Keskustaopiskelijat
| Keskustaopiskelijat ry | |
|---|---|
 Liiton logo | |
| Perustettu | 1937 |
| Pääsihteeri | Joonatan Laine |
| Puheenjohtaja | Joonas Soukkio |
| Varapuheenjohtajat |
|
| Liittohallitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.keskustaopiskelijat.fi | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Keskustaopiskelijat ry (KOL) (ent. Keskustan Opiskelijaliitto, KOL) on Suomessa toimiva korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu poliittinen opiskelijajärjestö. KOL on myös yksi Suomen Keskustan sisarjärjestöistä. KOL on myös jäsenenä Pohjoismaiden Keskustanuorissa ja Euroopan liberaalinuorissa.
Keskustaopiskelijoiden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja edistää opiskelijoiden asemaa ja ajattelua yhteiskunnassa vaikuttamalla keskustan sisällä ja laajemmin erilaisissa opiskelijayhteisöissä. Ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajistovaaleihin keskustaopiskelijat asettavat omia paikallisia ehdokkaitaan, ja esimerkiksi vuoden 2015 ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa keskustaopiskelijat saavuttivat suuremman kannatuksen kuin kokoomuksen tai SDP:n opiskelijajärjestöjen listat.[1]
Periaateohjelmassaan Keskustaopiskelijat määrittelee olevansa äärikeskustalainen järjestö, joka uskoo kansanvaltaiseen yhteiskunnalliseen hajauttamiseen, antimaterialismiin, sosiaali- ja sivistysliberalismiin ja ympäristön kanssa tasapainossa elävään ihmiseen ja yhteiskuntaan.[2]
Politiikka
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarvitsee päivityksen uusimman periaateohjelman ja linjapaperin mukaiseksi. |
KOL:n suuret poliittiset tavoitteet ja linjat määrittelee vuosittain pidettävä liittokokous, johon KOL:n osastoilla on oikeus jäsenmääränsä perusteella lähettää äänivaltaisia edustajia. Tällä hetkellä KOL:la on voimassa olevat ohjelmat koulutus-, sosiaali-, ympäristö-, ja kaupunkipolitiikasta ja kansainvälisistä asioista. Ohjelmien valmistelusta liittokokouksen käsiteltäväksi vastaa liittohallitus. Liiton poliittisen linjan määrittelystä vastaa liittokokousten välissä liittohallitus, mikäli liitolla ei ole asiaan liittokokouksen hyväksymää linjaa tai Suomen poliittinen tilanne on liittokokouspäätösten jälkeen oleellisesti muuttunut.
Koulutuspolitiikka
Keskustaopiskelijoiden koulutuspolitiikka perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon, jossa keskiössä on kaikkien yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua ja kasvaa ihmisenä. Sivistys ja koulutus nähdään sekä yksilön että yhteisön etuna. snellmannilaisessa hengessä koulutuksen tarjoaminen kaikille nähdään erityisen tärkeänä Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Keskustalainen kansanliike on KOL:n mukaan pohjimmiltaan sivistysliike, jossa itsensä kehittäminen on aatteen keskiössä. Ihminen pystyy itse kehittämään itseään, ja yhteisön vastuulla on tukea, motivoida ja antaa mahdollisuuksia tähän. Tärkeimpinä konkreettisina keinoina tämän toteuttamiseen liitto näkee maksuttoman koulutuksen tarjoamisen kaikille ja kaikki koulutusasteet käsittävän ja alueellisesti kattavan koulutusverkon.[3]
Sosiaalipolitiikka
Opintotukea keskustaopiskelijat pyrkivät kehittämään kohti negatiivista tuloveroa, joka on yksi perustulon muodoista. Opintotuen tulisi joustaa työelämän suuntaan, kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja perheen perustamiseen, antaa mahdollisuus monenlaiseen opiskeluun ja tukea heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo voisi täysimääräisesti toteutua. KOL kannattaa myös YTHS:n laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille.[4] Keskustaopiskelijat ovat vaatineet opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.[5]
Ympäristöpolitiikka
Ihmisten kulutustottumusten radikaali ja omaehtoinen muuttuminen ja lainsäädännölliset toimenpiteet ovat keskustaopiskelijoiden mielestä ympäristöpolitiikan perusta. Keskeisimmiksi ympäristöongelmiksi on KOL:n ympäristöpoliittisessa ohjelmassa määritelty ilmastonlämpeneminen, materiakeskeinen kulutuskulttuuri, puhtaan ja monimuotoisen luonnon turvaaminen ja uusiutuvan energian vallankumouksen ja vihreän teollisuuden toteuttaminen. Keinoiksi näiden ongelmien ratkaisuun keskustaopiskelijat esittävät mm. valtiolle ja alueille maksettavaa kaivosveroa, ulkomaisen lihan kulutuksen puolittamista, kivihiilen ja öljyn energiakäytön kieltämistä vuoteen 2030 mennessä ja globaaleja rajuja päästöleikkauksia.[6]
Kansainväliset asiat
Perinteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustaopiskelijat tukevat Suomen sotilaallista liittoutumista puolustusliitto Natoon. Keskustaopiskelijat vaativat Pohjolasta alkavaa ydinaseriisuntaa ja esittävät myös YK:n turvallisuusneuvoston roolin muuttamista siten, että pysyvistä jäsenyyksistä luovuttaisiin. KOL nostaa kuitenkin modernit kybersodankäynnit muodot perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle ja esittää kybersotaa säätelevää kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Kansainvälisen koulutuspolitiikan osalta KOL tukee Bolognan prosessin jatkokehittämistä, mutta vastustaa Euroopan unionin vallan kasvattamista koulutuksen järjestämiseen ja rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälisessä taloudellisessa yhteistyössä keskustaopiskelijat vaativat kansainvälistä veroyhteistyötä lisättäväksi veronkierron ja -välttelyn torjumiseksi ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vapaakauppasopimukset eivät myöskään saa johtaa siihen tilanteeseen, että isot yritykset valtaavat markkinat hintakilpailulla ja heikentävät julkisen sektorin palvelutuotantoa sekä paikallisten yritysten mahdollisuuksia menestyä ja kasvaa.[7]
Historia
1930-luku
Liitto sai alkunsa tarkalleen 23. huhtikuuta 1937 Helsingissä, nimeksi tuli Maalaisliittolaiset ylioppilaat. Syynä liiton perustamiselle oli maalaisliittolaisesti ajattelevien tyytymättömyys Akateemisessa Karjalaseurassa (AKS) noussutta oikeistosuuntausta vastaan. Samalla haluttiin tuoda esiin puoluetunnukset, joita AKS:ssa ei oltu katsottu hyvällä. Ensimmäisen tilaisuuden puhujina olivat mm. Saksan vastustajana tunnetun ulkoministeri Rudolf Holsti sekä poliittisen uransa alussa ollut Urho Kekkonen, joka oli joutunut teoksensa Demokratian itsepuolustus (1934) ja muiden näkemystensä johdosto AKS:n oikeistosiiven hampaisiin.
Sotavuodet katkaisivat toiminnan opiskelijapolitiikassa pitkälti 1960-luvulle saakka. Maalaisliittolaiset Ylioppilaat vaihdettiin Akateemiset Maaseudun Nuoret –nimeen.
1960-luku
Vuonna 1966 perustettiin nyt itsenäisenä organisaationa toiminut Keskustan Opiskelijaliitto. Seuraavat vuodet tulivat olemaan hyvin aktiivista yhteiskunnallisen ja opiskelijapoliittisen vaikuttamisen aikaa. Keskustan sisäisessä vaikuttamisessa KOL hakeutui niin sanotun Ryhmä 70:n linjoille. Ryhmä 70:n oli keskustan uudistamiseen tähdännyt ryhmä, johon kuului koulutettuja ja aatteesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka olivat pettyneitä puolueen jämähtäneeseen tilanteeseen.
Korkeakoulupolitiikassa KOL otti äärimmäisen radikaalin linjan. Kun suuret ikäluokat tulivat opiskelemaan, niin heidän suunnastaan nousi halu saada opiskelijat mukaan yliopistojen hallintoon. Käynnissä olleessa hallintouudistuksessa KOL kannatti niin sanottua mies ja ääni -mallia, jossa yliopistojen korkein päätösvalta olisi käytännössä siirtynyt opiskelijoille itselleen. Myös opetusministeri Johannes Virolainen kannatti mies ja ääni -mallia. Kuitenkaan muiden puolueiden vastustuksesta johtuen KOL ja keskusta eivät saaneet tahtoaan läpi, vaan tyytyminen oli niin sanottuun yliopistohallinnon kolmikantamalliin. joka toteutettiin eri yliopistoissa 1970-luvun aikana.
1970-luku
Opiskelijoiden pääsy vaikuttamaan omiin asioihinsa oli kuitenkin merkittävä muutos verrattuna aiempaan tilanteeseen. Tämän seurauksena myös erilaisten opiskelijajärjestön yhteiskunnallinen merkitys lisääntyi. Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) tuli suuren jäsenmääränsä kautta voimakas yhteiskunnallinen vaikuttaja. Myös KOL:n panos suuntautui 1970-luvulla aiemmin epäpoliittiseen SYL:oon, kun hallintouudistustaistelu oli käyty loppuun. SYL:n johto olikin oikeastaan koko 1970-luvun KOL:n edustajien miehittämä. Vuosina 1973-74 SYL:n puheenjohtajana toimi muuan Jorma Ollila, joka on myöhemmin luonut menestyksekästä uraa liike-elämän puolella.
Pragmaattisen valtapolitiikan ohella myös aatepoliittiset kysymykset nousivat 1970-luvulla aiempaa voimakkaammin esille. Liiton entinen pääsihteeri Paavo Väyrynen nousi vuonna 1970 kansanedustajaksi aluepolitiikkaan ja aatteeseen nojanneella ohjelmalla. Samaan aikaan Nuoren Keskustan Liiton sisällä heräsi ekologinen ajattelu. Myös KOL oli merkittävä vaikuttaja puolueen politiikan uudistamisen tähdänneessä työssä.
1980-luku
KOL:lle 1980-luku oli identiteetin etsinnän aikaa. Ratkaisu löytyi uusista vaihtoehtoliikkeistä, joiden kanssa KOL hakeutui yhteistyöhön. Erityisesti uudet ekologiset liikkeet tekivät nousuaan, joiden kanssa yhteistyö oli ajoittain hyvinkin tiivistä. Tämän johdosta KOL oli nostamassa ekologisia kysymyksiä puolueen ohjelmaan. Ehkä merkittävin saavutus oli se, että Turun puoluekokouksessa vuonna 1980 keskusta hyväksyi ensimmäisenä suomalaisena puolueena ydinvoiman lisärakentamista vastustavan kannan. Ekologisten kysymyksien rinnalla tärkeä teema oli perustuloajattelun kannattaminen, jonka kautta ihmisten luovuudelle uskottiin löytyvät uusia mahdollisuuksia. Maininnanarvoisena saavutuksena on todettava myös Juha Kuisman ja Alpo Rusin vuonna 1980 julkaisema Avaus Äärikeskustaan -teos. Siinä nuoret ajattelijat hyökkäävät ihmisen ja luonnon välineellistämistä sekä keskustan ylhäältä alaspäin kulkevaa päätöksentekoa vastaan.
1990-luku
1990-luvun laman pyörteissä epäpolitisoituminen jatkui, ja tähän kehitykseen myös KOL:n oli sopeuduttava. Toiminta kuitenkin jatkui aktiivisena.
Puheenjohtajat
| Pääsihteerit
|
Organisaatio
Liittohallitus
KOL:n liittohallitukseen kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä neljä muuta jäsentä. Liittohallitus valitaan liittokokouksessa vuodeksi. Lisäksi liitolla on pääsihteeri.
Osastot
|
|
Entiset osastot
- Hämeenlinnan Opiskelevat Keskustanuoret
- Otaniemen Keskustaopiskelijat (OKE)
- Porin Opiskelevat Keskustanuoret
- Savonlinnan Keskustaopiskelijat (SAKE)
- Seinäjoen Keskustaopiskelijat (SEKO)
- Tampereen Keskustalaiset tekniikan opiskelijat (KeTo)
- Turun Kauppakorkeakoulun Keskustaopiskelijat
- Åbo Akademin Keskustaopiskelijat – Centern Studenter vid Åbo Akademi
Talous
Rahoitus
| Rahoituksen lähde | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[8][9] | 59 800 € | 59 800 € | 61 000 € | 61 000 € | 62 000 € | 68 000 € | 68 000 € | 65 000 € | 57 900 € | 59 640 € | 60 000 € | 61 000 € |
Lähteet
- ↑ Sähköinen äänestäminen nosti ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysprosenttia Suomen ylioppilaskuntien liitto. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ KOL:n periaateohjelma vuodelta 2010 Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 1.2.2016. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Koulutuspoliittinen ohjelma 2015. Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ Sosiaalipoliittinen ohjelma 2012. Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ KOL: Opintotuen leikkauksia kohtuullistettava! 1.3.2016. Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ Ympäristöpoliittinen ohjelma 2013. Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Kansainvälisten asioiden ohjelma 2014. Keskustan Opiskelijaliitto. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille 2023 (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ Nuorisojärjestöille myönnetyt avustukset vuosilta 2012-2022 (XLSX) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 30.10.2023.
Aiheesta muualla
- Keskustaopiskelijoiden verkkosivut
- Katsaus Keskustaopiskelijoiden historiaan (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||
