Seututie 100

Seututie 100
Hakamäentie
Hakamäentie alkaa Kivihaan tunnelilla
Maa	Suomi
Tieluokka	seututie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	2,6 km
Alkupiste	Käpylä
Päätepiste	Ruskeasuo (2,6 km)
Kaistaluku	vähintään 4
Katso myös	Seututie 100 Commonsissa
Infobox OK

Seututie 100, kadunnimeltään Hakamäentie (ruots. Skogsbackavägen) on Helsingissä kulkeva seututie. Tie on tärkeä poikittaisyhteys Helsingin niemen pohjoisten kaupunginosien välillä ja osa suunniteltua Pasilanväylää.

Hakamäentie johtaa Käpylästä Itä- ja Länsi-Pasilan pohjoispuolitse Haagaan. Idässä sen jatkeena on Vanhaankaupunkiin ja Lahdenväylälle johtava Koskelantie. Hakamäentien länsipäässä on Vihdintielle johtava tunneli ja eritasoliittymä, johon Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava Mannerheimintie päättyy ja josta alkavat myös Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) pohjoiseen ja Vihdintie (seututie 120) länteen. Hakamäentien varrella on joukko siltoja, jotka ylittävät pääradan, rantaradan ja siitä erkanevan, Ilmalan huoltoratapihalle johtavan radan. Tie ylittää siltaa pitkin myös Helsingin keskuspuistossa olevan laakson ja siellä kulkevat ulkoilutiet. Hakamäentie kulkee Helsinki-hallin (entinen Hartwall-areena) ja Ilmalan rautatieaseman ohi.

Arkivuorokausina tien ajoneuvomäärät olivat vuonna 2011 keskimäärin 42 000 autoa vuorokaudessa keskuspuiston kohdalla.^[1] Jos noin 500 miljoonaa euroa maksavat tien laajennokset toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan, ennustetaan vuonna 2035 tiellä kulkevan lähes 100 000 autoa vuorokaudessa.^[2]

Historia

Hakamäentie valmistui alun perin kaksikaistaisena tienä vuonna 1976, mutta jo sen suunnitteluvaiheessa varauduttiin siihen, että tie tultaisiin myöhemmin leventämään nelikaistaiseksi.

Vuonna 2006 alkaneen mittavan laajennushankkeen aikana tietä levennettiin 2+2/3+3-kaistaiseksi eritasoliittymillä sekä osin joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi kolmen kilometrin matkalta Lapinmäentien ja Vihdintien risteyksestä Mäkelänkadulle. Meluvalleja ja aitoja rakennettiin noin 3 kilometriä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä väylän välityskykyä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tien kaikki risteykset eli Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi. Mannerheimintien alittava Hakamäentien länsipään 320 metriä pitkä tunneli Ruskeasuon bussivarikon kohdalla avattiin liikenteelle 2. kesäkuuta 2009, ja uudistettu Hakamäentie valmistui kokonaisuudessaan samana vuonna 23. syyskuuta. Rakennustyöt maksoivat noin sata miljoonaa euroa.^[3][4] Korkeasta hinnastaan huolimatta tien leventäminen ei tuonut helpotusta tietä vaivanneisiin ruuhkiin, vaan paikoitellen jopa pahensi niitä entisestään.^[5] Hakamäentietä levennettäessä oli sen ruuhkautuminen molemmista päistään ennakoitavissa. On kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osin ympäröivän katuverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien suurentuneesta välityskyvystä ja siitä aiheutuneesta lähiympäristön liikenteen kasvusta.^[6]

Pasilanväylä

Pasilanväylä eli Pasilan orsi on Helsingin poikki suunniteltu moottoritiemäinen väylä, joka yhdistäisi Turunväylän ja Lahdenväylän. Pasilanväylän viimeisin yleissuunnitelma valmistui vuonna 1992. Suunnitelmassa Hakamäentie muodostaisi siitä osan. Hakamäentien nykyinen, alkuperäisiä suunnitelmia kevyempi toteutus ei kuitenkaan kaikilta osin tue yleissuunnitelman mukaista ratkaisua. Muu osa suunnitellusta tiestä tulisi kulkemaan suurimmaksi osaksi tunneleissa. Hanke sisältää kolme tunnelia ja Hermannin rantatien jatkeen tunnelissa tielle asti, jolloin se risteäisi eri tasossa tunnelissa Pasilanväylän kanssa.^[1]

Pasilanväylän toteuttamisen yhteyteen on suunniteltu myös Tuusulanväylän alkukohdan siirtäminen Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioidaan useita satoja miljoonia euroja ja ne mahdollistaisivat liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon (mm. Mäkelänkatu) liikennemäärät säilyisivät liikennesimulaatioiden mukaan jotakuinkin entisellään, ellei niiden välityskykyä laskettaisi esim. kaistoja poistamalla. Turunväylän tunnelointi väylän länsipäässä saattaisi mahdollistaa uutta rakentamista.^lähde?

Lähteet

Liittymät Haagasta Käpylään

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Vihdintie (2+2)
				Lapinmäentie   Vihdintie	Munkkivuori, Munkkiniemi Vihti, Pitäjänmäki, Konala
	Vihdintie (3+3)
				Korppaanmäentie	Pikku-Huopalahti
				Kauppalantie	Etelä-Haaga
	Vihdintie (3+3)
			Mannerheimintien eritasoliittymä	Mannerheimintie Hämeenlinnanväylä	Keskusta Tampere Kivihaka
	Hakamäentie (2+2)
			Kivihaan tunneli	320 metriä	valmistunut kesäkuussa 2009
				Mannerheimintie Hämeenlinnanväylä Kivihaantie	Keskusta Tampere Kivihaka
	Hakamäentie (3+3)
			Ilmalan eritasoliittymä	Ilmalankatu
			Veturitien eritasoliittymä	Veturitie
			Ratapihantien eritasoliittymä	Ratapihantie
	Koskelantie (3+2)
				Ilmattarentie
				Vipusentie
				Tursontie
				Koskelantie Mäkelänkatu Mäkelänkatu	päättyy Keskusta Tuusula

Pasilanväylän suunnitellut liittymät

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Turunväylä (3+3)
	Pasilanväylä (3+3)
				Turunväylä	alkaa
			Korppaan tunneli
				Huopalahdentie
	Pasilanväylä (2+2)
			Mannerheimintien eritasoliittymä	Mannerheimintie Hämeenlinnanväylä Vihdintie	Valmis 2009
			Kivihaan tunneli	320 metriä	Valmis 2009
	Pasilanväylä (3+3)
			Ilmalan eritasoliittymä	Ilmalankatu	Valmis 2009
			Veturitien eritasoliittymä	( ) Veturitie	Valmis 2009
			Ratapihantien eritasoliittymä	Ratapihantie	Valmis 2009
				Koskelantie
	Pasilanväylä (3+3)
			Kumpulan tunneli
				Hermannin rantatie
	Pasilanväylä (3+3)
				Lahdenväylä	päättyy
	Lahdenväylä (4+4)

Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät

Kehätiet	Kehä I Kehä II Kehä III Kehä IV (suunnitteilla)
Ulosmenotiet	Länsiväylä Turunväylä Vihdintie Hämeenlinnanväylä Tuusulanväylä Lahdenväylä Porvoonväylä Itäväylä
Muut tiet	Seututie 100 Seututie 110 (Turuntie) Seututie 130 Seututie 140