Valtatie 7

Valtatie 7
Seiskatie
Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä.
Maa	Suomi
Tieluokka	valtatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	189 km
Alkupiste	Helsinki
Reitti	Porvoo (50 km) Loviisa (91 km) Kotka (131 km) Hamina (153 km)
Päätepiste	Vaalimaa (189 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	2+2 kaistainen moottoritie
Infobox OK

Valtatie 7 on Helsingistä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Virolahden Vaalimaalle johtava valtatie. Se on Helsingin keskustan ja Kehä III:n välistä osuutta lukuun ottamatta osa E18-tietä, joka jatkuu Pietariin.

Valtatie 7 on kokonaan moottoritietä lukuun ottamatta Helsingin alueella katuverkossa kulkevaa noin kahdeksan kilometrin osuutta sekä Vaalimaan raja-asemaa. Sen viimeinenkin osa avattiin liikenteelle 1. maaliskuuta 2018. Tie palvelee henkilö- ja tavaraliikennettä Kaakkois-Suomen sekä Venäjän suuntiin. Tien pituus on 189 kilometriä.

Pääkaupunkiseudun alueella tiestä käytetään nimeä Porvoonväylä. Porvoonväylä on Helsingin säteittäiseksi pääväyläksi suhteellisen vähäliikenteinen ja vähäruuhkainen (suurimmillaan n. 30 000–35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Tämä johtuu siitä, että tien varren kaavoitus Helsingin lähistössä Sipoon alueella on vähäistä ja merkittävämpää maankäyttöä on vasta Porvoossa. Tie palvelee siis lähinnä Porvoon työmatkalaisia ja pitkämatkaista henkilö- ja tavaraliikennettä Kouvolan, Kotkan ja Venäjän suuntiin. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, kun Helsingin kaupunki kaavoittaa lähivuosina osan Sipoosta.^lähde?

Valtatie 7 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin^[1] sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Reitti

Valtatie 7 on moottoritietä välillä Koskela (Helsinki) – Vaalimaa (Virolahti). Tie kulkee valtatie 4:n kanssa Helsingin keskustasta Tattariharjulle asti, missä se erkanee kohti itää Porvoon suuntaan. Valtatie 6 erkanee valtatie 7:stä Loviisan Koskenkylässä Kouvolan suuntaan.

Tie kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Kymenlaakso

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Helsinki (uudelleen) – Sipoo – Porvoo – Loviisa – Pyhtää – Kotka – Hamina – Virolahti.

Lakkautetut maakunnat, joiden alueella tie kulkee:

• Uusimaa
  • Itä-Uusimaa

Lakkautetut kunnat, joiden alueella tie kulkee:

• Loviisa
  • Pernaja
  • Ruotsinpyhtää
• Kotka
  • Kymi
• Hamina
  • Vehkalahti

Historia

1930–1940-luku

Valtatie 7 kulkee vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Helsingistä itään päin rannikkoa pitkin. 1930-luvulle asti reitti Helsingistä Porvooseen kulki Malmin, Hakkilan, Sipoon ja Hinthaaran kautta. 1930-luvulla valmistui Porvoontie, joka Helsingissä alkoi nykyisen Roihupellon teollisuusalueen tienoilta. Keskustasta reitti kulki Hämeentietä, Vanhankaupunginlahden pohjoispuolta Viikkiin ja sieltä edelleen kohti Roihupeltoa. Helsingin ja Porvoon välinen tieosuus valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 1935.^[2] Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä reitti sai numeroikseen 6 ja 7 aina Pernajan Koskenkylään asti. Sieltä tie jatkui Viipuriin.

Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa uusi raja katkaisi tien Virolahden ja Säkkijärven välistä ja Suomen puoleinen tulliasema rakennettiin Virolahden Vaalimaalle.

1950–1990-luku

Vuosina 1955–1960 Helsingin ja Porvoon välinen osuus päällystettiin asfaltilla ja samalla tien ajorata levennettiin yhdeksän metriä leveäksi.^[2] Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu Kulosaaren silta ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä Itäväylä, silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi lyhyeksi, kun vuonna 1972 valmistui Porvoonväylän ensimmäinen osuus valtatieltä 4 Tattariharjun liittymästä Sipoon Massbyhyn. Vuonna 1975 tie ulottui Boxbyhyn, jolloin valmista moottoritietä oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä.^[3] Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon–Koskenkylän osuus moottoriliikennetieksi ja sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi. Moottoriliikennetie Ritan liittymästä Koskenkylään otettiin käyttöön 1987 ja Koskenkylästä Loviisaan 1998.^[4] Loviisan kaupungin ohittava neljä kilometriä pitkä ohikulkutie kuitenkin valmistui jo 1989.^[5] Vuonna 2001 Porvoon Harabackan ja Koskenkylän välinen osuus valmistui moottoritieksi.^[6] Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, seututie 170.

Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla. Otsola–Summa-moottoritie avattiin marraskuussa 1994, jolloin yhtenäisen moottoritieosuuden pituus Kyminlinnasta Summaan oli noin 17 kilometriä.^[7]

2000-luku

Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien Turun ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.^[8] Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta ja Turun kehätieltä.

Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio oli 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.^[8] Hankkeeseen kuului kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettiin. Hanke toteutettiin elinkaarimallilla (PPP). Tie valmistui kokonaisuudessaan 2014.

Haminan ohittava moottoritie avattiin liikenteelle joulukuussa 2014.^[9] Sitä ennen valtatie 7 kulki Haminan keskustan katuverkolla ja oli liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutui turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Uusi 16 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hanke alkoi syksyllä 2011 ja sen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.^[10]

Tien viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen Haminasta Vaalimaan raja-asemalle alkoi kesäkuussa 2015 ja valmistui 1. maaliskuuta 2018.^[11] Sitä ennen Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus oli tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia. Venäjän tullin ongelmat pahensivat tilannetta entisestään, kun rekat muodostivat pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Uusi tie on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä on 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyi Vaalimaalle rakennettu rekkaparkki, jossa on 410 paikkaa Venäjälle meneville ja 51 paikkaa Suomeen saapuville rekoille.^[12]

2010-luvulla valmistuneille moottoritieosuuksille tehtiin rakentamisen yhteydessä myös liikennetelematiikkajärjestelmä, johon kuuluu mm. muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, kaistaopasteita, tekstipohjaisia opastusnäyttöjä sekä useita tiesääasemia.^[13] Samalla järjestelmä rakennettiin myös aiemmin valmistuneille tieosuuksille ja se kattaa nykyään lähes koko valtatie 7:n Kehä III:n liittymästä Vaalimaalle asti.^[14]

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.^[15]

Vuosaaren sataman rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja Kehä III:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.^[16] Myöhemmin liittymä parannettiin systeemiliittymäksi.

Kilpilahden uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.

Porvoon Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.

Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 7 Helsinki–Vaalimaa, 189 km mattigronroos.fi. Viitattu 22.6.2007.
• Myllykylä, Turkka: Seiskatiestä Suomen hienoin moottoritie yhdistäjä - välittäjä - ylittäjä. Liikennevirasto, 2017. ISBN 978-952-317-471-9.
• Retkikartta.fi 2007. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 15.1.2008.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtatie 7 Wikimedia Commonsissa

Liittymät Helsingistä Vaalimaalle

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Erottajankatu (2+2)
				Uudenmaankatu
				Ludviginkatu
	Mannerheimintie (2+2)
				Mannerheimintie Bulevardi Lönnrotinkatu	Turku, Tampere   Hanko
	Esplanadi (2+2)
				Korkeavuorenkatu Mikonkatu
				Kasarmikatu Kluuvikatu
				Fabianinkatu
				Unioninkatu	Eteläsatama
	Esplanadi (2+2)
				Eteläranta	; kääntyy pohjoiseen mentäessä
	Pohjoisesplanadi (2+2)
				Katariinankatu
	Pohjoisesplanadi (2+2)
				Helenankatu
				Katajanokanlaituri Mariankatu	Katajanokka
	Meritullintori (2+1)
				Kanavakatu Päävartiontori
	Meritullintori (2+2)
				Aleksanterinkatu
				Meritullinkatu
	Pohjoisranta (2+2)
				Kirkkokatu
				Rauhankatu
				Maneesikatu
				Tervasaarenkannas Liisankatu
				Kirjatyöntekijänkatu
				Siltavuorenranta
	Hakaniemen silta (2+2)
			Hakaniemen silta	Töölönlahti	valmistunut 1961
	Sörnäisten rantatie (3+4)
				Hakaniemenranta Hakaniemenkatu	Hakaniemi
				Haapaniemenkatu	Kallio Merihaka
	Sörnäisten rantatie (3+3)
				Kaikukatu
				Lintulahdenkuja Hanasaarenkatu
				Parrukatu
				Käenkuja
				Vilhovuorenkatu
				Sörnäisten rantatie	Tuusula Pasila
	Itäväylä (3+3)
				Itäväylä Kaasutehtaankatu	Itäkeskus Kulosaari; kääntyy
	Varastokatu (2+2)
				Työpajankatu
				Verkkosaarenkatu
				Vanha Talvitie Agroksenkuja
	Hermannin rantatie (2+2)
				Haukilahdenkatu
				Hämeentie	kääntyy
	Hämeentie (3+3)
				Hämeentie	Viikki
	Kustaa Vaasan tie (3+2)
				Floorantie
				Pietari Kalmin katu
				Jaavantie
				Japaninkatu
				Intiankatu
				Syyriankatu Väinö Auerin katu
				Valtimontie
	Lahdenväylä (2+2)
	1		Koskelan eritasoliittymä	Viikintie Koskelantie	Viikki; alkaa Koskela
	Lahdenväylä (3+3)
	2		Pihlajamäen eritasoliittymä (Suuntaisliittymä etelän suuntaan)	Pihlajamäentie	Viikki Pihlajamäki
	Lahdenväylä (4+4)
	3		Kivikon eritasoliittymä	Kehä I	Kehä I Malmi Itäkeskus
	Lahdenväylä (3+3)
	4		Tattariharjun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä etelän suuntaan)	Lahdenväylä	Lahti; kääntyy
	Porvoonväylä (2+2)
	41		Rajakylän eritasoliittymä	Maratontie Jakomäentie	Rajakylä Jakomäki
			Helsingin ja Vantaan kunnanraja
	42		Länsimäen eritasoliittymä
	53		Länsisalmen eritasoliittymä	Kehä III Kehä III	Kehä III itään Kehä III länteen
	Porvoonväylä (2+2)
			Vantaan ja Helsingin kunnanraja
	54		Itäsalmen eritasoliittymä	Knutersintie	Landbo Östersundom
			Helsingin ja Sipoon kunnanraja
	55		Massbyn eritasoliittymä	Uusi Porvoontie	Söderkulla, Massby, Västerskog
				Sipoonlahti
	56		Sipoonlahden eritasoliittymä	Eriknäsintie	Sipoonlahti Eriksnäs
	57		Hangelbyn eritasoliittymä	Kalkkirannantie	Söderkulla Kalkkiranta
	58A		Kilpilahden eritasoliittymä	Kilpilahdentie	Kilpilahti
			Sipoon ja Porvoon kunnanraja
	Moottoritie (2+2)
	58B		Kulloon eritasoliittymä	Nesteentie	Sipoo Kilpilahti
				Mustijoki
	59		Treksilän eritasoliittymä		Emäsalo, Tolkkinen
	60		Harabackan eritasoliittymä	Mäntsäläntie	Porvoo Hyvinkää
				Porvoon rata
				Porvoonjoki
	61		Skarpensin eritasoliittymä	Myrskyläntie	Myrskylä, Kerkkoo Porvoo
	62		Ritan eritasoliittymä	Loviisantie	Loviisa Porvoo
	63		Ilolan eritasoliittymä	Sannaistentie	Ilola Sannainen
			Porvoon ja Loviisan kunnanraja
	64		Vanhakylän eritasoliittymä	Vanhankyläntie	Vanhakylä Rönnäs, Isnäs
				Koskenkylänjoki
	65		Koskenkylän eritasoliittymä		Kouvola, Koskenkylä
	66		Koivulehdon eritasoliittymä	Lapinjärventie	Loviisa, Valko Lapinjärvi
				Loviisanjoki
	67		Flokomin eritasoliittymä		Loviisa, Tesjoki
			Tesjoen levähdysalue
	68		Ruotsinpyhtään eritasoliittymä	Pietarintie	Elimäki, Ruotsinpyhtää
			Markkinamäen tunneli	400 metriä
			Ahvenkosken sillat
			Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnanraja Loviisan ja Pyhtään kunnanraja
	69		Ahvenkosken eritasoliittymä		Ahvenkoski
	70		Pyhtään eritasoliittymä		Pyhtää, kk.
			Pyhtään levähdysalue
	71		Siltakylän eritasoliittymä	Malminsuontie	Siltakylä, Huutjärvi
			Pyhtään ja Kotkan kunnanraja
	72		Heinlahden eritasoliittymä	Heinsuontie	Heinlahti
	73		Sutelan eritasoliittymä	Mussalontie	Karhuvuori Sutela
				Langinkoskenhaara, Kymijoki
	74		Kyminlinnan eritasoliittymä	etelään: Hyväntuulentie pohjoiseen: Hyväntuulentie	Kotka, Korkeakoski Kyminlinna
	Moottoritie (1+2+2+1)
				Huumanhaara, Kymijoki
	75		Jumalniemen eritasoliittymä	Ahlströmintie Kyminlinnantie	Jumalniemi
				Korkeakoskenhaara, Kymijoki
	76		Karhulan eritasoliittymä	Karhulantie	Karhula
	Moottoritie (2+2)
				Karhulan–Sunilan Rautatie
	77		Suurniityn eritasoliittymä	Hurukselantie	Anjala Halla, Sunila
	78		Otsolan eritasoliittymä	Hiidenkirnuntie	Otsola Ristinkallio
	79		Keltakallion eritasoliittymä	Otsolantie	Keltakallio
	80		Rantahaan eritasoliittymä	Kouvolantie	Kouvola, Inkeroinen
	Moottoritie (2+2)
			Kotkan ja Haminan kunnanraja
	81A		Summan eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan)		Hamina
	81B		Lankamalmin eritasoliittymä	Puuropytyntie	Summa, Lankamalmi
	82		Ruissalon eritasoliittymä	Suokalliontie
			Husulan tunneli	499 metriä
	83		Husulan eritasoliittymä	Brandstakantie	Lappeenranta, Taavetti
			Kolsilan tunneli	164 ja 174 metriä
	84		Lelun eritasoliittymä	Vaalimaantie	Hamina
			Haminan ja Virolahden kunnanraja
	85		Kattilaisten eritasoliittymä	Vaalimaantie	Klamila, Ravijoki
			Lapinsuon levähdysalue
	86		Saarasjärven eritasoliittymä	Salpalinjantie	Ravijoki, Vaahterikko
	87		Virojoen eritasoliittymä	Miehikkäläntie	Virojoki Taavetti, Miehikkälä
			Rasa-ahonmäen tunneli	245 metriä
	88		Vaalimaan eritasoliittymä	Lappeenrannantie	Lappeenranta, Ylämaa, Muurikkala
			Vaalimaan kiertoliittymä	Vaalimaantie	Helsinki, Kotka, Hamina; kääntyy
			Vaalimaan rajanylityspaikka	, Venäjän valtatie M 10	Pietari; päättyy