Kiiminkijoki

Kiiminkijoki
Rautatiesilta Haukiputaan Asemakylällä
Rautatiesilta Haukiputaan Asemakylällä
Alkulähde Kivarinjärvi, Puolanka
64°53′45″N, 027°34′43″E
Laskupaikka Haukipudas, Perämeri
65°12′03″N, 25°17′04″E
Maat Suomi
Pituus 178 km
Alkulähteen korkeus 137,5 m
Virtaama 43 m³/s
Valuma-alue 3813,55 [1] km²
Infobox OK
Kartta
Kiiminkijoki
Marraskuista Inninkoskea laavupaikan kohdalla.
Kiiminkijokea Kiimingissä.

Kiiminkijoki (ruots. Kiminge älv[2]) on rakentamaton ja suurelta osin luonnontilainen joki Pohjois-Pohjanmaalla. Joen pituus on 178 kilometriä, ja se kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen.[3]

Joki saa alkunsa Kivarinjärvestä Puolangalta, ja virtaa Utajärven, Oulun ja entisten Kiimingin ja Haukiputaan kuntien läpi, laskien Perämereen Haukiputaan Martinniemessä.

Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinaisena Kiiminkijoki on kokonaisuudessaan sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan.

Uitot Kiiminkijoella päättyivät vuonna 1958 ja peratut kosket ennallistettiin 1980-luvulla. Tämän jälkeen joen merkitys matkailu- ja virkistyskäytössä on kasvanut huomattavasti. Joki on rakentamaton ja valjastamaton, joten joen yläjuoksulta voidaan tavata muiden muassa ankeriasta ja meritaimenta. Jokivarsi on myös maisemallisesti arvokasta. Matalarantaisena ja ympäristön alavuuden vuoksi joki tulvii keväisin laajalle alueelle.[4]

Poronhoitoalueen eteläraja kulkee osittain Kiiminkijokea pitkin.[5]

Kosket

Joessa on noin 70 koskipaikkaa. Näistä tunnetuimmat ovat Koitelinkoski Kiimingissä ja Kalliuskoski Puolangalla sekä Kurimonkoski Utajärvellä. Suosittuja kalastuskohteita ovat myös Alavuoton Myllykoski sekä Ylikiimingin Inninkoski ja Juopulinkoski.

Suomen korkeimpiin luonnontilaisiin vesiputouksiin kuuluva Hepoköngäs Puolangalla kuuluu Kiiminkijoen latvavesistöön.[6]

Sivujoet

Kiiminkijoen sivujoet ja pikkujoet yläjuoksulta alkaen ovat:

Lähteet

  1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Kiminge+älv
  3. Kiiminkijoen vesistöalue (60) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
  4. Rekikylä–Vesalankylä–Murtomaa Yleissuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Poronhoitoalue
  6. Hepoköngäs

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiminkijoki Wikimedia Commonsissa
  • www.kiiminkijoki.fi
  • www.kiiminkijoki.fi – Melontareittiopas (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Rehell S. et al.: Viinivaaran pohjavesihanke: Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi (pdf) 2002. Oulu: Oulun Vesi. Arkistoitu 7.1.2012. Viitattu 7.8.2008.
Kylät ja alueet

Annalankangas · Asemakylä · Ervastinranta · Halosenniemi · Holstinmäki · Häyrysenniemi · Jokikylä · Kalimenkylä · Keiska · Kello · Kirkonkylä · Kiviniemi · Kurtinhauta · Martinniemi · Onkamo · Parkumäki · Putaankylä · Rivinnokka · Santaholma · Takkuranta · Taipaleenkylä · Ukonkaivos · Virpiniemi

Vesistöt

Halosenlahti · Hekkalanlahti · Kalimeenoja · Kiiminkijoki

Muuta Haukiputaaseen liittyvää

Ahmat · A. Santaholma Oy · Vapaa-aikakeskus Jatuli · Kirkko · Rautatieasema · Kellon asema · Martinniemen rata · Martinniemen asema · Martinniemen saha · Maunun saha · Nimettömänmatala · Nurkkanäyttämö · Rantapohja · Suurhiekka

Kylät ja alueet
Muuta Kiiminkiin liittyvää
Joet ja kosket
Järvet
Kylät

Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos

Järvet, lammikot ja lähteet

Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen

Joet ja purot

Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki

Luonnonsuojelualueet

Olvassuon luonnonpuisto | Rokuan kansallispuisto

Rakennukset ja rakennelmat

Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos

Muistomerkit, laatat ja veistokset

Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003)

Museot

Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo

Liikenne

Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300

Oulun luonto
Järvet
Luonto
Saaret
Virtavedet