José Manuel Barroso
| José Manuel Barroso | |
|---|---|
 Barroso toukokuussa 2010. | |
| Euroopan komission puheenjohtaja | |
| Barroson komissio 23.11.2004–31.10.2014 | |
| Edeltäjä | Romano Prodi |
| Seuraaja | Jean-Claude Juncker |
| Portugalin pääministeri | |
| 6.4.2002–29.6.2004 | |
| Presidentti | Jorge Sampaio |
| Edeltäjä | António Guterres |
| Seuraaja | Pedro Santana Lopes |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. maaliskuuta 1956 (ikä 68) Lissabon |
| Puoliso | Maria Sousa Uva |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
José Manuel Durão Barroso [ʒuˈzɛ mɐˈnu̯ɛl duˈɾɐ̃u̯ bɐˈʁɔzu] (s. 23. maaliskuuta 1956 Lissabon)[1] oli Euroopan komission puheenjohtaja vuosina 2004–2014. Hän toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002–2004. Barroson ensimmäisen komission toimikausi oli 2004–2009[2] ja hän johti komissiota myös kaudella 2010–2014.[3] Väistyttyään Euroopan komission johdosta Barroso on toiminut neuvonantajan tehtävissä yhdysvaltalaisessa liikepankissa Goldman Sachsissa.[4][5]
Tausta
Barroso opiskeli lakia Lissabonin yliopistossa ja valmistui yhteiskuntapolitiikan ja taloustieteen maisteriksi Geneven yliopistosta. Hän toimi apulaisprofessorina Lissabonin yliopiston oikeustieteen laitoksella ja Geneven yliopiston valtiotieteen laitoksella sekä vierailevana professorina Georgetownin yliopistossa Washingtonissa.[1]
Poliittinen ura
Poliittisen uransa Barroso aloitti jo ennen neilikkavallankumousta 1974. Hän oli nuoruudessaan ja opiskeluaikoinaan aktiivinen maolainen kommunisti.[6] Vuonna 1980 Barroso liittyi keskustalais-oikeistolaiseen Portugalin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (PSD).[1] Vuonna 1985 Barroso pääsi pääministeri Aníbal Cavaco Silvan hallitukseen varasisäministeriksi ja vuonna 1987 kehitysyhteistyöministeriksi seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vuonna 1991 hän oli neuvottelemassa tulitaukoa Angolan sisällissodassa ja tuki vuosina 1992–1995 Portugalin entisen siirtomaan Itä-Timorin itsenäisyyttä.[1] Vuonna 1992 hänet valittiin ulkoministeriksi, missä tehtävässä toimi sosiaalidemokraattisen puolueen vaalitappioon vuonna 1995 asti.
Oppositiossa Barroso valittiin parlamentin ulkoasioiden komitean johtoon, ja vuonna 1999 oman puolueensa puheenjohtajaksi ja siten oppositiojohtajaksi. Vuoden 2002 vaaleissa PSD sai tarpeeksi paikkoja muodostaakseen kokoomushallituksen Portugalin kansanpuolueen kanssa, ja Barroso valittiin pääministeriksi. Vuonna 2003 hän tuki Irakin sotaa, jota suurin osa portugalilaisista vastusti. Irakissa oli 128 Portugalin lähettämää sotilasta.[7]
Yksityiselämä
Barroso on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[1]
Kunnianosoituksia
Kristuksen veljeskunta (Portugali, 1996)[8]
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 2014)[8]
Norsunluurannikon kansallinen ritarikunta (Norsunluurannikko, 2012)[9]
Amílcar Cabralin ritraikunta (Kap Verde, 2012)[9]
Kansallinen ritarikunta (Benin, 2012)[9]
Kaarle III:n ritarikunta (Espanja, 2011)[9]
Pro Merito Melitensi -ritarikunta (Maltan ritarikunta, 2010)[9]
Itä-Timorin ritarikunta (Itä-Timor, 2010)[9]
Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2009)[10]
Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2007)[11]
Orania-Nassaun ritarikunta (Alankomaat)[12]
Lähteet
- ↑ a b c d e President of the Commission: My CV Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ The members of the Barroso Commission (2004–2009) Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Who is who: Barroso Commission Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Katainen myöntää kirjeessä, että tapasi Goldman Sachsille työskentelevän Barroson Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
- ↑ Jose Manuel Barroso - Keynote Speaker London Speaker Bureau. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Conservative lawyer an ex-Maoist communist The Irish Times. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Jose Manuel Durao Barroso: the Quiet Portugese who is unlikely to The Independent. 28.6.2004. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b ENTIDADES NACIONAIS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2024. Viitattu 31.1.2024. (portugaliksi)
- ↑ a b c d e f Lebenslauf von José Manuel Barroso Dr. Alois Mock-Europa-Stiftung. 2024. Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2024. Viitattu 31.1.2024. (viroksi)
- ↑ Apdovanotų asmenų duomenų bazė Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. 2024. Viitattu 31.1.2024. (liettuaksi)
- ↑ Invitados El Mundo. 2013. Viitattu 31.1.2024.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta José Manuel Barroso Wikimedia Commonsissa
 | Edeltäjä: António Guterres | Portugalin pääministeri 6. huhtikuuta 2002 – 29. kesäkuuta 2004 | Seuraaja: Pedro Santana Lopes |
 | Edeltäjä: Romano Prodi | Euroopan unionin komission puheenjohtaja 23. marraskuuta 2004 – 31. lokakuuta 2014 | Seuraaja: Jean-Claude Juncker |
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
| ||||||||||
| ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
