Robert G. Edwards
| Robert G. Edwards | |
|---|---|
 Robert G. Edwards (vasemmalla) vuonna 2010. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. syyskuuta 1925 Batley, Englanti[1] |
| Kuollut | 10. huhtikuuta 2013 (87 vuotta)[2] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Bangorin yliopisto, Edinburghin yliopisto |
| Instituutti | Cambridgen yliopisto |
| Tutkimusalue | lisääntymisbiologia |
| Tunnetut työt | koeputkihedelmöitys |
| Palkinnot | Lasker-palkinto (2001)  Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2010) |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Robert Geoffrey Edwards (27. syyskuuta 1925 Batley, Englanti – 10. huhtikuuta 2013) oli brittiläinen fysiologi, joka sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 2010. Hän oli yksi lisääntymistutkimuksen ja erityisesti koeputkihedelmöityksen uranuurtajia. Edwardsin ja Patrick Steptoen työ johti ensimmäisen koeputkilapsen, Louise Brownin syntymiseen 1978. Vuonna 2011 Edwards lyötiin ritariksi ”palveluksista ihmisen lisääntymisbiologialle”.[3][1][2]
Ura
Edwards aloitti tutkimustyönsä 1950-luvun alkupuolella, jolloin hän tutki hiirten lisääntymisbiologiaa. Vuonna 1958 hänet palkattiin Lontoo National Institute for Medical Researchiin (NIMR). Edwards oppi NIMRissä soveltamaan aiempia löydöksiään ihmisen lisääntymisbiologiaan. Hän hankki kirurgeilta munasarjojen palasia, joista eristi kypsymättömiä munasoluja. Edwards yritti kahden vuoden ajan saada niitä kypsymään koeputkessa, kunnes tajusi, että ihmisen munasoluja piti kypsyttää vähintään 24 tuntia 12 tunnin sijaan, joka riitti jyrsijöiden munasoluille.[4]
Vuonna 1969 Edwardsin ryhmä Cambridgen yliopistossa onnistui ensimmäisen kerran hedelmöittämään munasolun koeputkessa. Hedelmöitynyt solu ei jakautunut kuitenkaan kuin kerran. Edwards ajattelikin, että hän tarvitsisi munasarjoissa kypsyneitä munasoluja, joita siirtäisi koeputkiin.[5] Tässä vaiheessa hän etsi itselleen kumppania, jotta voisi kokeilla menetelmiään potilailla. Edwards kuuli Pohjois-Englannissa vatsaontelon tähystyksessä läpimurtoja tehneestä Patrick Steptoesta, jonka kanssa aloitti yhteistyön.[4] Tähystyksen avulla he pystyivät saamaan munasarjoista valmiiksi kypsyneitä munasoluja. Niistä he pystyivät hedelmöittämään alkion, joka jakautui useampia kertoja.[5]
Koeputkihedelmöitys herätti kritiikkiä, ja jotkut uskonnolliset järjestöt ja hallitukset vastustivat menetelmää. Medical Research Council päättikin olla jatkamatta tutkimuksen rahoittamista. Edwards ja Steptoe saivat kuitenkin yksityisiä lahjoittajia, ja he pystyivät jatkamaan työtään.[5] Medical Research Council pelkäsi, että tekniikan avulla syntyneillä lapsilla olisi vakavia epämuodostumia.[4]
Edwards ja Steptoe siirsivät koeputkihedelmöitettyjä alkioita kohtuun ensimmäisen kerran vuonna 1972. Lopulta 25. heinäkuuta 1978 ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown syntyi.[6] Seuraavien viiden vuoden aikana syntyi eri puolilla maailmaa 150 koeputkilasta. Hedelmöitystapa on antanut elämän 30 vuoden aikana miljoonille ihmisille.[4]
Edwards kuului Cambridgen yliopiston Churchill Collegen opettajistoon.[3] Vuonna 2001 Edwardsille myönnettiin Lasker-palkinto työstään ja vuonna 2010 hän sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon. Edwardsin työtoveri Steptoe olisi todennäköisesti jakanut Nobelin, mutta hän kuoli vuonna 1988.[4] Vuonna 2011 Edwards lyötiin ritariksi.[2]
Paavillisen tiedeakatemian johtaja Ignacio Carrasco de Paula ilmaisi paavin edustajana paheksuntansa Nobel-palkinnon myöntämisestä Edwardsille ja piti sitä sopimattomana. Vatikaani on paheksunut Edwardsin tutkimuksia jo vuosikymmeniä.[7]
Lähteet
- ↑ a b James Gallagher: Obituary: Robert Edwards, test-tube baby pioneer BBC News. 10.4.2013. Viitattu 11.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Sam Jones: IVF pioneer Robert Edwards dies aged 87 The Guardian. 10.4.2013. Viitattu 11.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Jennie Baker: IVF pioneer Bob Edwards dies Cambridge News. 10.4.2013. Arkistoitu 13.4.2013. Viitattu 11.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Baby boom bags Nobel prize Nature News. 4.10.2010. Nature Publishing Group. Viitattu 26.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Ravilious, Kate: Nobel Prize in Medicine Awarded for In Vitro Fertilization National Geographic News. 4.10.2010. National Geographic Society. Viitattu 4.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Fourcade, Marthe & Schaper, Eva von: Robert Edwards, U.K. Test-Tube Baby Pioneer, Wins Nobel Prize for Medicine Bloomberg. 4.10.2010. Bloomberg L.P.. Viitattu 4.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Vatikaani paheksuu Nobel-palkitun valintaa 4.10.2010. Yle.fi. Viitattu 5.10.2010.
Aiheesta muualla
- Profiili Nobel-palkinnon sivuilla (englanniksi)
- Robert Edwardsin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||||||
