Eduardo Souto de Moura

Eduardo Souto de Moura

Eduardo Elisio Machado Souto de Moura (s. 25. heinäkuuta 1952 Braga) on portugalilainen arkkitehti. Häntä opettivat Fernando Távora ja Álvaro Siza Vieira. Moura on alun perin kotoisin Bragasta mutta asuu ja työskentelee nykyään Portossa. De Mouran tunnetuimpia töitä on entiseen graniittilouhokseen rakennettu Bragan jalkapallostadion, Estádio Municipal de Braga, jossa pelattiin jalkapallon EM-kilpailuja vuonna 2004.[1]

De Mouralle myönnettiin arvostettu Pritzker-palkinto maaliskuussa 2011. De Moura on toinen portugalilainen, joka palkitaan Pritzkerillä. Álvaro Siza Vieira sai ensimmäisen vuonna 1992. De Moura työskenteli opiskelijana Sizan toimistossa 1970-luvun puolivälissä viitisen vuotta, yhteistyö on jatkunut sen jälkeenkin. De Moura perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1980 voitettuaan kilpailun kulttuurikeskuksesta.[1]

Kuvia

  • Aveiron yliopiston geotieteiden tiedekunta
    Aveiron yliopiston geotieteiden tiedekunta
  • Burgo Empreendimento Avenida da Boavistan varrella
    Burgo Empreendimento Avenida da Boavistan varrella
  • Souto de Mouran ja Siza Vieiran yhdessä suunnittelema Portugalin paviljonki Lissabonin maailmannäyttelyssä 1998
    Souto de Mouran ja Siza Vieiran yhdessä suunnittelema Portugalin paviljonki Lissabonin maailmannäyttelyssä 1998
  • Porton metron asema
    Porton metron asema
  • Estádio Municipal de Braga, jalkapallostadion Bragassa
    Estádio Municipal de Braga, jalkapallostadion Bragassa
  • Serpentine Gallery Pavilion Lontoossa
    Serpentine Gallery Pavilion Lontoossa

Lähteet

  1. a b Portugalilaisarkkitehti sai Pritzkerin Helsingin Sanomat. 29.3.2011. Viitattu 30.3.2011.
Pritzker-palkinnon saajat
1979 Philip Johnson – 1980 Luis Barragán – 1981 James Stirling – 1982 Kevin Roche – 1983 I. M. Pei – 1984 Richard Meier – 1985 Hans Hollein – 1986 Gottfried Böhm – 1987 Kenzō Tange – 1988 Gordon Bunshaft ja Oscar Niemeyer – 1989 Frank O. Gehry – 1990 Aldo Rossi – 1991 Robert Venturi – 1992 Alvaro Siza – 1993 Fumihiko Maki – 1994 Christian de Portzamparc – 1995 Tadao Andō – 1996 Rafael Moneo – 1997 Sverre Fehn – 1998 Renzo Piano – 1999 Norman Foster – 2000 Rem Koolhaas – 2001 Jacques Herzog ja Pierre de Meuron – 2002 Glenn Murcutt – 2003 Jørn Utzon – 2004 Zaha Hadid – 2005 Thom Mayne – 2006 Paulo Mendes da Rocha – 2007 Richard Rogers – 2008 Jean Nouvel – 2009 Peter Zumthor – 2010 Kazuyo Sejima ja Ryūe Nishizawa – 2011 Eduardo Souto de Moura – 2012 Wang Shu – 2013 Toyō Itō – 2014 Shigeru Ban – 2015 Frei Otto – 2016 Alejandro Aravena – 2017 Rafael Aranda, Carme Pigem ja Ramón Vilalta – 2018 Balkrishna Doshi – 2019 Arata Isozaki – 2020 Yvonne Farrell ja Shelley MacNamara
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Katalonia
  • Saksa
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Japani
  • Tšekki
  • Alankomaat
  • Portugali
Tieteilijät
  • CiNii
Taiteenala
  • ADK
  • RKD Artists
  • ULAN
Muut
  • IdRef
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.