Iiro Viinanen

Iiro Viinanen
Iiro Viinanen Paasitornissa Poliittisen historian klubilla vuonna 2015.
Iiro Viinanen Paasitornissa Poliittisen historian klubilla vuonna 2015.
Suomen valtiovarainministeri
Ahon hallitus
26.4.1991–13.4.1995
Lipposen I hallitus
13.4.1995–1.2.1996
Edeltäjä Matti Louekoski
Seuraaja Sauli Niinistö
Kansanedustaja
26.3.1983–29.2.1996
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt27. syyskuuta 1944 (ikä 79)
Kuopio
Puoliso Pirjo Anneli Johansson
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus diplomi-insinööri (1974)
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Iiro Tahvo Juhani Viinanen (s. 27. syyskuuta 1944 Kuopio)[1] on suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja liike-elämän vaikuttaja. Hän oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja valtiovarainministeri 1990-luvun alun laman aikana vuosina 1991–1996.

Vuonna 1996 Viinanen siirtyi vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi. Hän jatkoi tehtävässä vuoteen 2000 ja jäi eläkkeelle vuonna 2001.

Tausta

Viinanen valmistui insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta vuonna 1967 ja diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1974. Ennen poliittista uraansa Viinanen työskenteli yksityisyrittäjänä.[1]

Ura

Politiikka

Kunnallispolitiikassa Viinanen toimi Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1977–1995 ja sen varapuheenjohtajana vuosina 1985–1995. Vuosina 1989–1991 hän oli Hämeen maakuntaliiton puheenjohtaja. Viinanen nousi eduskuntaan vuoden 1983 vaalien jälkeen ja hänet valittiin uudelleen vuosina 1987, 1991 ja 1995. Eduskunnassa Viinanen toimi vuosina 1983–1986 suuressa valiokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa, vuosina 1987–1989 valtiovarainvaliokunnassa ja vuonna 1991 ulkoasiainvaliokunnassa. Vuonna 1990 hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.[1]

Viinanen toimi valtiovarainministerinä vuosina 1991–1996, ensin vuoteen 1995 Ahon hallituksessa ja tämän jälkeen vajaan vuoden ajan Lipposen I hallituksessa.[1] Viinasen ministerikauteen osui itsenäisen Suomen historian pahin lama. Esko Ahon hallituksen valtiovarainministerinä Viinanen johti voimakkaita valtion menoleikkauksia. Viinasen mukaan leikkauksia tarvittiin, jotta ulkomailta saataisiin ylipäätään jatkossa lainaa. Hänen toimensa herättivät voimakkaita tunteita, ja toiset pitivät häntä hyvinvointivaltion romuttajana ja toiset taas valtiontalouden pelastajana.[2] Viinanen oli valtiovarainministerinä yksi Suomen tärkeimmistä EY-neuvottelijoista. Hän siirtyi eduskunnasta ja hallituksesta Pohjolan pääjohtajaksi kesken vaalikauden helmikuussa 1996. Hänen tilalleen valtiovarainministeriksi nousi kokoomuksen puheenjohtaja, oikeusministeri Sauli Niinistö. Eduskuntaan Viinasen tilalle nousi Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä Jari Koskinen.

Yrityselämän vaikuttaja

Vuonna 1996 Viinanen valittiin vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi. Hän jatkoi tehtävässä vuoteen 2000 asti, jolloin Viinanen ja varatoimitusjohtaja Pirkko Alitalo pyysivät eroa Suomi-yhtiön päätettyä myydä pääosan omistamistaan Pohjola-osakkeista.[3]

Viinanen on ollut muun muassa Nokia Oyj:n hallituksen jäsen (1996–2001) ja varapuheenjohtaja (1996–2000) sekä KONE Oyj:n (1997–2009), UPM-Kymmenen (1996–2000) ja YIT:n (1996–2000) hallitusten sekä Instrumentariumin (1998–1999), Orionin (1997–2000) ja Finnairin hallintoneuvostojen (1996–2002) jäsen.[4]

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Viinanen palkittiin vuoden 2010 Hämeen ELY-keskuksen ympäristöpalkinnolla ”esimerkillisestä toiminnastaan ympäristön hyväksi”.[5] Hän on toiminut erityisesti Lahden Vesijärven puolesta ja on ollut vuodesta 2008 Vesijärvisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän on herättänyt keskustelua turvetuotannon vesistövaikutuksista.

Yksityiselämä

Lahdessa nykyään asuva Viinanen on ollut vuodesta 1967 lähtien naimisissa merkonomi Pirjo Johanssonin kanssa. Heillä on kaksi lasta.[1]

Viinasen vanhemmat olivat diplomi-insinööri Pauli Viinanen (1916–1971) ja sairaanhoitaja Eila Hilli Jokela (1918–1979).[1] Iiro Viinanen on yritysjohtaja Jukka Viinasen isoveli.[4]

Iiro Viinanen sairastaa Parkinsonin tautia, joka diagnosoitiin hänellä vuonna 2000[6], jonka jälkeen hän ollut mukana myös Parkinson-liiton toiminnassa.[4]

Teokset

  • Viinanen, Iiro & Seppänen, EskoVasen oikea, oikea vasen. Keskustelukirjeitä. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-588-4.
  • Viinanen, Iiro & Heiskanen, Kalle (toim.): Vaaran vuodet 1991–1995: muistelmia ja päiväkirjamerkintöjä. Helsinki: Paasilinna, 2014. ISBN 978-952-299-032-7.

Lähteet

  1. a b c d e f Iiro Viinanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Rytsä, Paavo & Himberg, Petra: Iiro Viinanen – lama-ajan rautanyrkki Elävä arkisto. 6.6.2007. Yle. Viitattu 30.11.2014.
  3. Haapakoski, Kati: Kriisinjälkeen 11.8.2001. Taloussanomat. Viitattu 27.12.2010.
  4. a b c Vesikansa, Jyrki: Viinanen, Iiro (1944–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.11.2014.
  5. Hämeen ympäristöpalkinto Iiro Viinaselle Yle Uutiset. 23.5.2011. Viitattu 30.11.2014.
  6. http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288338000542.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

  • Okker, Jaakko (toim.): Iiro Viinasen tulo- ja menoarvio. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-18992-4.
  • Salokorpi, Hannu & Viitaila, Antero (toim.): ”Laakista vainaa”. Iiron kanuunasta 1991–1994. Helsinki: Constator, 1994. ISBN 978-951-9-70862-1.
  • Uimonen, RistoIiro Viinanen. Henkilökuva. Helsinki: Minerva, 2010. ISBN 978-952-4-92344-6.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iiro Viinanen.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Iiro Viinanen.
  • Iiro Viinanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Ylen Elävä Arkisto: Iiro Viinanen – lama-ajan rautanyrkki.
  • Arkkipiispalla vieraana Iiro Viinanen: ”Otimmeko viime kriisistä opiksemme?”[vanhentunut linkki] (1h luentotallenne, .mp3)
  • Jyrki Vesikansa: Viinanen, Iiro (1944–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Edeltäjä:
Matti Louekoski
Suomen valtiovarainministeri
1991–1996
Seuraaja:
Sauli Niinistö
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1983–1987
Eduskuntaryhmä
(44)
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1987–1991
Eduskuntaryhmä
(53)
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1991–1995
Eduskuntaryhmä
(40)
  1. a b Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi huhtikuussa 1993. Tilalle nousi Timo Ihamäki.
  2. Riitta Kauppinen liittyi Kokoomuksen eduskuntaryhmään Keskustan eduskuntaryhmästä kesäkuussa 1994.
  3. Jouni J. Särkijärvi siirtyi ympäristöministeriön asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi heinäkuussa 1993. Tilalle nousi Pekka Kivelä.
  4. a b Ilkka Suominen siirtyi Alkon pääjohtajaksi 1994. Tilalle nousi Kirsi Piha.
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1995–1999
Eduskuntaryhmä
(39)
  1. a b Pertti Salolainen valittiin 1996 Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Tilalle nousi Pirjo-Riitta Antvuori.
  2. a b Kari Häkämies valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi 1998. Tilalle nousi Heikki Järvenpää.
  3. a b Kirsi Piha valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi 1996. Tilalle nousi Seppo Kanerva.
  4. a b Iiro Viinanen valittiin Pohjolan pääjohtajaksi 1996. Tilalle nousi Jari Koskinen.
  5. a b Anssi Rauramo valittiin Helsingin liikuntajohtajaksi 1998. Tilalle nousi Sirkka Lekman.
  6. a b Tuula Linnainmaa jätti paikkansa kansanedustajana 1997. Tilalle nousi Jouni Sjöblom.
  7. a b Väinö Saario menehtyi vaalikaudella toukokuussa 1996. Tilalle nousi Outi Siimes.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
Henkilöt
  • Ritva
  • Elonet
  • Kansallisbiografia
  • Eduskunta
  • Valtioneuvosto
  • Uppslagsverket Finland
  • Biografiasampo