Dalia Grybauskaitė

Dalia Grybauskaitė
Grybauskaitė vuonna 2019
Grybauskaitė vuonna 2019
Liettuan presidentti
12. heinäkuuta 2009– 12. heinäkuuta 2019
Pääministeri Andrius Kubilius
Algirdas Butkevičius
Edeltäjä Valdas Adamkus
Seuraaja Gitanas Nausėda
Henkilötiedot
Syntynyt1. maaliskuuta 1956 (ikä 68)
 Vilna, Liettuan SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Liettua liettualainen
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Muut puolueet NKP, Liettuan kommunistinen puolue (–1990)
Tutkinnot Leningradin yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Dalia Grybauskaitė (s. 1. maaliskuuta 1956 Vilna, Liettua) on liettualainen poliitikko, joka toimi maan presidenttinä 12. heinäkuuta 2009[1] – 12. heinäkuuta 2019.[2] Tätä ennen hän oli Euroopan unionin komission rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavana komissaarina.[1]

Tausta ja yksityiselämä

Grybauskaitėn isä oli sähkömies, joka toimi toisen maailmansodan aikana partisaanina ja myöhemmin NKVD:n palveluksessa palomiehenä, äiti oli myyjänä.[3] Grybauskaitė suoritti taloustieteellisen tutkinnon Leningradin yliopistossa 1983 ja myöhemmin hän väitteli tohtoriksi Neuvostoliiton tiedeakatemiasta vuonna 1988 taloustieteestä.[4][5]

Vuosina 1991–1994 Grybauskaitė työskenteli ensin ulkomaankauppa- ja sittemmin ulkoministeriössä.[5] Vuonna 1995 hän toimi yhtenä neuvottelijana Liettuan EU-jäsenyydestä neuvottelevan valtuuskunnan jäsenenä. Vuosina 1996–1999 hän siirtyi Liettuan Yhdysvaltojen suurlähetystössä.[6].

Grybauskaitėlla on karatessa musta vyö.[7][8] Vuonna 2014 maailman taekwondoliitto myönsi hänelle mustan kunniavyön.[9] Grybauskaitė on perheetön.[10]

Poliittinen ura

Grybauskaitė toimi Liettuan valtiovarainministerinä vuosina 2001–2004 ja on toukokuusta 2004 lähtien ollut Euroopan unionin komission jäsen.[6]

Grybauskaitė valittiin 17. toukokuuta 2009 Liettuan presidentiksi.[11] Hän sai presidentinvaalin 1. kierroksella 67 prosenttia äänistä.[11] Kun äänestysprosenttikin (50,68 %) nousi yli Liettuan vaalilaissa vaaditun 50:n, edellytykset presidentinvaalin ratkeamiseen täyttyivät heti ensimmäisellä kierroksella.[11] Vuonna 2014 Grybauskaitė valittiin toiselle kaudelle, joka kestää vuoteen 2019 asti. Tällöin hän sai 57,9 prosenttia äänistä, kun vastaehdokkaana ollut sosiaalidemokraattinen vastaehdokas Zigmantas Balcytis saavutti 40,1 prosentin osuuden.[12]

Grybauskaitė tunnetaan korruption vastaisesta toiminnastaan. Hän on myös moittinut Venäjää terroristivaltioksi Krimin miehityksen aikaan, ja Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia hän moittii arvaamattomuudesta.[10].

Kunnianosoituksia

Grybauskaitėlle on myönnetty seuraavat ulkomaiset kunnianosoitukset:

Lähteet

  1. a b Liettuan ensimmäinen naispresidentti astui virkaan Yle Uutiset. 12.7.2009. Viitattu 12.7.2009.
  2. Ekonomisti Gitanas Nauseda voitti Liettuan presidentinvaalit Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  3. Polikarpas Grybauskas buvo ne tik NKVD'istas ir tremtinys, bet ir KGB darbuotojas? Ekspertai.eu. 7.1.2015. Viitattu 1.3.2019. (liettuaksi)
  4. Dalia Grybauskaite | Biography & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  5. a b Curriculum Vitae: Dalia Grybauskaitė (pdf) 2004. europarl.europa.eu. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  6. a b President Dalia Grybauskaitė grybauskaite.lrp.lt. Arkistoitu 26.4.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  7. The Baltic ‘Iron Lady’: Putin’s solitary foe POLITICO. 21.5.2015. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  8. Top Female Leaders Around the World Time. 16.9.2011. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  9. World Taekwondo Federation awarded Grybauskaite with honorary black belt The Baltic Course. 19.2.2014. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  10. a b Markus Kuokkanen: Rautarouvan valtakausi päättyy – Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite roimi Venäjää, sanoi suorat sanat suurvaltojen johtajille ja kitki korruptiota Kainuun Sanomat. 28.4.2019. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 30.4.2019.
  11. a b c Kunnas, Kaja: Dalia Grybauskaite Liettuan presidentiksi Helsingin Sanomat. 17.5.2009. Arkistoitu 16.9.2011. Viitattu 18.5.2009.
  12. Andrius Sytas: Lithuania's president wins second term on anti-Russia platform Reuters. 26.5.2014. Viitattu 30.4.2019. (englanniksi)
  13. Par Triju Zvaigžņu ordeņa piešķiršanu LIKUMI.LV. Viitattu 26.4.2021. (latviaksi)
  14. Tildelinger av ordener og medaljer www.royalcourt.no. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  15. Fálkaorðuhafar falkadb.forseti.is. 2011. Arkistoitu 2015. Viitattu 26.4.2021. (islanniksi)
  16. Ordonnance Souveraine n° 3.987 du 15 octobre 2012 portant élévation dans l’Ordre www.legimonaco.mc. Arkistoitu 24.9.2021. Viitattu 26.4.2021. (ranskaksi)
  17. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat 9.10.2020. ritarikunnat.fi. Viitattu 26.4.2021.
  18. Vabariigi President www.president.ee. Viitattu 26.4.2021.
  19. RECOMANDĂRILE preşedintelui Lituaniei pentru ca Moldova să se integreze cât mai repede în UE www.publika.md. 22.4.2015. Viitattu 26.4.2021. (romaniaksi)
  20. Švedijos karališkasis vizitas – šalių bendrystės įtvirtinimas 7.10.2015. Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 26.4.2021. (liettuaksi)
  21. Dalia Grybauskaitė, predsednica Republike Litve 29.2.2016. Urad predsednika Republike Slovenije. Viitattu 26.4.2021.
  22. Royal visit crowns Lithuanian-Dutch friendship 13.6.2013. President of the Republic of Lithuania. Arkistoitu 21.1.2020. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  23. Lithuania and Italy stand united against challenges President of the Republic of Lithuania. 5.7.2018. Arkistoitu 4.2.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  24. Supporting Ukraine is within Lithuania’s security interests President of the Republic of Lithuania. 7.12.2018. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  25. State visit to Poland: consolidation of achieved results President of the Republic of Lithuania. 21.2.2019. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dalia Grybauskaitė.
  • Dalia Grybauskaitėn viralliset kotisivut (englanniksi)
  • Presidentinvaalin kampanjasivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Kampanjavideo (Arkistoitu – Internet Archive)
Liettuan vaakuna

Vytautas Landsbergis[a] | Algirdas Brazauskas | Valdas Adamkus | Rolandas Paksas | Artūras Paulauskas[b] | Valdas Adamkus | Dalia Grybauskaitė | Gitanas Nausėda

Huomautukset:

  1. Korkeimman neuvoston puhemies.
  2. Seimasin puhemies.
1950–1975

1950 Richard Coudenhove-Kalergi · 1951 Hendrik Brugmans · 1952 Alcide De Gasperi · 1953 Jean Monnet · 1954 Konrad Adenauer · 1956 Winston Churchill · 1957 Paul-Henri Spaak · 1958 Robert Schuman · 1959 George Marshall · 1960 Joseph Bech · 1961 Walter Hallstein · 1963 Edward Heath · 1964 Antonio Segni · 1966 Jens Otto Krag · 1967 Joseph Luns · 1969 Euroopan komissio · 1970 François Seydoux de Clausonne · 1972 Roy Jenkins · 1973 Salvador de Madariaga

1976–2000

1976 Leo Tindemans · 1977 Walter Scheel · 1978 Konstantínos Karamanlís · 1979 Emilio Colombo · 1981 Simone Veil · 1982 kuningas Juan Carlos I · 1984 Karl Carstens · 1986 Luxemburgin kansa · 1987 Henry Kissinger · 1988 François Mitterrand, Helmut Kohl · 1989 Veli Roger (Taizé-yhteisö) · 1990 Gyula Horn · 1991 Václav Havel · 1992 Jacques Delors · 1993 Felipe González · 1994 Gro Harlem Brundtland · 1995 Franz Vranitzky · 1996 kuningatar Beatrix · 1997 Roman Herzog · 1998 Bronisław Geremek · 1999 Tony Blair · 2000 Bill Clinton

2001–

2001 György Konrád · 2002 Euro-valuutta · 2003 Valéry Giscard d’Estaing · 2004 Pat Cox, paavi Johannes Paavali II (erikoispalkinto) · 2005 Carlo Azeglio Ciampi · 2006 Jean-Claude Juncker · 2007 Javier Solana · 2008 Angela Merkel · 2009 Andrea Riccardi · 2010 Donald Tusk · 2011 Jean-Claude Trichet · 2012 Wolfgang Schäuble · 2013 Dalia Grybauskaitė · 2014 Herman Van Rompuy · 2015 Martin Schulz · 2016 paavi Franciscus · 2017 Timothy Garton Ash · 2018 Emmanuel Macron · 2019 António Guterres · 2020 Klaus Johannis · 2022 Svjatlana Tsih’anouskaja, Maryja Kalesnikava, Veronika Tsapkala

  • n
  • k
  • m
Prodin komissio (1999–2004)
Joaquín Almunia2004 • Péter Balázs2004 • Michelle Barnier1999–2004Jacques Barrot2004 Frits BolkesteinJoe Borg2004 • Philippe Busquin1999–2004 • David Byrne • Anna Diamantopoulou1999–2004Stavros Dimas2004Ján Figeľ2004 • Franz Fischler • Dalia Grybauskaitė2004Danuta Hübner2004Siim Kallas2004Sandra Kalniete2004Neil Kinnock2Markos Kyprianou2004Pascal LamyErkki Liikanen1999–2004Louis Michel2004Mario MontiPoul Nielson • Loyola de Palacio2Chris PattenJanez Potočnik2004Romano Prodi1Viviane RedingOlli Rehn2004 • Michaele Schreyer • Pedro Solbes1999–2004 • Pavel Telička2004Günter Verheugen • António Vitorino • Margot Wallström
1 = Puheenjohtaja. 2 = Varapuheenjohtaja.
  • n
  • k
  • m
Barroson I komissio (2004–2009)
Joaquín AlmuniaCatherine Ashton2008–2009José Manuel Barroso1Jacques Barrot2Joe Borg • Karel De Gucht2009Stavros DimasBenita Ferrero-WaldnerJán Figeľ2004–2009Franco Frattini2, 2004–2008Mariann Fischer Boel • Dalia Grybauskaitė2004–2009Danuta Hübner2004–2009Siim Kallas2 • László Kovács • Neelie KroesMeglena Kuneva2007–2009Markos Kyprianou2004–2008Peter Mandelson2004–2008Charlie McCreevyLouis Michel2004–2009Leonard Orban3Andris PiebalgsJanez PotočnikViviane RedingOlli Rehn • Paweł Samecki2009Maroš Šefčovič2009 • Algirdas Šemeta2009Vladimír ŠpidlaAntonio Tajani2, 2008–2009 • Androulla Vassiliou2008–2009Günter Verheugen2Margot Wallström2
1 = Puheenjohtaja. 2 = Varapuheenjohtaja.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Saksa
  • Yhdysvallat
  • Latvia
  • Tšekki
  • Puola
Muut
  • IdRef