylän eteläpuolella. Siitä eteenpäin, Hyrylässä olevaan kiertoliittymään saakka Tuusulanväylä jatkuu kaksiajorataisena sekaliikennetienä. Hyrylässä olevasta kiertoliittymästä kantatie jatkuu edelleen Hämeentie-nimisenä yksiajorataisena tienä Nurmijärven Nukarin kylän kautta Hyvinkäälle, jossa se liittyy valtatiehen 3 noin viisi kilometriä keskustan eteläpuolella.

Väylän pikavuoropysäkit sijaitsevat Helsingissä ja ovat nimeltään Hattulantie, Koskelantie ja Muurimestarintie. Pysäkkejä käyttävät aamuöisin lentoaseman kautta eri puolille Suomea menevät pikavuorot.

Reitti ja tieyhteydet

• Helsinki (kt 51, vt 1 vt 3 E12, E75, vt 4 vt 7 E75, st 170, st 100, st 101)
• Vantaa (kt 50 E18, st 138)
• Tuusula (st 152, st 145, st 139)
• Nurmijärvi
• Hyvinkää (vt 3 E12)

Mäkelänkatu

Pääartikkeli: Mäkelänkatu

Tuusulanväylä

Helsingistä Vantaan lentoaseman seudun kautta Tuusulan kunnan hallinnolliseen keskukseen Hyrylään saakka kantatie 45 tunnetaan Tuusulanväylänä, joka on moottoritie. Tuusulanväylä on merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä ajoneuvomääriltään (vilkkaimmillaan n. 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin säteittäinen sisääntuloväylä Lahdenväylän jälkeen.

Tuusulanväylä alkaa Helsingissä Käpylän kaupunginosasta Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä. Moottoritien ensimmäinen osuus Käpylästä Kehä III:n pohjoispuolelle Vantaan (silloisen Helsingin maalaiskunnan) Ruskeasantaan valmistui vuonna 1967. Se rakennettiin suurelta osin vanhan tien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset eritasoliittymiksi. Vuonna 1992 valmistui moottoritie Ruskeasannan ja Riihikallion väliselle osuudelle, jossa se kulkee vanhan kaksikaistaisen tien, sivutieksi jääneen Vanhan Tuusulantien vierellä sen länsipuolella. Tuusulanväylän ja Kehä I:n liittymä rakennettiin uudelleen vuonna 1999, Kehä III:n liittymä vuonna 2005.

Moottoritie päättyy vähän ennen Vanhan Tuusulantien liikennevalo-ohjattua risteystä Tuusulan Riihikalliossa. Siitä Tuusulanväylä jatkuu Hyrylän keskukseen katumaisena liikennevalo-ohjattuna tienä, jolla nopeusrajoitus on 60 km/h. Moottoritiellä on Käpylästä Tuomarinkylään 80 km/h:n rajoitus ja Tuomarinkylästä Riihikallioon 100 km/h:n rajoitus. Moottoritieosuuden pituus on 16,8 km.

Tuusulanväylää on aiemmin suunniteltu käännettäväksi kulkemaan Pasilan kautta Veturitietä Pasilanväylän rakentamisen yhteydessä. Samassa yhteydessä tie levennettäisiin kuusikaistaiseksi Kulomäentien liittymään saakka. Toisaalta Helsingin vuoden 2016 yleiskaavan vision valmistelussa on selvitetty mahdollisuutta muuttaa Tuusulanväylä kaduksi Kehä I:n sisäpuolella 3,5 kilometrin matkalla vuoteen 2050 mennessä.^[1]

Historiaa

Vanhin Helsingistä Hämeenlinnaan 1600-luvulla rakennettu tie kulki Helsingin pitäjän kirkonkylästä Hyvinkään seudulle saakka nykyisen kantatien 45 kohdalla tai lähellä sitä. Helsingin-puoleisessa päässä tie kuitenkin kulki Viikin ja Malmin kautta, ja sen osia ovat muun muassa nykyiset Hämeentie, Viikintien alkuosa, Pihlajamäentie (osittain) ja Kirkonkyläntie. 1930-luvulla rakennettiin uusi tie, Tuusulantie, Mäkelänkadun jatkeeksi Käpylästä Helsingin pitäjän kirkonkylään, jossa se yhtyi vanhaan maantiehen. Tieosuus Helsingistä Hyrylään oli yksi ensimmäisistä, jotka Suomessa asfaltoitiin Tuusulan rajalle ja päällystettiin betonilaatoilla Tuusulan rajalta Hyrylään jo 1930-luvulla.^[2]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Tuusulantie tuli osaksi valtateitä 4 ja 5, jotka kulkivat Tuusulantietä pitkin Helsingistä Hyrylään. Hyrylästä nelostie jatkui nykyistä kantatietä 45 pitkin Hyvinkäälle saakka. 1950-luvun lopulla rakennettiin valtatien 5 uusi linjaus, Lahdentie, useita kilometrejä idemmäksi, ja myöhemmin myös nelostie linjattiin kulkemaan Lahden kautta. Silloin Helsingin ja Hyrylän välinen tie jäi maantieksi ja se sai numeron 137. Tien ensimmäinen moottoritieosuus Käpylästä Kehä III:n pohjoispuolelle rakennettiin vuosina 1964–1967, suurimmaksi osaksi vanhan tien kohdalle leventämällä sitä. Moottoritietä jatkettiin osin sekaliikennetienä Tuusulan suuntaan vuonna 1992. Moottoritien avajaisia juhlittiin Tuusulassa 11.11.1993.^[3] Vanha Tuusulantie jäi viereen sivutieksi. Kehä I:n eritasoliittymän parannustyöt valmistuivat vuonna 1999 ja Kehä III:n 2005.^lähde?

Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa entinen maantie 137 muutettiin kantatieksi, ja se sai numeron 45. Kyseinen numero oli aiemmin käytössä Tampereen kehätien numerona, mutta tienumerouudistuksessa se numeroitiin uudelleen kantatieksi 60.^[4] Samalla moottoritieosuuden nimeksi tuli koko matkaltaan Tuusulanväylä, kun se ennen vuotta 1996 oli Helsingin alueella ollut Tuusulantie.

Tiehankkeita

Veturitie

Tuusulanväylän siirtämistä Veturitielle suunnitellaan Helsingin vuoden 2016 yleiskaavassa, jossa tarkastellaan vuodelle 2050 ajateltua tilannetta. Tuusulanväylä käännetään Käpylän aseman eteläpuolella Veturitien jatkeeksi, jolloin kantatie 45:n pääsuunta ei enää jatkuisi Mäkelänkadulle vaan Veturitielle. Hakamäentien ja Veturitien välisen eritasoliittymän ansiosta autoilu Tuusulanväylältä Hakamäentielle tulisi sujuvammaksi. Mäkelänkadun liikennemäärä puolestaan pienenisi. ^[5]

Hyrylän läntinen ohikulkutie

Hyrylän länsipuolelle on suunniteltu rakennettavaksi nelikaistainen ohikulkutie, jolle myös kantatien 45 linjaus tullaan siirtämään tien valmistuttua. Uusi tieosuus alkaa Ruotsinkylän kohdalta, johon rakennetaan eritasoliittymä ja päättyy Rusutjärven liittymään. Tien alkuosa tulee olemaan moottoritietä ja loppuosa nelikaistaista eritasoliittymin varustettua sekaliikennetietä. Tie kulkee kaupunkirakenteessa, joten nopeusrajoitus tulee olemaan moottoritiellä 100 km/h ja sekaliikennetiellä 80 km/h. Nykyinen kantatien 45 linjaus muutetaan alkuosalta seututieksi 145 ja loppuosalta yhdystieksi 1370. Hankkeella ei ole vielä tiesuunnitelmaa, ja hanke tullaan näillä näkymin toteuttamaan vasta vuoden 2025 jälkeen.^lähde?

Muita hankkeita

Tuusulanväylälle on suunniteltu tulevaisuudessa rakennettavan kolmannet kaistat Ruskeasannan ja Kulomäentien eritasoliittymien välille. Lisäksi on laadittu tekninen selvitys rakentaa Vihdistä Nurmijärven kautta Järvenpäähän uusi tieyhteys. Tämän liittymään Nukarin kohdalla selvitys esittää eritasoliittymän rakentamista.^[6]

Lähteet

• Fonecta Kartat fonecta.fi. 2014. Fonecta.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kantatie 45 Wikimedia Commonsissa

• Matti Grönroosin sivu kantatiestä 45
• Autolla kauppaan, kävellen ostoksille^{[vanhentunut linkki]} Valimotien kaupunkikuvaselvitys 18.6.08
• Ylen Elävä arkisto: Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi

Liittymät Helsingistä Hyvinkäälle

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
			(suuntaisliittymä etelään)	Sörnäisten rantatie Itäväylä	Keskusta Lahti, Kotka
	Sörnäisten rantatie (3+3)
				Sörnäisten rantatie	kääntyy
	Pääskylänkatu/Lautatarhankatu (3+ 1+2)
			(Helsinkiin päin mentäessä)	Junatie
	Junatie/Lautatarhankatu (2+2)
				Hämeentie
	Junatie/Mäkelänkatu (2+2/2+2)
				Teollisuuskatu	kääntyy Helsinkiin päin mentäessä
	Vääksyntie/Mäkelänkatu (2+2/2+2)
				Mäkelänkatu Hämeentie	kääntyy Helsinkiin päin mentäessä
	Mäkelänkatu (3+3)
				Päijänteentie
				Vallilantie
				Inarintie
				Lohjantie
				Keiteleentie
				Ähtärintie
				Suvannontie
				Ouluntie
				Pernajantie
				Sturenkatu Sturenkatu	Kumpula Länsisatama, Töölö
				Somerontie
				Hattulantie Ensi-kodin tie
				Hollolantie
				Sysmänkuja
				Nokiankuja
				Rautalammintie
				Mäkelänrinne Elimäenkatu
				Kumpulantie
					Uintikeskus
				Pyöräilystadion	Velodromi
				Isonniitynkatu
				Vähänkyröntie
				Koskelantie Koskelantie	Lahti, Kotka, Viikki Pasila
				Turjantie
				Väinölänkatu
				Kimmontie
				Pohjolankatu Vaakalinnuntie
	Tuusulanväylä (3+3)
	1		Käpylän eritasoliittymä	Asesepäntie	ML-keskus, Metsälä; alkaa
	2		Oulunkylän eritasoliittymä	Käskynhaltijantie Pakilantie	Oulunkylä Maunula
	3		Pakilan eritasoliittymä	Kehä I	Kehä I
	Tuusulanväylä (4+4)
	4		Tuomarinkylän eritasoliittymä(suuntaisliittymä etelän suuntaan)	Yhdyskunnantie	Tuomarinkylä, Itä-Pakila, Paloheinä
	Tuusulanväylä (2+2)
			Helsingin ja Vantaan kunnanraja
	5		Tammiston eritasoliittymä	Valimotie
	7		Kirkonkylän eritasoliittymä	Kehä III	Kehä III, Lentoasema
	Tuusulanväylä (4+4)
	8		Ilmailutien eritasoliittymä(suuntaisliittymä etelän suuntaan)	Ilmakehä	Koivuhaka, Lentorahti
	Tuusulanväylä (3+3)
	9		Valkoisenlähteen eritasoliittymä	Junkersintie Läntinen Valkoisenlähteentie	Lentoasema, Veromies, Tikkurila, Ruskeasanta
	10		Ruskeasannan eritasoliittymä	Koivukylänväylä	Ilola
	Tuusulanväylä (2+2)
			Vantaan ja Tuusulan kunnanraja
	11		Kulomäentien eritasoliittymä	Kulomäentie	Korso Sipoo
	Kantatie (2+2), Tuusulanväylä
				Tuusulan Itäväylä
				Haukantie
				Amerintie
				Sulantie
				Sahatie Fallbackantie
			Kievarinportin kiertoliittymä	Järvenpääntie Kievarinportti	Järvenpää, Sipoo
	Kantatie (1+1), Hämeentie
			Koskenmäen kiertoliittymä	Koskenmäentie Nahkelantie
				Nummenväylä Ketunlinnantie
				Rusutjärventie
				Kolistimentie
				Vanha Hämeentie
				Nummitie
			Tuusulan ja Nurmijärven kunnanraja
				Vanha Hämeentie Vanha Hämeentie
				Pertuntie Nukarintie
				Ridasjärventie	Jokela
				Saukontie Nukarintie
				Rantakulmantie
				Hämeentie
	Moottoritie (1+1), Moottoritien ramppi
			Nurmijärven ja Hyvinkään kunnanraja
	14		Pentinsuon eritasoliittymä(suuntaisliittymä pohjoisen suuntaan)		Tampere, Hämeenlinna, Hyvinkää; päättyy

Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät

Kehätiet	Kehä I Kehä II Kehä III Kehä IV (suunnitteilla)
Ulosmenotiet	Länsiväylä Turunväylä Vihdintie Hämeenlinnanväylä Tuusulanväylä Lahdenväylä Porvoonväylä Itäväylä
Muut tiet	Seututie 100 Seututie 110 (Turuntie) Seututie 130 Seututie 140