Mario Monti

Mario Monti
Monti helmikuussa 2013
Monti helmikuussa 2013
Italian pääministeri
16.11.2011–28.4.2013
Presidentti Giorgio Napolitano
Edeltäjä Silvio Berlusconi
Seuraaja Enrico Letta
Italian valtiovarainministeri
16.11.2011–11.7.2012
Edeltäjä Giulio Tremonti
Seuraaja Vittorio Grilli
EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari
Prodin komissio
15.9.1999–30.10.2004
Edeltäjä Karel Van Miert
Seuraaja Neelie Kroes
EU:n sisämarkkina-asioista vastaava komissaari
Santerin komissio
18.1.1995–15.9.1999
Edeltäjä Raniero Vanni d’Archirafi
Seuraaja Frits Bolkestein
Henkilötiedot
Syntynyt19. maaliskuuta 1943 (ikä 81)
Varese
Ammatti taloustieteilijä
Puoliso Elsa Antonioli
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Uskonto katolinen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Mario Monti (s. 19. maaliskuuta 1943 Varese) on italialainen pankkiiri, poliitikko ja elinikäinen senaattori. Hän on myös Bocconin yliopiston dekaani.[1] Monti toimi Italian pääministerinä vuosina 2011–2013.

Monti toimi Euroopan unionin komissaarina kaksi peräkkäistä kautta vuosina 1995–2004. Ensimmäisellä kaudellaan hän toimi sisämarkkinoiden ja palvelujen sekä verotuksen ja tulliliiton komissaarina, toisella kaudella kilpailukomissaarina. Monti on trilateraalisen komission Euroopan puhemies ja Bilderberg-ryhmän jäsen. Hän on opiskellut muun muassa Yalen yliopistossa.[2]

Marraskuussa 2011 Monti sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen, ja hän nousi Silvio Berlusconin seuraajaksi Italian pääministerin virkaan.[3] Joulukuussa 2012 Berlusconin johtama Vapauden kansa -puolue veti tukensa pois Montin hallitukselta, ja muutama päivä tämän jälkeen Monti ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä, kun vuoden 2013 budjetti on hyväksytty.[4] Eroilmoituksensa Monti jätti 21. joulukuuta.[5] Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa Monti tavoitteli pääministerin paikkaa hänen tuekseen perustun keskustaliittouman johtajana.[6] Liittouma sai edustajainhuoneen vaalissa 10,56 prosenttia äänistä ja senaatin vaalissa 9,13 prosenttia äänistä.[7][8]

Lähteet

  1. Mario Monti muodostaa Italiaan uuden hallituksen yle.fi. 13.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2011.
  2. Super-Mario muodostamaan Italian vyönkiristäjähallitusta yle.fi. 13.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2011.
  3. Monti hallituksenmuodostajaksi yle.fi. 13.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2011.
  4. Blencowe, Annette: Italian pääministeri Mario Monti ilmoitti eroavansa 8.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2012.
  5. Juhola, Teemu: Italian pääministeri Monti jätti eroilmoituksensa 21.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2012.
  6. Mario Monti to lead coalition into Italian elections 28.12.2012. The Guardian. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  7. Elezioni 2013 Camera 26.2.2013. Ministero Dell’Inferno. Arkistoitu 26.2.2013. Viitattu 4.3.2013. (englanniksi)
  8. Elezioni 2013 Senato 26.2.2013. Ministero Dell’Inferno. Arkistoitu 13.4.2013. Viitattu 4.3.2.2013. (italiaksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mario Monti Wikimedia Commonsissa
  • n
  • k
  • m
Santerin komissio (1995–1999)
Martin Bangemann • Emma BoninoRitt Bjerregaard • Leon Brittan2 • Hans van den Broek • Édith Cresson • João de Deus Pinheiro • Franz Fischler • Anita Gradin • Pádraig Flynn • Neil KinnockErkki LiikanenManuel Marin2 • Karel Van Miert • Mario Monti • Marcelino Oreja • Christos Papoutsis • Jacques Santer1 • Yves-Thibault de Silguy • Monika Wulf-Mathies
1 = Puheenjohtaja. 2 = Varapuheenjohtaja.
  • n
  • k
  • m
Prodin komissio (1999–2004)
Joaquín Almunia2004 • Péter Balázs2004 • Michelle Barnier1999–2004Jacques Barrot2004 Frits BolkesteinJoe Borg2004 • Philippe Busquin1999–2004 • David Byrne • Anna Diamantopoulou1999–2004Stavros Dimas2004Ján Figeľ2004 • Franz Fischler • Dalia Grybauskaitė2004Danuta Hübner2004Siim Kallas2004Sandra Kalniete2004Neil Kinnock2Markos Kyprianou2004Pascal LamyErkki Liikanen1999–2004Louis Michel2004 • Mario Monti • Poul Nielson • Loyola de Palacio2Chris PattenJanez Potočnik2004Romano Prodi1Viviane RedingOlli Rehn2004 • Michaele Schreyer • Pedro Solbes1999–2004 • Pavel Telička2004Günter Verheugen • António Vitorino • Margot Wallström
1 = Puheenjohtaja. 2 = Varapuheenjohtaja.
  • n
  • k
  • m
Kuningaskunta
(1861–1946)
Cavour – Ricasoli – Rattazzi – Farini – Minghetti – La Marmora – Ricasoli – Rattazzi – Menabrea – Lanza – Minghetti – Depretis – Cairoli – Depretis – Cairoli – Depretis – Crispi – di Rudinì – Giolitti – Crispi – di Rudinì – Pelloux – Saracco – Zanardelli – Giolitti – Tittoni – Fortis – Sonnino – Giolitti – Sonnino – Luzzatti – Giolitti – Salandra – Boselli – Orlando – Nitti – Giolitti – Bonomi – Facta – Mussolini – Badoglio – Bonomi – Parri – De Gasperi
Tasavalta
(1946–)
De Gasperi – Pella – Fanfani – Scelba – Segni – Zoli – Fanfani – Segni – Tambroni – Fanfani – Leone – Moro – Leone – Rumor – Colombo – Andreotti – Rumor – Moro – Andreotti – Cossiga – Forlani – Spadolini – Fanfani – Craxi – Fanfani – Goria – De Mita – Andreotti – Amato – Ciampi – Berlusconi – Dini – Prodi – D’Alema – Amato – Berlusconi – Prodi – Berlusconi – Monti – Letta – Renzi – Gentiloni – Conte – Draghi – Meloni
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Ranska
  • BnF data
  • Katalonia
  • Saksa
  • Italia
  • Israel
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Latvia
  • Alankomaat
  • Puola
  • Portugali
Tieteilijät
  • CiNii
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • SNAC
  • IdRef
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.