| Pia Kauma |
|---|
Pia Kauma (2014) |
| Henkilötiedot |
|---|
| Syntynyt | 20. lokakuuta 1966 (ikä 57)
Joensuu |
| Poliitikko |
|---|
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Asema | Kansanedustaja (2011–2015 ja 2017–) |
| Vaalipiiri | Uudenmaan vaalipiiri |
| Kotipaikka | Espoo |
| Puoliso | Jussi Kauma (1994–) |
| Aiheesta muualla |
|---|
| www.piakauma.fi |
[ Muokkaa Wikidatassa ]  |
| Infobox OK |
Pia Liisa Kauma (s. 20. lokakuuta 1966 Joensuu) on suomalainen kokoomusta edustava kansanedustaja. Hän on ollut kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä vuosina 2011–2015 ja jälleen 30. heinäkuuta 2017 alkaen. Kauma on ollut Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen jäsen.[1]
Opinnot ja työura
Kauma valmistui ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta vuonna 1985 ja kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1990. Pääaineena hän opiskeli laskentatoimea ja sivuaineena vero-oikeutta.[2]
Urallaan Kauma on työskennellyt Pohjola-yhtiöiden account managerina 1990–1992, Pauligin ylimmän johdon assistenttina 1992–1993, Vaisalan myyntipäällikkönä 1995–1999, Suunto-yhtiön myyntijohtajana 1999–2002 ja Laatukeskus Excellence Finlandin toimitusjohtajana vuosina 2006–2011. Kauma on myös käynyt Yleisradion toimittajakurssin kesällä 2003[2] ja työskennellyt Ylen toimittajana 2003–2004.[3]
Kauma on ollut HOK-Elannon hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011.[4] Hän on toiminut myös Nesteen neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2012.[3]
Poliittinen ura
Eduskuntaan Kauma valittiin vuoden 2011 vaaleissa, joissa hän sai yhteensä 3 551 ääntä.[5] Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa mutta jäi ensimmäiselle varasijalle 4 111 äänellä.[6] Kauma nousi Alexander Stubbin tilalle eduskuntaan 30. heinäkuuta 2017 tämän siirryttyä Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi.[7][8]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kauma sai 8 597 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.[9] Hänet valittiin uudelle jatkokaudelle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 6199 äänellä. [10] Kauma oli ehdolla myös vuosien 2009 ja 2014 europarlamenttivaaleissa muttei tullut valituksi.[11]
Eduskunnassa Kauma on toiminut perustuslakivaliokunnan, talousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, suuren valiokunnan ja lakivaliokunnan jäsenenä sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenenä.[3]
Kauma valittiin kesällä 2013 Etyjin yleiskokouksen poliittisen ja turvallisuuskomitean raportoijaksi. [12] Vuonna 2021 Kauma valittiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi. Lisäksi Kauma toimii Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Keski-Aasian erityisedustajana. [13] Vuonna 2023 hänet valittiin vuoden kestävälle kaudelle Etyjin puheenjohtajaksi. [14]
Kunnianosoituksia
Lähteet
- ↑ Etusivu piakauma.fi. Kauma, Pia. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ a b Koulutukseni ja työkokemukseni piakauma.fi. Kauma, Pia. Arkistoitu 18.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ a b c Pia Kauma Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Hallintoneuvosto HOK-Elanto. Arkistoitu 3.10.2013. Viitattu 27.9.2013.
- ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2015.
- ↑ Alexander Stubb nousemassa Euroopan investointipankin johtoon Yle. Viitattu 14.6.2017. fi-FI
- ↑ Kansanedustaja Alexander Stubbille vapautus edustajantyöstä 22.6.2017. Eduskunta. Viitattu 1.7.2017.
- ↑ Ehdokkaat
- ↑ Pia Kauma | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Kokoomus nimesi seitsemän eurovaaliehdokasta Ilta-Sanomat. 12.10.2013. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 11.2.2014.
- ↑ Saarinen, Juhani: Pia Kauma äänestettiin näkyvälle paikalle Etyjissä HS.fi. 2.7.2013. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 16.5.2014.
- ↑ Pia Kauma Etyjin yleiskokouksen Keski-Aasia erityisedustajaksi www.eduskunta.fi. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Nimitykset | Pia Kauma valittiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 4.7.2023. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ Pia Kaumalle Ranskan kunnialegioonan ritarimerkki Ranskan Suomen-suurlähetystö. 2022. Viitattu 27.4.2024.
Aiheesta muualla
- Pia Kauman kotisivut
- Pia Kauma Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Pia Kauma (kok.)
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(44) | |
|---|
| - ↑ a b Jyri Häkämies siirtyi marraskuussa 2012 Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
- ↑ a b Jyrki Katainen valittiin kesäkuussa 2014 komissaariksi Euroopan komissioon, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Elina Lepomäki.
- ↑ a b Henna Virkkunen valittiin toukokuussa 2014 jäseneksi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikael Palola.
|
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(37) | |
|---|
| 1 Veera Ruoho erosi perussuomalaisista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmään kesäkuussa 2017.
2 Alexander Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi 2017. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Pia Kauma.
3 Outi Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mia Laiho.
4 Sanna Lauslahti siirtyi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Raija Vahasalo.
5 Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta huhtikuussa 2018.
6 Kaj Turunen siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmään sinisestä eduskuntaryhmästä huhtikuussa 2018. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(37) | |
|---|
| - 1 Anna-Kaisa Ikonen siirtyi Tampereen pormestariksi elokuussa 2021, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Jari Kinnunen.
- 2 Juhana Vartiainen siirtyi Helsingin pormestariksi elokuussa 2021, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Atte Kaleva.
- 3 Ilkka Kanerva kuoli 14. huhtikuuta 2022, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Ville Valkonen.
- 4 Wille Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä 22. kesäkuuta 2022 ahdistelukohun myötä.
|
|
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt  | |
|---|
|
Kunnialegioona (Ranska, 2022)[15]
