Suomen Demokratian Pioneerien Liitto

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Paljon korjattavaa lähteistyksessä, ja lmeisesti tiedot vanhentuneet, mutta muutoksiin tarvitaan lähteet.

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (Pinskut, ent. SDPL) perustettiin vuonna 1945 vastaamaan kansandemokraattisen liikkeen varhaisnuorisotyöstä. Pioneereiksi kutsutut SDPL:n lapsijäsenet opettelivat leikin kautta työväenliikkeen arvoja, solidaarisuutta ja kansainvälisyyttä. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry:n puheenjohtaja on Joni Korhonen.

Historia

Perustaminen

SDPL:n perustamiskokous pidettiin 3. kesäkuuta 1945 Helsingin työväentalossa. Periaateohjelman sisältö muodostui seuraavaksi:

Liiton tehtävänä on varhaisnuorison kasvattaminen demokraattisessa, kansanvaltaisessa hengessä. Se vastustaa kaikkea fasistista ja kiihkoisänmaallista henkeä kasvatuksessa, sen sijaan se opettaa lapset työskentelemään demokratian ja edistyksen puolesta, oikean isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden hengessä.

Pioneeritoiminta

Pioneerit tutustuivat Suomen työväenliikkeen historiaan ja keskeisiin hahmoihin. Yleinen tavoite oli lasten sitouttaminen työväenliikkeen perinteisiin. Pioneerileireillä ja -kerhoissa leikittiin, askarreltiin ja laulettiin, mutta myös tutustuttiin leikin kautta muun muassa Kuuban vallankumoukseen.

1970-luvulla SDPL jakaantui aikuisten johtajiensa riitelyn seurauksena kahtia ja käytännössä oli olemassa kaksi SDPL:ää, joilla oli omat lehdet ja omat järjestöt. Enimmillään Pioneeriliitolla oli jäseniä 1950-luvulla, noin 40 000.

»Osa ihmisistä katsoi, että Pioneeriliiton oli pysyttävä edelleenkin tiukasti luokkaperustaisena ja kasvatettava puolueelle jäseniä. Enemmistö taas halusi korostaa liiton asemaa lasten oikeuksien puolustajana»

ex-puheenjohtaja Marjo Katajisto kertoo.^[1]

1970-luvulla pelkkä vilkaisu vihreään pioneeripaitaan paljasti, kumpaan leiriin sen kantaja kuului. Jos paita oli trikoota ja siinä oli yksi tasku, lapsen vanhemmat olivat maltillisia kommunisteja; jos paita oli kankainen ja kaksitaskuinen, lapsukainen oli todennäköisesti äärikommunistikodista. Kahtiajako oli Pioneeriliitossa sopimaton puheenaihe, kuten moni muukin asia."^[1] Laulaja Niko Ahvonen kiteyttää kokemuksiaan pioneereista seuraavasti:

»Hölmöltähän se näin jälkeenpäin tietysti tuntuu, että tulisilmäiset ohjaajat yrittivät syöttää pennuille jotain oppia. Pääasiassa sitä vaan riehuttiin kavereiden kanssa kerholla ja leireillä ja oli hiton hauskaa»

^[1]

2000-luku

Sittemmin Pioneeriliitosta tuli puolueisiin sitoutumaton järjestö, mutta se toimii tiiviissä yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa. Pioneerileirejä järjestetään edelleen, ja paikallistoiminta on vilkasta erilaisten kerhojen muodossa. Jäseniä liitossa arvioidaan olevan noin 15 000. Järjestön tavoitteita ovat lasten oikeuksien puolesta toimiminen, rauhankasvatus, kansainvälisyyskasvatus sekä demokratian puolesta toimiminen. Vuonna 2015 liitolle myönnettiin avustuksena opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa tukea 345 000 euroa.^[2]

SDPL:n lehtiä

• Raketti (vuoteen 1961 nimellä Kiuru)
• Pioneeritoveri
• Punos

Talous

Rahoitus

Pinskujen omistuksessa on myös muun muassa Siikarannan Kerhotalo Suomussalmella^[4].

Lähteet

• Ylioppilaslehti: Pikku Pioneerit 3/2001
• Vasemmistoliitto: Pioneeriliitto täyttää 60 vuotta
• Työväen keskusmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pinskut | Hallinto

Viitteet

Aiheesta muualla

• SDPL:n kotisivut
• Punos-lehti (Arkistoitu – Internet Archive)