Konstantin Tšernenko

Konstantin Tšernenko
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 6. pääsihteeri
13. helmikuuta 1984 – 10. maaliskuuta 1985
Edeltäjä Juri Andropov
Seuraaja Mihail Gorbatšov
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston presidiumin puheenjohtaja
11. huhtikuuta 1984 – 10. maaliskuuta 1985
Edeltäjä Juri Andropov
Seuraaja Andrei Gromyko
Henkilötiedot
Syntynyt24. syyskuuta 1911
Venäjä Bolšaja Tes, Venäjän keisarikunta
Kuollut10. maaliskuuta 1985 (73 vuotta)
Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto
Puoliso Anna Dmitrevna Ljubimova
Tiedot
Puolue NKP
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Konstantin Ustinovitš Tšernenko (ven. Константи́н Усти́нович Черне́нко; 24. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1911 Bolšaja Tes, Siperia10. maaliskuuta 1985 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 13. helmikuuta 1984 lähtien kuolemaansa asti.

Tšernenkosta tuli keskuskomitean ehdokasjäsen vuonna 1966 ja täysjäsen 1971. Hän liittyi politbyroohon lokakuussa 1977 ja tuli täysjäseneksi marraskuussa 1978. Leonid Brežnevin kuoleman jälkeen 1982 hän hävisi valtataistelun Juri Andropoville, joka nousi valtaan, mutta kuoli vain 15 kuukautta myöhemmin helmikuussa 1984.

Poliittinen ura

Tšernenko liittyi Komsomoliin vuonna 1926 ja kommunistipuolueeseen vuonna 1931. Hän palveli rajavartiostossa Neuvostoliiton Kiinan-vastaisella rajalla ja toisen maailmansodan ajan Leonid Brežnevin adjutanttina. Poliittisen uransa hän aloitti paikallistasolla. Hänet kutsuttiin vuonna 1960 Moskovaan, jossa hän työskenteli Leonid Brežnevin lähimpänä alaisena. Hänestä tuli kommunistisen puolueen keskushallinnon henkilöstöjohtaja vuonna 1965. Tšernenko jatkoi työtään sihteerinä ja vahvisti poliittista asemaansa. Hänellä oli tietoa kaikista kommunistipuolueen johtohenkilöistä, ja hän muodosti oman poliittisen suhdeverkostonsa. Hänen päätyönään oli satojen dokumenttien allekirjoittaminen joka päivä: hän teki tätä työtä 20 vuotta. Brežnevin kuoltua vuonna 1982 Tšernenko menetti poliittisen valta-asemansa KGB:n ja puna-armeijan antibrežneviläisille voimille. KGB:n muodollinen johtaja Juri Andropov nimitettiin pääsihteeriksi Brežnevin jälkeen. Andropov kuitenkin kuoli hoidettuaan virkaa alle 13 kuukautta. Tšernenko valittiin hänen tilalleen huolimatta huonosta terveydentilasta.

Pääsihteerinä

Tšernenko edusti paluuta takaisin Brežnevin ajan kovan linjan politiikkaan. Hän suosi työläisiä. Tšernenko muokkasi koulutusta kommunistisen ideologian mukaiseksi ja kasvatti jo ennestään raskasta byrokratiaa. Ulkopolitiikassa hän kiihdytti asevarustelukilpaa Yhdysvaltain kanssa. Hän solmi kauppasopimuksen Kiinan kansantasavallan kanssa. Tšernenkon heikko terveys esti häntä hallitsemasta tehokkaasti. Toistuvat poissaolot virasta merkitsivät hänen valtansa jakamista konservatiivien ja uudistajien välillä. Ainoan huomattavan henkilövaihdoksen hän teki erottamalla armeijan ylipäällikön Nikolai Ogarkovin, joka vaati kansalaisten elintarvikkeiden vähentämistä ja rahojen ohjaamista asevarusteluun ja -kehitykseen.

Suomen presidentti Mauno Koivisto tapasi Tšernenkon ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä vieraillessaan Moskovassa keväällä 1984. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä vierailu ei koskaan toteutunut. Saman vuoden syyskuussa Tšernenko nosti Suomen Yleisradion esittämässä televisiolausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen malliesimerkiksi kaikkien maailman maiden ja kansojen välisille suhteille. Kyseinen lausunto oli ensimmäinen, jonka Neuvostoliiton valtionpäämies oli koskaan antanut läntiselle televisioyhtiölle.

Viimeiset kuukaudet ja kuolema

Tšernenkon poliittinen vastustaja, politbyroon jäsen Viktor Grišin kohteli Tšernenkoa julmasti. Hän miltei raahautti kuolemansairaan Tšernenkon sairasvuoteelta äänestämään vaaleissa 1985[1]. Tšernenko esiintyi televisiossa 28. helmikuuta 1985[2]. Tšernenkon loppukautta leimasivat neuvostohallinnolle muutenkin ominaiset lahjonta ja johtajien terveydentilan salailu. Tyypillistä on, että Tšernenkon lyhyeltä virkakaudelta on hyvin harvoja valokuvia hänestä.

Konstantin Tšernenkon aikana pysähtyneisyyden, stagnaation, voi sanoa saavuttaneen syvimmän vaiheensa Neuvostoliitossa. Sitäkin toivoa herättävämpänä ja raikkaampana näyttäytyi etenkin ulkomailla hänen seuraajansa Mihail Gorbatšovin kausi.

Tšernenko on haudattu Kremlin muurin viereen pääsihteerien rivistöön.

Teokset

  • Tšernenko, K. U.: Kansa ja puolue kuuluvat yhteen: Puheita ja kirjoituksia. Weilin+Göös, 1985. ISBN 951-35-3303-4.

Lähteet

  1. Of philosopher kings and diminishing dictators Institute for Ethics & Emerging Technologies. Viitattu 26 helmikuuta 2012.
  2. Mydans, Seth. "A Halting Chernenko is on TV Again", The New York Times, 1 maaliskuuta 1985. Luettu 15. syyskuuta 2012. 

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konstantin Tšernenko Wikimedia Commonsissa
  • n
  • k
  • m
Neuvostoliiton tunnus
  • n
  • k
  • m
Neuvostoliiton tunnus
  • n
  • k
  • m
Puoluejohto
Puheenjohtajat
Pääsihteerit
Organisaatio
Toimielimet
  • Keskuskomitea
  • Politbyroo
  • Sihteeristö
  • Orgburgo
  • Keskustarkastuskomitea
Julkaisut
Neuvostotasavallan
puolueet
  • Armenia
  • Azerbaidžan
  • Bukhara
  • Georgia
  • Horezm
  • Karjala
  • Kazakstan
  • Kirgisia
  • Latvia
  • Liettua
  • Moldavia
  • Tadžikistan
  • Turkestan
  • Turkmenistan
  • Transkaukasia
  • Ukraina
  • Uzbekistan
  • Valko-Venäjä
  • Venäjä
  • Viro
Järjestöt
Muuta
  • n
  • k
  • m
Ennen Rurikovitšia
  • Kyi (200–230)
  • Bož (350–376)
Novgorodin ruhtinaat
Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
Kyi-suku


Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
Venäjän tsaarit
Godunov-suku
Šuiski-suku
Vaasa-suku
Romanov-suku
Venäjän keisarit
Romanov-suku
Skowroński -suku
  • Katariina I (1725—1727)
Romanov-suku
  • Pietari II (1727–1730)
Mecklenburg-Schwerin-suku
  • Anna (1730–1740)
Brunswick-Bevern-suku
Romanov-suku
  • Elisabet (1741–1762)
Holstein-Gottorp-Romanov-suku
  • Pietari III (1762)
Askania-suku
Holstein-Gottorp-Romanov-suku
Venäjän pääministerit
Neuvostoliiton johtajat
Venäjän presidentit
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Norja
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Israel
  • Suomi (KANTO)
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Latvia
  • Japani
  • Tšekki
  • Australia
  • Kreikka
  • Alankomaat
  • Puola
  • Portugali
Tieteilijät
  • CiNii
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • SNAC
  • IdRef