Jyväskylän rautatieasema

Jyväskylä
Perustiedot
Lyhenne Jy
Rataosa Orivesi–Jyväskylä
Haapamäki–Jyväskylä
Jyväskylä–Pieksämäki
Jyväskylä–Haapajärvi
Sijainti 62°14′25″N, 025°45′06″E
Osoite Hannikaisenkatu 20, 40100 Jyväskylä
Etäisyydet Muurame 16,2 km
Petäjävesi 34 km
Vaajakoski 7,4 km
Laukaa 23,8 km,
Helsinki 341 km
Avattu 1897
Liikenne
Kaukoliikenne Helsinki–Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio
Taajamajunat Seinäjoki–Jyväskylä, Tampere–Haapamäki–Jyväskylä
Tavaraliikenne kappale- ja puutavaraliikennettä
Pysäköinti Pysäköintitalo, jossa 2 kerrosta
Muut tiedot junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi matkakeskus
Materiaali tiili
Rakennettu 2002
Lipunmyynti 2 lippuautomaattia
Liukuportaita 2
Hissejä 3
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta (raiteet 1, 2, 3, 4),
9 ratapiharaidetta
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Ylivieskaan
211,4 Hpj Haapajärvi
Kantatie 58:n alitus
 Iisalmeen
Valtatie 27:n alitus
Välilä
Haittaperä
204,8 Kms Kumiseva
204,6 soraraide
Lohijoki
199,6 Vv Vuorten-Vuori
Vuortenvuoren varikko
Iivari
197,4 Hku Hinkua
Seututien 658 alitus
Karhunpiilo
173,9 Mus Muuras
Penttilä
Seikka
Lehtoperä
Seppälä
174,5 pistoraide
173,9 Avi Alvajärvi
Seututien 760 alitus
Häyhtiö
163,5 Pp Pihtipudas
Suvannonlahti
155,1 Sts Seläntaus
Löytänä
Korpinen
Seututien 775 alitus
Tuomela
142,1 Ktp Keitelepohja
Hevosjärvi
135,8 Ktm Kutemainen
Koivulahti
Kinanen
122,4 Vrn Varanen
Kalapuro
Kennää
Kantatie 77:n alitus
Luomajärvi
Piilola
4,4 (Töyrimäki)
116,7 Teerikankaan soraraide
111,6 Ksi Kannonkoski
Kannonkoski kk
Seututien 648 ylitys
Kannonsaha
103,3 Eji Enonjärvi
Seututien 648 alitus
Kannonjärvi
Spa Sapra
Kympinkallio
Kolkanlahti
76,0 Seututien 648 ylitys
Saarijärvi kk
75,3 Srj Saarijärvi
Kukonhiekka
Valtatie 13:n alitus
69,0 Lin Linna
Summakoski
61,6 Pnl Parantala
Karppala
Valtatie 13:n alitus
Sarja
56,9 Him Hietama
Naarakoski
53,0 Nalkinsalmi
Valtatie 4:n alitus
48,8 Äkk Äänekosken keskusta
48,2 Äänejärvi
47,4 Äki Äänekoski
Seututien 642 ylitys
Rotkola
43,6 Riihilahti
Riihivuori
42,2 Suolahden satama
40,7 Suo Suolahti
Kantatie 69:n alitus
38,0 Valtra Oy
Haapavatia
34,3 Vta Vatia
32,4 Pe Peuranmäki
30,1 Kus Kuusa
29,9 Kuusaankoski
Seututien 637 alitus
23,8 Lau Laukaa
Lemettilä
Kuhajärvi
17,8 Vri Vihtavuori
Sikomäki
Seututien 638 ylitys
Järvilinna
13,7 Lpi Leppävesi
Tiituspohja
Seututien 637 ylitys
Vihtiälä
Ankeriasjärvi
Kangasvuori (2 735 m)
Tuohimutka
Valtatie 4:n ja 13:n alitus
 Pieksämäelle
0,0 Jy Jyväskylä
 Haapamäelle
 Orivedelle
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Iisalmeen
83,0 Pmt Pieksämäki tavara
82,4 Pmla Pieksämäki lajittelu
81,1 Tmu Pieksämäki Temu
 Joensuuhun
79,8 Pm Pieksämäki asema
 Kouvolaan
kantatie 72:n alitus
72,5 Nri Naarajärvi
valtatie 23:n ylitys
Palokki
63,3 Ptn Paltanen
55,7 Vki Venetmäki
50 Svk Sauvamäki
Virmastaipale
Palokangas
seututie 641:n alitus
40,7 Hks Hankasalmi
Nujula
Kovalanmäki
Piilunlahti
33 Nj Niemisjärvi
valtatie 9:n ja 23:n alitus
Kulmala
Kaihlanen
Hoho
24,8 Lvt Lievestuore
22 Klk Kelkkamäki
valtatie 9:n, 13:n ja 23:n alitus
19 Mlh Metsolahti
vanha ratalinja
22 Pönttövuoren tunneli
vanha ratalinja
Haapanoro
Palvajärvi
valtatie 9:n, 13:n ja 23:n alitus
12 Lep Leppälahti
Ruokosaari
Kanavuori
Haapakosken rautatiesilta
Tölskänniemi
7,4 Vko Vaajakoski
7,0 valtatie 4:n, 9:n, 13:n ja 23:n alitus
Sammallahti
Teivainen
Jyskä
Kallioharju
4,0 valtatie 4:n, 9:n, 13:n ja 23:n ylitys
Halssila
Aittokallio
Kivistö
valtatie 4:n ja 13:n alitus
 Haapajärvelle
0,0 Jy Jyväskylä
 Haapamäelle
 Orivedelle
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Pieksämäelle
 Haapajärvelle
77,2 Jy Jyväskylä
 Orivedelle
75,~ Keljo
73,~ Rautpohjaan
72,~ Köj Köhniönjärvi
71,~ Könkkölä
69,~ Ruoke
Möykynmäki
65,~ Mäykynmäki
64,2 Vn Vesanka
64,~ Hum Humalamäki
60,~ Khu Kuohu
56,~ Ves Vehkasuo
54,~ Töpsävä
52,~ Kin Kintaus
Valtatie 18:n ja 23:n alitus
49,~ Kks Koskensaari
46,~ Huhtia
42,3 Valtatie 23:n alitus
42,0 Pvi Petäjävesi
35,~ Hut Huttula
34,5 Valtatie 23:n alitus
26,~ Asn Asunta
20,6 Ktn Kaleton
Kantatie 58:n ylitys
15,8 Keu Keuruu
14,8 Seututien 348 tasoristeys
8,~ Tiu Tiusala
5,~ Nla Notkola
 Tampereelle
0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)
 Poriin (suljettu)
 Seinäjoelle
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Pieksämäelle
 Haapajärvelle
112,7 Jy Jyväskylä
 Haapamäelle
valtatie 18:n alitus
valtatie 9:n ylitys
108,4 Kej Keljo
1,6 Kei Keljonlahti
107,3 Keljonkangas II (233 m)
105,4 Keljonkangas I (1 064 m)
103,1 Paasivuori (2 459 m)
3,6 Sy Säynätsalo
101,3 Rdl Raudanlahti
100,5 Paavalinvuoren tunneli (768 m)
99,~ Päijänne (silta)
96,5 Muu Muurame
93,2 Lautakkomäki (383 m)
89,5 valtatie 9:n ylitys
88,0 Sahinmäki (154 m)
seututie 607:n ylitys
82,4 Lahdenvuori (4 290 m)
77,1 Saa Saakoski
75,9 Matomäki (239 m)
59,6 Jsk Jämsänkoski
kantatie 56:n alitus
58,~ Pänkälä
55,8 Jäs Jämsä
 Kaipolaan
54,~ Kilpakorpi
52,~ Alhojärvi
46,~ Nytkyme
40,~ Pakomäki
38,8 Lpr Lahdenperä
35,~ Hll Halli
seututie 343:n alitus
31,~ Kankijärvi
valtatie 9:n alitus
27,7 Läp Länkipohja
27,~ Peltola
25,~ Vilkkilä
22,~ Solttila
19,0 Tv Talviainen
18,~ Koivisto
17,~ Eräslahti
11,9 Trk Torkkeli
10,~ Hoivala
8,~ Rotiala
6,~ Kortejärvi
4,~ Lyytikkälä
 Haapamäelle
0,0 Ov Orivesi
 Tampereelle
Merkkien selitykset
Infobox OK

Jyväskylän rautatieasema (lyh. Jy, ruots. Jyväskylä järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä.[1]

Lipunmyynti lopetettiin Jyväskylässä vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti.[2]

Historia

Jyväskylän asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui. Rautatie Jyväskylästä Suolahteen valmistui 1898. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina 1923 ja 1968–1969. Lisäksi asema-alueella sijaitsevat tältä aikakaudelta asemapäällikön asuinrakennus ja varastorakennus sekä myöhempinä lisinä muun muassa Thure Hellströmin suunnittelema asemaravintola (1916) ja kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta talousrakennuksineen (1921). Rautatieaseman alue kuuluu sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta [3] sekä Museoviraston kokoomainventointiin valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.[1]

Risteysasema Jyväskylästä tuli vuonna 1918, kun rata Pieksämäelle avattiin. Jyväskylän liikenteellistä merkitystä kasvatti myös vuonna 1978 avattu oikorata Jämsänkoskelle. Säynätsaloon avattiin ratayhteys 1970 ja rata Keljonlahteen 1968. Molempien ratayhteyksien liikenne on loppunut vuosituhannen vaihteessa.[1]

Aseman yhteydessä toimi vaiheittain vuosina 1890–1950 rakennettu veturitalli. Asemakaavalla suojellun rakennuksen pinta-ala on 2 100 m². Kaupunki myi rakennuksen vuonna 2006 Kiinteistö Oy Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselle kulttuurikäyttöön. Sitä ennen rakennus oli pääosin vuokrattuna varastokäyttöön.[4]

Asemarakennus siirtyi VR:n omistukseen vuonna 1995, mutta perinteinen asemakäyttö loppui vuonna 2002, kun viereen rakennettu uusi Jyväskylän matkakeskus valmistui.[1] Vanhan aseman alue muutettiin liike-, palvelu- ja asumiskäyttöön.[5] Vanha asemaravintola on herännyt 2010-luvulla uudestaan henkiin ruokaravintolana.[6]

Vanhan aseman vieressä on muistomerkkiveturina Vr2-tyypin Ankka-veturi numero 961.

Raiteisto ja matkustajaliikenne

Varsinaisen henkilö- ja tavararatapihan lisäksi Jyväskylän liikennepaikka käsittää niin kutsutun Seppälänkankaan sivuradan, joka haarautuu Jyväskylä–Haapajärvi-radasta noin kilometri asemalta koilliseen. Kaikkiaan noin kuuden kilometrin mittaisella sivuradalla liikennöidään ainoastaan vaihtotyönä. Jyväskylän vaihtotyöyksiköt hoitivat sivuradan varrella Tourulassa sijaitsevan Kankaan paperitehtaan sekä Palokankaan tehtaiden vaihtotyöt. Ratalinja katkaistiin Seppäläntien kohdalta poistamalla tasoristeys lokakuussa 2010.[7] Kankaan tehtaan lopetettua vuonna 2010[8], sivuraiteella liikennöivät enää radankunnossapito- ja museokalusto.

Asemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Pieksämäen väliset junat. Asemalta on myös taajamajunayhteys Seinäjoelle sekä yhdellä vuorolla Haapamäen kautta Tampereelle arkisin ja lauantaisin. Suorat taajamajunavuorot Jyväskylän ja Vaasan välillä lopetettiin lokakuussa 2015.[9] Lähes kaikki matkustajajunat sekä Tampereen että Pieksämäen suuntaan liikennöivät raiteelta 1. Taajamajunat Tampereelle sekä yksi taajamajuna Seinäjoelle käyttävät raidetta 2.[10]

Kuvia

Jyväskylän vanha rautatieasema vuonna 1987
Jyväskylän uusi rautatieasema kadun puolelta
Jyväskylän uusi rautatieasema sisältä

Katso myös

Lähteet

  • Jyväskylän kaupunki: Vanhan aseman asemakaavan muutos.

Viitteet

  1. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 181-182. Karttakeskus, 2009.
  2. VR lopettaa lipunmyynnin viiden suuren aseman palvelupisteillä – lippuja saa yhä muiden kanavien kautta Iltalehti. 7.7.2020. Viitattu 2.4.2021.
  3. YM, päätös 9.12.1998 diaarinro 2/562/96
  4. Jyväskylän Tilapalvelu: Uutisarkisto (Veturitalli-rakennus myydään kulttuurikäyttöön) 21.3.2006. Jyväskylän Tilapalvelu. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 26.10.2009.
  5. Jyväskylä lehti www3.jkl.fi. Arkistoitu 17.9.2016. Viitattu 9.9.2016.
  6. Jyväskylän Vanha Asemaravintola | Esittely vanhaasemaravintola.fi. Viitattu 9.9.2016.
  7. Risteysremontti katkaisi taidejunalta kiskot Keskisuomalainen. 19.10.2010. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 28.8.2011[vanhentunut linkki].
  8. Kankaan kone pysähtyy ensi yönä YLE. 11.1.2010. Viitattu 28.8.2011. [vanhentunut linkki]
  9. Vaunut.org - Kuva 105934 vaunut.org.
  10. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_JY_70x100_VALP.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 22.12.2019

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän rautatieasema Wikimedia Commonsissa
  • Aseman tiedot – VR