Kristiina Kokko

Kristiina Kokko
Kokko vuonna 2023.
Kokko vuonna 2023.
Henkilötiedot
Koko nimi Kristiina Susanna Kokko
Syntynyt16. tammikuuta 1978 (ikä 46)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti puoluesihteeri, pappi
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomus
Uskonto kristinusko (evankelis-luterilainen)
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Kristiina Susanna Kokko (o.s. Nieminen, s. 16. tammikuuta 1978[1]) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä elokuusta 2019 lähtien. Ennen valintaansa puoluesihteeriksi, Kokko työskenteli Akavan kehityspäällikkönä.[2] Puoluesihteerin toimen ohessa Kokko työskentelee vapaa-aikanaan pappina. Hän kuuluu Helsingin hiippakunnan papistoon. Hän on työskennellyt aikaisemmin seurakuntapastorina Lauttasaaren seurakunnassa[3].

Ura ja elämä

Kokko kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1996 ja valmistui Helia-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi vuonna 2001. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 2014. Hän toimi vuosina 1997-1999 Tradenomiliiton pääsihteerinä ja vuosina 1999-2001 SAMOK:n pääsihteerinä. Kokko toimi Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajana vuosina 2002-2003.[4][5]

Kokko toimi kansanedustaja Paula Risikon eduskunta-avustajana vuonna 2003 ja kansanedustaja Heikki A. Ollilan eduskunta-avustajana vuonna 2004–2007.[6] Lisäksi hän työskenteli Kansallisen Sivistysliiton väliaikaisena pääsihteerinä vuosina 2004–2007.[4][6]

Kokko työskenteli vuosina 2008-2009 kokoomuksen puoluetoimistolla poliittisena suunnittelijana. Hän toimi sisäasiainministeri Anne Holmlundin erityisavustajana vuosina 2009-2011 ja varapuhemies Pekka Ravin erityisavustajan vuosina 2011-2012.[7][5]

Vuosina 2012-2014 Kokko työskenteli Akavan asiantuntijana[8]. Hän oli 2014-2015 Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajana ympäristöministeriössä ja vuonna 2015 erityisavustajana opetus- ja kulttuuriministeriössä.[9][10][5]

Kokko palasi Akavalle vuonna 2015, jossa hän työskenteli kehityspäällikkönä vuoteen 2019 saakka. Kokko vihittiin papiksi 10.12.2017 [11]. Vuonna 2017-2018 Kokko työskenteli Lauttasaaren seurakunnassa seurakuntapappina. Kokko toimi vuonna 2019 kokoomuksen ministeriryhmän sihteerinä ja Petteri Orpon erityisavustajana valtiovarainministeriössä.[5]

Syyskuussa 2019 Kokko valittiin kokoomuksen puoluevaltuustossa yksimielisesti uudeksi puoluesihteeriksi.[12] Kokoomus voitti kuntavaalit 2021[13], aluevaalit 2022[14] ja eduskuntavaalit 2023[15] hänen vetämänään. Presidentinvaaleissa 2024 hän toimi Alexander Stubbin kampanjapäällikkönä, kun Stubb valittiin tasavallan presidentiksi.[16]

Vaalimenestys

Kuntavaalit

  • 2008: 489 ääntä (Helsinki, varalla)[17]
  • 2012: 243 ääntä (Helsinki, ei valittu)[18]
  • 2021: 273 ääntä (Helsinki, ei valittu)[19]

Eduskuntavaalit

Luottamustehtävät

Kokko on Helsingin Seudun Ympäristöpalvelu HSY:n hallituksen jäsen [21]. Kokko on toiminut vuodesta 2018 Uudenmaan lottaperinneyhdistyksen[22] puheenjohtajana. Hän toimi Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliiton puheenjohtajana 2018-2019[23]. Hän on toiminut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n hallituksen puheenjohtajana 2011–2017 ja oli vuosien 2001–2017 aikana Helsingin kaupungin luottamustoimissa Helsingin Juhlaviikkojen säätiön hallituksen jäsenenä, opetuslautakunnan ja kirjasto- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä, ammattikorkeakoulu Stadian johtokunnan jäsenenä sekä kaupunginvaltuuston varajäsenenä.

Yksityiselämä

Kokolla on kolme poikaa [24]. Hän on cheerleading-valmentaja[25] ja entinen kv-tason tuomari cheerleadingissa ja cheertanssissa. Ansioistaan cheerleadingin parissa hänelle on myönnetty Suomen cheerleadingliiton kultainen ansiomerkki[26].

Lähteet

  1. Pappismatrikkeli – Prästmatrikeln 2018, s. 388. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 2018. ISBN 978-952-94-0907-5.
  2. Kokoomuksen uudeksi puoluesihteeriksi valittiin odotetusti Kristiina Kokko Yle Uutiset. Viitattu 18.9.2019.
  3. Lauttasaaren seurakunta www.facebook.com. Viitattu 5.9.2019.
  4. a b Kristiina Kokko sisäministeri Holmlundin erityisavustajaksi 27.1.2009. Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.10.2013.
  5. a b c d Kristiina Kokko - LinkedIn linkedin.com. Viitattu 28.1.2024.
  6. a b Opetusministeri Sari Sarkomaa jättää tehtävänsä, muutoksia myös valtiosihteeri- ja avustajakunnassa 11.12.2008. Kokoomus. Viitattu 21.10.2013.
  7. Kristiina Kokko sisäministeri Holmlundin erityisavustajaksi Sisäministeriö. Viitattu 5.9.2019.
  8. Kristiina Kokko Akavan ammattikorkeakouluasioiden asiamieheksi 9.1.2012. Akavan verkkopalvelu: Akava. Arkistoitu 11.9.2014. Viitattu 10.9.2014. (suomeksi)
  9. Ymparistoministerio > Ministeri Grahn-Laasosen erityisavusta www.ym.fi. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  10. Ministeri Grahn-Laasosen erityisavustajiksi Kristiina Kokko ja Matias Marttinen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.9.2019.
  11. Malline:Https://www.helsinginhiippakunta.fi/papiksi-ja-diakonian-virkaan-vihkimys-10-12-2017/
  12. Kokoomuksen uudeksi puoluesihteeriksi valittiin odotetusti Kristiina Kokko Yle Uutiset. 7.9.2019. Viitattu 28.1.2024.
  13. Malline:Https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/
  14. Malline:Https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/
  15. Malline:Https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/
  16. Juha-Pekka Tikka: Kampanjapäällikkö perustelee Ylellä Alexander Stubbia: Ammattilainen ja kuuntelija Verkkouutiset. 17.1.2024. Viitattu 28.1.2024.
  17. Yle.fi | Vaalit 2008 tulospalvelu - Helsinki - Helsinki vaalit.yle.fi. Viitattu 28.1.2024.
  18. Helsingin vaalipiiri - Helsinki - Puolueiden kannatus Kuntavaalit 2012 - tulospalvelu | yle.fi. Viitattu 28.1.2024.
  19. Yle - Tulospalvelu - Ehdokassivu - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 28.1.2024.
  20. Eduskuntavaalit 2003, tulokset (taulukoitu) stat.fi. Viitattu 28.1.2024.
  21. Malline:Https://www.hsy.fi/hsy/paatoksenteko/
  22. Yhteystiedot | Suomen Lottaperinneliitto ry www.suomenlottaperinneliitto.fi. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  23. Hallinto TJS Opintokeskus. Viitattu 5.9.2019.
  24. Malline:Https://www.kristiinakokko.fi
  25. Malline:Https://www.goldenspirit.fi/kaikki-gs-perheen-edustusjoukkueet-sm-mitaleille-sekajoukkueille-em-edustuspaikat/
  26. Malline:Https://scl.fi/blog/2022/06/20/sm-finaalissa-jaettiin-kahdeksan-kultaista-ansiomerkkia/
Edeltäjä:
Janne Pesonen
Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteeri
2019–


  • n
  • k
  • m
Puoluejohto
Puheenjohtajat
Puoluesihteerit
Eduskuntaryhmän puheenjohtajat
Presidenttiehdokkaat
Organisaatio
Piirijärjestöt
Jäsenliitot
Läheisjärjestöt
Säätiöt
Puolue
  • Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö
  • Kansallinen kulttuurisäätiö
  • Porvarillisen Työn Arkiston säätiö
Oheisjärjestöt
Piiri- ja paikallisjärjestöt
  • Hämeen Ilves-säätiö
  • Kansallisen Kokoomuksen Kainuun Säätiö
  • Kansallissäätiö
  • Kotkan Kokoomusmaja-säätiö
  • Lahden Kansallissäätiö
  • Lillträskin kurssikeskussäätiö
  • Varsinais-Suomen Kansallissäätiö
  • Pirkanmaan Kansallissäätiö
  • Pohjois-Pohjanmaan Kansallissäätiö
  • Rauman Kansallissäätiö
  • Satakunnan Kansallissäätiö
Media
Historia
  • n
  • k
  • m
  • Pekka Laukkanen (1960–1962)
  • Jouni Veinio (1963–1964)
  • Aarre Lepistö (1965–1967)
  • Ilkka Viippola (1967–1970)
  • Pekka Kivelä (1970–1972)
  • Heikki Järvenpää (1973–1974)
  • Jorma Saloniemi (1975–1976)
  • Markku Markkula (1976)
  • Jorma Pitkäjärvi (1977–1978)
  • Petri Pöyhönen (1979)
  • Eero Waronen (1980–1983)
  • Tero Anttila (1984–1985)
  • Hannu Tolonen (1986–1987)
  • Pete Pakarinen (1988)
  • Tapio Määttä (1989–1991)
  • Max Mickelsson (1992–1993)
  • Sari Sarkomaa (1994–1995)
  • Tero Metsärinta (1996)
  • Tatu Rauhamäki (1997–1999)
  • Taru Tujunen (2000)
  • Merja Berglund (2001)
  • Kristiina Kokko (2002–2003)
  • Anna Anttinen (2004–2005)
  • Jussi Salonranta (2006–2007)
  • Jenny Nyman (2008–2011)
  • Akseli Hakala (2012–2013)
  • Daniel Lahti (2014–2015)
  • Marianna Kupias (2016–2017)
  • Janika Takatalo (2018–2019)
  • Juuso Mankonen (2019)
  • Jeremias Nurmela (2020–2021)
  • Niina Hämäläinen (2021)
  • Nea Nättinen (2022–2023)