Martti Tiuri

Martti Tiuri
Henkilötiedot
Syntynyt13. marraskuuta 1925
Koski Tl
Kuollut25. maaliskuuta 2016 (90 vuotta)
Espoo
Koulutus ja ura
Palkinnot IEEE Fellow
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Martti Eelis Tiuri (13. marraskuuta 1925 Koski Tl – 25. maaliskuuta 2016 Espoo[1][2]) oli suomalainen poliitikko ja radiotekniikan emeritusprofessori. Hän oli kokoomuksen kansanedustaja vuodet 1983–2003.[1] Pudotessaan eduskunnasta vuoden 2003 vaaleissa hän oli eduskunnan ikäpuhemies.

Tiurin vanhemmat olivat konstaapeli E. A. Tiuri (alun perin Digert) ja R. M. Tammikoski. Tiuri valmistui ylioppilaaksi Turun toisesta lyseosta vuonna 1945 ja diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1950. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1960. Väitöksen aihe oli Sputnik 3:n vaikutus yläilmakehään. Tiuri työskenteli VTT:llä vuosina 1951–1961 ja Ohion yliopiston vierailevana professorina vuosina 1961–1962. TKK:n radiotekniikan professorina hän toimi 1962–1989. Hän oli Suomen avaruustoiminnan pioneereja.

Tiuri oli ensimmäinen suomalainen IEEE:n fellow (1986).[3] Vuonna 1974 hän oli perustamassa Metsähovin radio-observatoriota Kirkkonummelle.

Noustuaan eduskuntaan 1980-luvulla Tiuri esitti investoimista tietoyhteiskuntaan ja maataloustukien leikkaamista. Hänen mukaansa Suomen oli pyrittävä moderniksi tietoyhteiskunnaksi, minkä vuoksi oli välttämätöntä, että väestö keskittyisi yhä suurempiin asutuskeskittymiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. ”Tiurismista” tuli aluepoliittinen kirosana.[4] Tiuri oli myös tunnettu ydinvoiman kannattaja ja kritisoi sitä, että ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan toimia, joiden kustannukset ovat kymmeniä tuhansia miljardeja euroja. Hänen mukaansa nykytiedolla se ei ole perusteltua.[5]

Tiuri lobbasi Suomeen tiede- ja teknologiaministeriä useissa mielipidekirjoituksissaan.[6][7][8]

Kirjallisuutta

  • Kraus, John D. & Tiuri, Martti: Radio Astronomy chapter 7. New York: McGraw-Hill, 1966.
  • Tulevaisuus alkaa nyt. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08088-1.
  • Suomi matkalla tulevaisuuteen. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09238-3.
  • Maapallon mahdollisuudet. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16624-3.
  • Tulevaisuus on toisenlainen. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5422-1.
  • Tie kestävään tulevaisuuteen. Tampere University Press, 2011. ISBN 978-951-44-8405-6, ISBN 951-44-8405-3.

Lähteet

  1. ↑ a b Martti Tiuri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Andersson, Helena: Martti Tiuri in memoriam TEK. 1.4.2016. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
  3. ↑ Fellow Class of 1986 IEEE. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Saari, Seppo: Ikäpuhemies kulkee omia latujaan (Internet Archive) Turun Sanomat. 12.11.2000. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 17.11.2014.
  5. ↑ http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/ilmastonmuutos-paastot-vai-aurinko/
  6. ↑ Sintonen, Kirsti: Tiedeministeri vai ei?. Acatiimi, 2011, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.
  7. ↑ Tiuri, Martti: Suomen tutkimuspolitiikka on pirstoutunutta ja tehotonta. Suomen Kuvalehti, 31.10.2014, nro 44. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.
  8. ↑ Tiuri, Martti: Talouspolitiikan keinot eivät riitä. (Pääkirjoitus, Vastaväite) Helsingin Sanomat, 4.12.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.

Aiheesta muualla

  • Tiurin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Martti Tiurin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
  • (TEK 120v) Uranuurtaja 1/160 Martti Tiuri (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Radioforskning i dag: Från tjuvlarm till världsrymdens gasmoln. (Haastattelu) Affärsmagasinet Forum, 28.11.1973, nro 1973-19, s. 12-14. ISSN 0533070X. Artikkelin verkkoversio. sv
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1983–1987
Eduskuntaryhmä
(44)
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1987–1991
Eduskuntaryhmä
(53)
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1991–1995
Eduskuntaryhmä
(40)
  1. ↑ a b Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi huhtikuussa 1993. Tilalle nousi Timo Ihamäki.
  2. ↑ Riitta Kauppinen liittyi Kokoomuksen eduskuntaryhmään Keskustan eduskuntaryhmästä kesäkuussa 1994.
  3. ↑ Jouni J. Särkijärvi siirtyi ympäristöministeriön asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi heinäkuussa 1993. Tilalle nousi Pekka Kivelä.
  4. ↑ a b Ilkka Suominen siirtyi Alkon pääjohtajaksi 1994. Tilalle nousi Kirsi Piha.
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1995–1999
Eduskuntaryhmä
(39)
  1. ↑ a b Pertti Salolainen valittiin 1996 Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Tilalle nousi Pirjo-Riitta Antvuori.
  2. ↑ a b Kari Häkämies valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi 1998. Tilalle nousi Heikki Järvenpää.
  3. ↑ a b Kirsi Piha valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi 1996. Tilalle nousi Seppo Kanerva.
  4. ↑ a b Iiro Viinanen valittiin Pohjolan pääjohtajaksi 1996. Tilalle nousi Jari Koskinen.
  5. ↑ a b Anssi Rauramo valittiin Helsingin liikuntajohtajaksi 1998. Tilalle nousi Sirkka Lekman.
  6. ↑ a b Tuula Linnainmaa jätti paikkansa kansanedustajana 1997. Tilalle nousi Jouni Sjöblom.
  7. ↑ a b Väinö Saario menehtyi vaalikaudella toukokuussa 1996. Tilalle nousi Outi Siimes.
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1999–2003
Eduskuntaryhmä
(46)
  1. ↑ a b Olli-Pekka Heinonen siirtyi helmikuussa 2002 Yleisradion suomenkielisen television johtajaksi, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Anne Holmlund.
  2. ↑ Seppo Kanerva erosi kokoomuksesta ja liittyi Keskustan eduskuntaryhmään joulukuussa 2002.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Saksa
  • Israel
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
  • Alankomaat
Henkilöt
  • Kansallisbiografia
  • Eduskunta
  • Uppslagsverket Finland
Muut
  • IdRef