Johan Skytte, ent. Schroderus, (1577–1645) oli ruotsalainen valtiomies. Hän oli ulkomailla opintomatkalla, ja sen jälkeen hänestä tuli kruununprinssi Kustaa Aadolfin opettaja. Valtaistuimelle noustuaan Kustaa Aadolf nimitti Skytten 1612 kamarin eli valtakunnan verolaitoksen johtajaksi ja 1617 valtaneuvokseksi. Hänestä tuli 1622 Uppsalan yliopiston kansleri. 1624 hänestä Tuuterin vapaaherra, ja hän oli myös Suomen laamanni. Vuonna 1629 hän sai nimityksen Liivinmaan, Inkerin ja Karjalan kenraalikuvernööriksi. Hänen ansiotaan oli päätös Tarton yliopiston perustamisesta. Hän oli 1634 Götan hovioikeuden ensimmäinen presidentti. Hän perusti Uppsalan yliopistoon Skytten professuurin.[1]
Skytte oli aikansa merkittävimpiä hallinto- ja valtiomiehiä.[2]
Skytten kunniaksi niin Uppsalan kuin Tarton yliopisto ovat perustaneet hänen nimeään kantavan tunnustuksen vuodesta 1995 eli 350 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Ruotsissa Uppsalan yliopisto myöntää vuosittain valtiotieteellisen Johan Skytte -palkinnon ja Tarton yliopisto Skytte-mitalin henkilölle, joka on tukenut yliopiston toimintaa ja sen edelleenkehittämistä.
Lähteet
↑Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1565
