Pohjanmaan rata

Pohjanmaan rata
Pohjanmaan rata punaisella merkittynä.
Perustiedot
Reitti	Seinäjoki–Oulu
Rakennettu	1883–1886
Avattu	1885, 1886
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Tekniset tiedot
Pituus	334,8 km
Raiteiden lkm	2 Seinäjoki–Lapua 1 Lapua–Kokkola 2 Kokkola–Ylivieska 1 Ylivieska–Oulu
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	25 kV / 50 Hz, Tuomioja–Hirvineva 2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Lapua–Kokkola 200 km/h Kokkola–Oulu 200 km/h
• tavaraliikenteessä	100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Seinäjoki)–(Ylivieska)–(Oulu)[1]
Ohjauskeskus	Seinäjoki (Seinäjoki–Ylivieska), Oulu (Ylivieska–Oulu)
Miehitetyt asemat	Seinäjoki, Ylivieska, Oulu[1]
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan
Seinäjoki–Oulu Km   Lyh. Liikennepaikat  Tornioon 336,6 Ol Oulu asema 335,2 Olt Oulu tavara Kkt Kiskotie Nuottasaaren ja Oritkarin satamat Ori Oulu Oritkari (rekkajuna-as.) Seututien 847 alitus 333,9 Nok Oulu Nokela  Kontiomäelle Lumijärvi Oulunlahti Seututien 815 alitus Kuivala 324,9 Kml Kempele Seututien 847 alitus 319,2 Tps Tupos 314,5 Tmj Temmesjoki 314,4 Temmesjoki 312,3 Lka Liminka Seututien 813 alitus Pappila Matinlauri Rasila Värminkoski Valtatie 8:n alitus 305,6 Tkp Tikkaperä 299,3 Hvn Hirvineva Sopero Sammalkangas Saha vanha ratalinja Siikajoki (silta) 289,4 Seututien 807 alitus 289,2 Rki Ruukki (uusi) Rki Ruukki (vanha) vanha ratalinja Puusaari Matela 282,4 Tja Tuomioja 281,0  Raaheen Ojalatva Ahmaneva Ahonpää Kantatie 88:n alitus 268,5 Vti Vihanti 266,2 11,5 Ro Ristonaho Kytölä Kotasaari 252,8 Kua Kilpua 248,6 Pij Piipsjärvi 241,8 Ou Oulainen 241,5 Pyhäjoki Seututien 786 alitus Törmänperä Hanhiperä Hanhela 226,4 Kgs Kangas Kantatie 86:n alitus Harva Hietala  Iisalmeen 214,6 Kalajoki 214,2 Yv Ylivieska Valtatie 27:n alitus Kantatie 63:n alitus Perkkiö 205,4 Khg Karhukangas 197,5 Svi Sievi Seututien 774 alitus Sikaneva  Eskolan metsäradalle 187,7 Ela Eskola Valtatie 28:n alitus Ristineva Puoliväli Simppa Perttu Srl Saarela Yrjönmäki Vihanta 176,1 Lestijoki 175,8 Seututien 775 ylitys 175,6 Kns Kannus Roikola Jnk Jäniskorpi Ohenneva 161,5 Rpa Riippa Vuolle Palomäki 151,0 Kälviänjoki 150,3 Seututien 757 ylitys 154,2 Klv Kälviä Muhanen Suonperä 146,6 Mtv Matkaneva Vitikka Rim Rimmi Perhonjoki Vessi Gunnars Kaustari Valtatie 8:n ylitys Närvilä Valtatie 13:n alitus 135,4 Kok Kokkola  Ykspihlajaan Seututien 756 ylitys Matalamaa Valtatie 8:n alitus Jänismäki Seututien 748 alitus 122,2 Kruunupyynjoki 121,5 Kpy Kruunupyy Pohjoiskylä 109,6 Kantatie 68:n alitus 109,1 Kpi Kolppi 108,7 Ähtävänjoki Torppa Nikki Katteri 103,1 Seututien 741 ylitys 102,5 Pnä Pietarsaari-Pedersöre 102,2  Pietarsaareen Träskkulla Lukus 92,8 Koi Kovjoki (Museor.) 92,5  Uuteenkaarlepyyhyn Sorvisto 86,4 Rjr Riijärvi 79,7 Jpa Jepua Mietala 70,4 Kök Köykkäri Kojola Seututien 738 ylitys 63,4 Vt Voltti Ojanperä Ala-Kunnari 56,9 Hm Härmä Markkula 54,5  Ylihärmään (pur.) 48,9 Rio Raunio Lammi Mikkilä Hopiavuori Ilmailukoulu Seututien 733 alitus 39,7 Kha Kauhava 39,2 Kauhavanjoki Somppi Valtatie 19:n alitus Hahtomaa 32,4 Rjp Rajaperkiö Säilönneva Kylmäkorpi Valtatie 16:n alitus 25,1 Lpa Lapua 24,7 Lapuanjoki Muurimäki Alanurmo 15,1 Rha Ruha Pauhu Korkonen Hemminki Latikka Nurmonjoki Nur Nurmo Paukkaneva Valtatie 18:n ylitys Kyrönjoki  Vaasaan  Kaskisiin Valtatie 19:n ylitys 1,4 Sk Seinäjoki 0,0 Skt Seinäjoki tavara  Haapamäelle  Tampereelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.

Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissakin yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.

Historia

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo vuosien 1863–1864 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Eräs vaihtoehto oli linjata rautatie Seinäjoelta Pietarsaaren–Kokkolan–Raahen kautta Ouluun. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli kuitenkin esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere – Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta. Tähän vaikutti suurelta osin se, että tuolloin merkittävät merenkulkukaupungit Raahe ja Pietarsaari eivät halunneet rahdista kilpailevaa rautatietä kaupunkiin.

Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:

• 1882: Haapamäki–Seinäjoki
• 1883: Seinäjoki–Vaasa
• 1885: Seinäjoki–Kokkola
• 1886: Kokkola–Oulu–Toppila

Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.

Virallisen rakennuskertomuksen (1884) mukaan Pohjanmaan radan rakennustyömailla kuoli eri työtapaturmissa yhteensä 14 ihmistä.^[2]

Sähköistys

Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:

• 1975: (Toijala)–Tampere–Parkano–Seinäjoki
• 1981: Seinäjoki–Kokkola
• 1983: Kokkola–Oulu
• 2001: Tuomioja–Raahe
• 2011: Seinäjoki–Vaasa

Risteävät rataosat

Nykyiset

• Tampere–Seinäjoki
• Haapamäki–Seinäjoki
• Seinäjoki–Kaskinen
• Seinäjoki–Vaasa–Vaskiluoto
• Alholma–Pännäinen
• Ykspihlaja–Kokkola
• Iisalmi–Ylivieska
• Rautaruukki–Raahe–Tuomioja
• Oulu–Kontiomäki
• Oulu–Tornio

Puretut sivuradat

• Kovjoki–Uusikaarlepyy (Kovjoki–Uusikaarlepyy, leveäraiteinen)
• Härmä–Ylihärmä

Eskolan metsärata

Eskolan metsärata eli Pikkurata oli Metsähallituksen omistama 750 millimetrin raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen puutavaran kuljetukseen tarkoitettu metsärautatie. Sievin, Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven kuntien alueella sijainnut rata alkoi Eskolan rautatieasemalta valtion radan vierestä ja jatkui valtion metsissä pisimmillään 68 kilometrin matkan. Kaksihaaraisen pääradan lisäksi radalla oli useita väliaikaisia pistoja, jotka rakennettiin talveksi jäätyneiden soiden päälle. Tämä Suomen pisin ja pitkäaikaisin metsärata oli käytössä 1920–1961 ja sitä pitkin kuljetettiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.

Ristonahon rata

Ristonahon rata oli sivurataosuus Vihannin rautatieasemalta Lampinsaaren kylässä sijaitsevalle Ristonahon ratapihalle. Rataosuuden pituus oli 11,5 kilometriä, ja se palveli Outokumpu Oyj:n Vihannin kaivoksen kuljetustarpeita vuosina 1954–1992. Liikenne rataosalla lakkautettiin kaivoksen lopettamisen myötä 1992 ja rata purettiin tarpeettomana. Nykyisin ratapenger on käytössä ajotienä.

Radalla sattuneet liikenneturmat

• Sievin junaturma marraskuussa 1975
• Kempeleen junaturma toukokuussa 1977
• Lapuan junaturma tammikuussa 1986
• Lapuan junaturma joulukuussa 1986

Peruskorjaus

Vuonna 2007 rataa ryhdyttiin peruskorjaamaan ja samalla rakentamaan rinnakkaista rataa joillekin rataosille. Vuonna 2010 Kiviniemen hallitus päätti Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta.^[3] Koska kyseinen rataosuus on hyvin vilkkaasti liikennöity, perusparannuksen myötä radan kapasiteettia voidaan lisätä. Hankkeen kustannusarvioksi asetettiin 880 miljoonaa euroa. Hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2017 lopussa.^[4]

Peruskorjauksen osittain valmistuttua radalla liikennöivä VR nopeutti Helsingin ja Oulun välistä junayhteyttä vajaasta 6 tunnista vajaaseen 5½ tuntiin joulukuussa 2016.^[5] VR arvioi pystyvänsä nopeuttamaan junayhteyttä 5 tuntiin vuonna 2017 peruskorjauksen lopullisesti valmistuttua. Pohjanmaan radan peruskorjaus valmistuikin suunnitelman mukaan 2017, mutta aikataulun mukaisia nopeuksia ei kuitenkaan koskaan nostettu, koska Riihimäki-Tampere-välille alkoi tulla työmaista johtuvia nopeusrajoituksia jo syyskuussa 2016.^[6]

VR nopeutti aikataulun mukaisia nopeuksia Helsingistä Ouluun nopeimmillaan 5 tuntiin ja 13 minuuttiin 15. joulukuuta 2019.^[7] Myös matka Rovaniemeltä Helsinkiin nopeutuu parhaimmillaan jopa tunnilla.

Petteri Orpon hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että Limingan ja Oulun välinen osuus levennetään kaksiraiteiseksi heidän hallituskautensa aikana.^[8] Vaikka hallituksen talousarvioesityksessä hanketta pidetään kiireellisenä, siirtynee varsinainen rahoituspäätös hankkeen toteuttamisesta aikaisintaan vuoteen 2025.^[9]

Lähteet

• Kauhajoen kotisivut
• Kokkolan kotisivut
• Junatoimisto-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjanmaan rata Wikimedia Commonsissa

• Kokkola–Ylivieska-kaksoisraide Youtubessa Väylävirasto