Valtatie 20

Valtatie 20
Valtatie 20
Maa	Suomi
Tieluokka	valtatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	218 km
Alkupiste	Tuira, Oulu
Reitti	Kiiminki (20 km) Pudasjärvi (89 km) Taivalkoski (156 km)
Päätepiste	Kuusamo (218 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin kaksikaistainen
Muodostettu	1938
Katso myös	Valtatie 20 Commonsissa
Infobox OK

Valtatie 20 on Oulun Tuirasta Kiimingin, Pudasjärven ja Taivalkosken kautta Kuusamoon johtava valtatie. Tien pituus on 218 kilometriä. Oulun seudulla tietä kutsutaan myös Kuusamontieksi. Viitostien ohella valtatie 20 on tärkein Koillismaalle suuntautuvan liikenteen väylä.

Tien alkupäässä Oulun ja Kiimingin välillä tien liikennemäärät ovat verraten suuria, mutta Kiimingin kirkonkylän jälkeen ja etenkin Pudasjärven ja Kuusamon välillä liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä ja liikenne pääosin sujuvaa. Erityispiirteenä on kuitenkin hirvieläinonnettomuuksien, etenkin porokolarien suuri määrä.

Reitti

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kuusamo.

Oulu–Pudasjärvi

Tie alkaa nelikaistaisena Bertel Jungin tie -nimisenä Tuiran kaupunginosasta Kemintien eli yhdystien 8156 liittymästä Tuiran ratapihan eteläpuolelta. Tie risteää Tulliväylän kanssa ja alittaa Oulun–Tornion rautatien paikallisten keskuudessa Miljoonamonttuna tunnetussa liittymässä, jossa tien nimi muuttuu Kuusamontieksi. Edelleen idempänä Laanilassa tie risteää Nelostien kanssa ja yhdystien 8300 kanssa Hintassa.

Tie jatkuu nelikaistaisena, aiemmin yleisesti Korvensuorana tunnettuna suorana tieosuutena ja risteää Raitotien kanssa Korvensuoran ja Ruskon kaupunginosien rajalla. Korvensuorana tunnettu osuus päättyy Hönttämäen eritasoliittymään, jonka jälkeen tie muuttuu kaksikaistaiseksi Korvenkylässä hieman ennen entistä Kiimingin kunnanrajaa.

Korvenkylän jälkeen tie kulkee Välikylän läpi, jossa siitä siitä haarautuu Ylikiiminkiin johtava seututie 833, ja sivuaa Jäälin taajamaa, Jäälinjärveä ja Honkasta ennen saapumistaan Kiimingin kirkonkylään. Kiimingin kirkko sijaitsee noin kilometrin päässä valtatieltä.

Kiimingissä valtatie risteää Haukiputaalle ja Ylikiiminkiin johtavan seututien 848 kanssa, ja ylittää Kiiminkijoen ennen Yli-Iihin johtavan seututien 849 risteystä.

Kiimingin kirkonkylän ohituksen jälkeen tienvarren asutus vähenee merkittävästi ja tien linjaus suoristuu. Myös tien liikennemäärät pienenevät oleellisesti. Tie kulkee Hannuksen kaupunginosan ja Arkalan kylän läpi.

Oulun ja Pudasjärven kunnanrajalla sijaitsevalta Hirvisuon levähdyspaikalta lähtevät pitkospuut, jotka muodostavat luontopolun tienvarren suoalueella. Seuraava tienvarren kylä on pieni Levo-ojan kulmakunta, jonka jälkeen haarautuvat tiet Kipinän ja Panuman kyliin. Valtatieltä lähtevän Hetekyläntien risteyksessä sijaitsee Niemitalon Juustolan toimitilat ja kahvio.

Kipinän jälkeen seuraava tienvarren kylä on entinen kestikievarikylä Taipaleenharju, jonka maamerkkejä ovat harjun laella seisovat puiset tuulimyllyt. Taipaleenharjun jälkeen asutus tihenee asteittain.

Pudasjärven kaupungin keskustaajama Kurenalus sijaitsee Iijoen rannoilla. Tie kulkee lähes keskustan halki Pudasjärven kirkonkylän jäädessä tien pohjoispuolelle.

Pudasjärvi–Taivalkoski

Pudasjärven ja Taivalkosken välisen osuuden porokolaritilastot ovat synkät, ja tieosuus onkin eräs harvoja tieosuuksia Suomessa, joilla porokolarin riskistä varoitetaan erikseen opastetauluin.

Iijoen ylityksen jälkeen tiestä haarautuu Rovaniemelle johtava kantatie 78, ja Hirvaskoskelle saakka kantatie 78 ja valtatie 20 ovat samaa tietä. Keskustaajaman ja Hirvaskosken välinen asutus on harvaa, merkittävin yksittäinen taloryhmä tunnetaan nimellä Jatko. Kantatie 78 Paltamoon erkanee Hirvaskosken kylän pohjoispuolella ennen Korentokylää.

Ennen Pintamon kylää Poijulassa tiestä haarautuu Iso-Syötteelle ja edelleen Ranualle johtava seututie 858. Pintamojärven valtatie kiertää pohjoispuolitse, ja Koillismaan vaaramaisemat alkavat erottua voimakkaampina.

Pudasjärven ja Taivalkosken kunnanrajan jälkeen tie kulkee pienen Jurmun kylän lävitse ennen saapumistaan Taivalkosken keskustaan, jossa tiestä haarautuvat Suomen pisin seututie, seututie 800 Puolangan suuntaan ja seututie 863 Posion suuntaan.

Taivalkoski–Kuusamo

Taivalkosken jälkeen ensimmäinen merkittävä kylä on Inkee, joka sijaitsee hieman valtatien pohjoispuolella tien vanhan linjauksen varrella. Inkeen jälkeen tie kulkee pienen Visalan kulmakunnan halki ennen saapumistaan Kuusamon Kuolion kylään. Viimeinen kulmakunta ennen Kuusamon keskustaa on Kuolion ja keskustan puolivälissä sijaitseva Tavela. Taivalkoski-Kuusamo-väli on ainoa osa tiestä jolla on ohituskaistoja.

Valtatie 20 päättyy Kuusamon keskustaajaman lounaislaidalle Torankiin, jossa se Torangin portin itäpuolella päättyy valtatien 5 liittymään.

Liikennemäärät

Valtatie 20:n vilkkaimmat osuudet ovat heti tien alkupäässä Oulussa: Laanilassa ja Hintassa valtatien 4 ja yhdystien 8300 liittymien välillä tietä ajaa lähes 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hintan ja Korvenkylän välillä keskimääräinen liikennemäärä on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Korvenkylän ja Kiimingin kirkonkylän välillä tietä ajaa vielä keskimäärin noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Kiimingin jälkeen liikenne vähenee oleellisesti: liikennemäärä vaihtelee välillä 1 300–3 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joskin vilkkaimmassa kohdassa Pudasjärven keskustaajaman kohdalla tietä käyttää keskimäärin 8 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.^[1]

Koillismaalle ei nykyisin ole enää lainkaan rautatieyhteyttä, joten tavarakuljetukset ovat täysin maantiekuljetusten varassa. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 20 ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Enimmillään se on Oulussa Korvensuoran kohdalla, jossa tietä pitkin ajaa hieman yli 1 500 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Enimmäkseen raskaan liikenteen määrä jää kuitenkin selvästi alle 500 ajoneuvon vuorokaudessa.^[2]

Historiaa

Valtatie 20 sijaitsi jokseenkin nykyisellä paikallaan jo vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Merkittävin ero nykyiseen on, että tuolloin tie kulki Taivalkosken kirkonkylän pohjoispuolitse nykyisten teiden 8610, 863 ja 8631 kautta. Nykyinen tie on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Valtatien alkupäässä Oulussa oleva Bertel Jungin tie valmistui alun perin Kiertotie-nimisenä syksyllä 1999. Aiemmin valtatie 20 päättyi Tulliväylän risteykseen.

Tien alkupäässä Oulussa oleva Hintan ja Korvenkylän välinen kuuden kilometrin osuus oli aikanaan yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä kaksikaistaisista teistä. Tien rakentaminen nelikaistaiseksi alkoi marraskuussa 2006, ja parannettu tie avattiin liikenteelle 1. lokakuuta 2008^[3], joskin osia tiestä oli otettu käyttöön jo aiemmin.^[4][5][6] Nelikaistaistamisen kanssa samassa yhteydessä rakennettiin myös uudet Raitotien ja Liitintien eritasoliittymät sekä parannettiin 1990-luvulla rakennettua Hönttämäen eritasoliittymää. Lisäksi seututien 833 liikennevalo-ohjattu liittymä siirrettiin Kiimingin Välikylään noin 1,5 kilometriä aiemmasta liittymästä Kuusamoon päin. Tien kustannusarvio oli 29,5 miljoonaa euroa.^[7] Hanke rahoitettiin tavanomaisesta poikkeavalla mallilla, jossa nopeuttaakseen hankkeen toteutumista Oulun kaupunki rahoitti hankkeen rakennusaikana ja valtio maksoi rakentamiskustannukset kaupungille takaisin vuonna 2009. Korkokulut jäivät Oulun kaupungin maksettavaksi.^[8][9]

1920- ja 1930-luvuilla suunniteltiin myös rautatieyhteyttä Oulusta Kuusamoon ja edelleen Paanajärvelle (nyk. Venäjän puolella). Tämä Oulu–Kuusamo-rautatiesuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, vaikka sen laskettiin olevan kannattavuudeltaan Pohjois-Suomen paras.^lähde?

Tiehankkeita

Vuonna 2004 on tehty suunnitelma tien rakentamisesta nelikaistaiseksi Kiimingin kirkonkylälle saakka.^[10] Vuonna 2019 uudelleenkäynnistyi selvitystyö tien leventämisestä nelikaistaiseksi, keskikaiteelliseksi tieksi Korvenkylän ja Kiimingin välillä.^[11]

Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 20 Oulu–Kuusamo, 218 km mattigronroos.fi.

Viitteet

Liittymät Oulusta Kuusamoon

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Valtatie (2+2), Bertel Jungin tie
				Bertel Jungin tie Kemintie	Hietasaari, Vihreäsaari, Toppila; alkaa Keskusta, Kaijonharju
				Kalliotie	Kalliotie
				Tulliväylä	Keskusta Rusko
	Valtatie (2+2), Kuusamontie
				Hintantie	Laanila
			Laanilan eritasoliittymä, läntinen ramppiliittymä	Pohjantie	Jyväskylä, Kokkola
			Laanilan eritasoliittymä, itäinen ramppiliittymä	Pohjantie Typpitie	Kemi Kemira
			Hintan liittymä	Vaalantie Sammalkuja	Sanginsuu, Hiukkavaara, Myllyoja Sammaltie
	5		Ruskon eritasoliittymä	Raitotie	Kuivasjärvi, Huonesuo, Rannanperä
	6		Korvensuoran eritasoliittymä	Liitintie	Rusko, Talvikangas
	7		Hönttämäen eritasoliittymä	Kaartintie Johdintie	Hönttämäki, Heikinharju
			Kalimeenojan silta	Kalimeenoja
	Valtatie (1+1), Kuusamontie
			Ylikiimingintien liittymä	Ylikiimingintie	Ylikiiminki
				Välikuja Yrityspuistontie	Välikylä Yrityspuisto
				Laivakankaantie Laitatie	Laivakangas
				Keskitie	Myllykangas
				Jäälintie	Jääli
				Koitelintie	Koiteli
				Haipuskyläntie	Haipuskylä
				Koitelinkoskentie Kiiminkijoentie	Ylikiiminki Haukipudas, Kiiminki
			Kiiminkijoen silta	Kiiminkijoki
				Purontie Yli-Iintie	Puro Yli-Ii
			Hannus	Leipomontie/Mannilantie Loukkojärventie	Loukkojärvi
				Joloksentie	Ylikiiminki
			Arkala	Arkalantie
				Somerovaarantie	Somerovaara
				Löytökyläntie	Löytökylä
			Hirvisuo	WC, luontopolku
			Oulun ja Pudasjärven kunnanraja
	Valtatie (1+1), Ouluntie
				Kipinäntie	Panuma
				Yli-Iintie	Yli-Ii, Kipinä
			Niemitalon Juustola	Hetekyläntie Kollajantie	Hetekylä Kollaja
				Ruottisenharjuntie	Ruottisenharju
				Teollisuustie	Teollisuuskylä
				Jukolantie Tulotie
			Kurenaluksen kiertoliittymä	Varsitie Ramppitie	Keskusta Petäjäkangas, Rimminkangas
	Valtatie (1+1), Kuusamontie
				Iijoki
				Rahtimiehentie	Parkkila (Jonku)
				Peltotie	Hirsikampus
				Urheilutie Riihitie	Suojalinna Pietarila
				Ranuantie	Rovaniemi, Ranua
				Varastotie	Varastotie
	Valtatie (1+2), Kuusamontie
				Kivarintie	Pärjänsuo
				Puolangantie	Kajaani, Puolanka
	Valtatie (1+1), Kuusamontie
				Petäjäsalmentie
				Haisuvaarantie	Haisuvaara
				Rytinkisalmentie	Iso-Syöte
				Pintamontie	Pintamo
				Pintamontie Myllyvaarantie	Pintamo
			Pudasjärven ja Taivalkosken kunnanraja
	Valtatie (1+1), Ouluntie
				Tutulammentie	Parviainen
				Parviaisentie Pajuvaarantie	Parviainen
			Jurmu	Jurmuntie	Posio
				Iijoki
				Raappanansuontie	Raappanansuo
				Metsäkyläntie Talonpojantie	Puolanka Taivalkoski
				Iijoki
				Posiontie	Posio, Taivalkoski
	Valtatie (1+1), Kuusamontie
				Jokijärventie	Jokijärvi
				Koitilantie	Koitila
				Ylänteentie
				Inkeentie	Inkee
				Inkeentie	Inkee
				Särkeläntie
			Taivalkosken ja Kuusamon kunnanraja
	Valtatie (1+1, säännöllisesti ohituskaistoja), Ouluntie
				Käsmäntie
				Penttilävaarantie
			Kuolio	Kuloharjuntie	Kuloharju
				Oijusluomantie
				Juusolantie
				Kurkijärventie
			Torangin kiertoliittymä	Ouluntaival Kajaanintie Kemijärventie	Keskusta; päättyy Kajaani Kemijärvi, Rovaniemi, Ruka