Joensuu–Kontiomäki-rata

Joensuu–Kontiomäki
Perustiedot
Reitti	Joensuu–Kontiomäki
	Lieksa–Pankakoski
Purettu	Vuokatti–Sotkamo
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	4
Tavarajunia / vrk	6
Tekniset tiedot
Pituus	269 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	120 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	(Joensuu)–Nurmes[1]
Vähäliikenteinen rata	Nurmes–Kontiomäki
Ohjauskeskus	Joensuu ja Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
Joensuu–Kontiomäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Ouluun 270,~  Ämmänsaareen  Vartiukseen 268,8 Kon Kontiomäki 268,~  Iisalmeen 260,3 Pki Paakki 252,3 Vhm Vihtamo 6,1 Sko Sotkamo 244,5 Vkt Vuokatti 244,2 Seututie 899:n alitus 244,1  Lahnaslammille 243,~ Kantatie 76:n alitus 243,2 Lat Latu 241,7 Seututien 899 alitus 233,5 Jkl Juurikkalahti 226,9 Pjk Pohjakoski 221,1 Svo Saviaho 211,7 Mlk Maanselkä 203,3 Rum Rumo 197,2 Ksm Kiusanmäki 194,0 Pkr Puukari 190,0 Nlj Nuolijärvi 184,3 Vlm Valtimo 181,9 Hky Haapakylä 173,2 Khp Karhunpää 165,3 Ptk Pitkämäki 163,1 Por Porokylä 162,2 Kantatie 75:n ylitys 160,1 Nrm Nurmes 157,8 Bb Bomba 151,6 Koh Kohtavaara 148,3 Kpr Kopras 140,8 Höl Höljäkkä 133,7 Mäs Mätäsvaara 132,8 Mäs Mätäsvaara (ent. Sulkainen) 129,7 Vk Viekki 118,6 Kyn Kylänlahti Halinjoki (silta) 111,3 Jli Jamali 103,8 Lis Lieksa Lieksanjoki (silta) 102,~ Sjo Sokojoki Kantatie 73:n tasoristeys 3,6 Ltk Lieksan teollisuuskylä 6,6 Pas Pankakoski 96,0 Tis Tiensuu 85,7 Lal Lapalie 80,9 Vsl Vuonislahti 70,7 Kel Kelvä Seututien 518 alitus 61,2 Hap Haapalahti 56,2 Uk Ukkola Teollisuusraiteisto 50,1 Uim Uimaharju Pielisjoki (silta) Kantatie 73:n alitus 44,1 Pja Paukkaja 36,1 Seututien 514 ylitys 35,9 Eno Eno 23,8 Jos Jakokoski Kantatie 73:n ylitys 16,3 Valtatie 6:n alitus 16,0 Khi Kontiolahti 14,5 Valtatie 6:n ylitys 6,3 Lmo Lehmo  Pieksämäelle 1,8 Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatien 6 ja 9 ylitys 1,0 Siihtala Pielisjoki (silta) 0,0 Jns Joensuu  Ilomantsiin  Lappeenrantaan Merkkien selitykset
Infobox OK

Joensuu–Kontiomäki-radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Joensuusta Pielisen itäpuolitse Lieksan, Nurmeksen ja Vuokatin kautta Paltamon kunnan Kontiomäen risteysasemalle. Joensuu–Kontiomäki-rata on Karjalan radan pohjoinen jatke, joka yhdistää Karjalan Kontiomäen kautta Ouluun. Rataosan pituus on 268,8 km. Rataosa käsitetään joissakin yhteyksissä myös Karjalan radan osaksi.

Henkilöliikenne osuudella Nurmes–Kontiomäki lakkautettiin vuonna 1993, ja tuo osuus katsotaan vähäliikenteiseksi radaksi. Kyseessä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun henkilöliikenne on lakkautettu kokonaiselta rataosalta. Välillä Joensuu–Nurmes liikennöidään Dm12-kiskobusseilla. Vuoroja on päivittäin kaksi suuntaansa^[2]. Rataosan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta.

Rakentaminen

Alkuperäinen Karjalan rata Viipurista Sortavalan ja Niiralan kautta Joensuuhun valmistui jo vuonna 1894.^[3] Sen jatkeena olevan Joensuun–Kontiomäen radan eri osat valmistuivat seuraavina vuosina^[3]:

• 1910: Joensuu–Lieksa
• 1911: Lieksa–Nurmes
• 1926: Vuokatti–Kontiomäki
• 1929: Nurmes-Vuokatti

Lieksan ensimmäinen rautatie oli yksityisrata Lieksan ja Pankakosken välillä, joka on rakennettiin 1890-luvulla. Savon rataan kuuluvan, Pohjois-Karjalan Joensuu–Lieksa–Nurmes-ratatyöt aloitettiin Joensuussa 16. tammikuuta 1907. Aluksi rataa rakennettiin vain Vuonislahteen asti. Töissä oli alkuaikoina 700 henkeä, joista suuri osa oli tullut Savonlinnan–Elisenvaaran ratatyömaalta. Töitä riitti parhaimpina aikoina yli 2 000 hengelle. ”Rautaroikka” saapui Lieksan rautatieasemalle 25. syyskuuta 1909. Vaikka Uimaharjun–Lieksan rataosa oli vielä kunnolla sorastamatta, voitiin rata luovuttaa 8. marraskuuta 1909 väliaikaiselle liikenteelle ja töitä jatkettiin Nurmekseen. Seuraavana vuonna rataosa avattiin viralliselle liikenteelle 10. syyskuuta 1910.^[4]

Merkittävin Pielisjärven asemista oli IV luokan asema, Lieksa, jonne pystytettiin asemarakennuksen lisäksi kahden veturin talli, kääntölava, pumppuhuone, tavaramakasiini ja halkovaja. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa ja neljä laiturivaihdetta. Viidennen luokan asemia olivat etelässä Vuonislahti ja pohjoisessa Kylänlahti.

Ennen kuin Nurmeksen-Oulun rata rakennettiin, oli Savon rataa vuonna 1924 jo jatkettu Kajaanista Kontiomäelle, tulevalle risteysasemalle.^[3]

Sivuradat

Sotkamon rata

Sotkamon rata oli Sotkamon kunnassa sivurata Vuokatin rautatieasemalta Sotkamon rautatieasemalle. Rataosan pituus oli noin kuusi kilometriä. Rata seuraili koko matkaltaan Tenetin ja Pirttijärven etelärantoja, päättyen Sotkamon sahalle. Rataosuudelle oli yhteys Vuokatin liikennepaikalla sijainneen kolmioraiteen kautta. Rata avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1926, ja radalla oli henkilöliikennettä vuoteen 1938 saakka.^[5]

Sotkamon radasta on jäljellä vain lyhyt osuus entisestä Vuokatin kolmioraiteesta.

Pankakosken rata

Pankakosken rata on Lieksan kaupungissa sijaitseva sivurataosuus. Rata erkanee Joensuun–Kontiomäen radalta Lieksan keskustan eteläpuolella Sokojoella ja loppuu Pankakosken kartonkitehtaalle noin viisi kilometriä Lieksan keskustasta itään. Rata palvelee Pankakosken tehtaan tavaraliikennettä. Radalla on nykyisin vain tavaraliikennettä, mutta aikaisemmin radalla on ollut myös jonkinlaista henkilöliikennettä. Ennen nykyistä rataa paikalla oli kapearaiteinen Pankakosken–Sokojoen rautatie vuosina 1897–1952.

Lahnaslammin rata

Pääartikkeli: Lahnaslammin rata

Sivurata Vuokatista Lahnaslammelle rakennettiin vuonna 1974.^[3] Sen pituus on noin 12 kilometriä, ja sillä on vain Lahnaslammen kaivokseen liittyvää tavaraliikennettä.

Katso myös

• Luettelo Joensuun–Kontiomäen rautatien entisistä seisakkeista

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu–Kontiomäki-rata Wikimedia Commonsissa