Savon rata

Savon rata
Perustiedot
Reitti	Kouvola–Iisalmi
Rakennettu	useissa osissa
Avattu	1902
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä, Fenniarail, GRK Rail Oy, NRC Group Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy
Henkilöjunia / vrk	20
Tavarajunia / vrk	51
Tekniset tiedot
Pituus	357,8 km
Raiteiden lkm	1 (2 Iloharju–Kuopio)
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	koko rataosuudella 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Kouvola–Kinni 140 km/h, Kinni–Otava 200 km/h, Otava–Iisalmi 140 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Kouvola)–(Pieksämäki)–(Kuopio)–(Iisalmi)[1]
Ohjauskeskus	Kouvola (Kouvola–Pieksämäki), Pieksämäki (Pieksämäki–(Kuopio)–Iisalmi)
Miehitetyt asemat	Kuopio, Iisalmi
Suojastus	linjasuojastus
Kulunvalvonta	JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.
Kouvola–Iisalmi Km   Lyh. Liikennepaikat  Kontiomäelle  Ylivieskaan 356,2 Ilm Iisalmi Paloisjärvi (Paloisvirta) 354,4 Itr Iisalmen teollisuusraiteet Seututien 563 ylitys 351,2 Pmi Peltosalmi 348,1 Ohm Ohenmäki 343,4 Te Taipale Nerkoo Lapinlahti (Honkasalmi) 331,5 Lna Lapinlahti 311,9 Apt Alapitkä 306,6 Plj Pöljä 299,0 Valtatie 5:n alitus 298,0  Viinijärvelle Kantatie 75:n alitus 295,9 Sij Siilinjärvi 285,5 Toi Toivala Seututien 559 alitus 283,4 Valtatie 9:n alitus Savon sellun raide 280,1 Sor Sorsasalo 280,9 Kallavesi IV (silta) 280,1 Kallavesi III (silta) 279,3 Kallavesi II (silta) 278,9 Kallavesi I (läppäsilta) 274,2 Kelloniemen raide Itkonniemen raide 272,0 Kuot Kuopio tavara 271,0 Kuo Kuopio asema 270,~ Rät Rättimäki 269,5 Iloharju Kumpusaaren raide 269,3 Valtatie 5:n ylitys 264,9 Pieni Neulamäki (1 002 m) Seututien 551 alitus 253,3 Krm Kurkimäki 246,2 Arl Airaksela 236,1 Sln Salminen 229,9 Mustavuori II (373 m) 229,3 Mustavuori I (282 m) 228,4 Mustamäki (250 m) Valtatie 9:n alitus  Iisvedelle 224,6 Snj Suonenjoki 214,6 Mrk Markkala 207,0 Snt Suontee 204,4 Hps Haapakoski 203,4 Haapakosken tehdas Oy 203,0 Haapajoki (silta) 190,9 Pmt Pieksämäki tavara 189,6 Pmla Pieksämäki lajittelu 188,3 Tmu Pieksämäki Temu  Joensuuhun 186,9 Pm Pieksämäki asema  Jyväskylään 185,5 Valtatie 23:n alitus 178,6 Lmä Lamminmäki 170,9 Lol Loukolampi 167,0 Knl Kantala 155,4 Hau Haukivuori Kantatie 72:n alitus Pho Pitkäaho 141,5 Ksa Kalvitsa 129,9 Hir Hiirola Kantatie 72:n alitus 124,~ Pls Palosuo 116,1 Mi Mikkeli Pursialan sivuraide Valtatie 13:n alitus teollisuusraide 110,~ Vlk Vuolinko Otavan satamarata Seututien 431 ylitys 101,6 Ot Otava Valtatie 5:n alitus 94,~ Hn Hietanen 87,2 Lkl Lelkola 20,3 Rst Ristiina Valtatie 15:n alitus Seututien 420 alitus 82,1 Myt Mynttilä Seututien 368 alitus Pyhävesi (Kiepinsalmi) 73,9 Mr Mäntyharju Seututien 368 alitus 63,6 Vpn Varpanen Seututien 381 alitus 61,~ Outinen 59,4 Kii Kinni 57,~ Mhu Mouhu 53,~ Voi Voikoski 48,~ Orl Orilampi 46,0 Vuohijärvi (Hillosensalmi) 45,8 Hls Hillosensalmi 44,4 Kulonpalonvuori (418 m) 43,~ Lti Loikanlahti 40,~ Kir Kirjokivi 35,~ Jla Joutsenlahti Vuohijärvi (191 m) Seututien 368 alitus 33,8 Vhj Vuohijärvi sivuraide Kalson sivuraide 32,~ Hpu Horppu 30,~ Hon Honkala Seututien 369 tasoristeys 28,~ Ko Konka 27,~ Spä Selänpää (vanha) 22,4 Spä Selänpää (uusi) 18,7 Mum Multamäki Venekallio (180 m)  Voikkaalle (purettu) Harjunjoki 14,4 Hj Harju Kantatie 46:n ylitys  Kuusankoskelle Valtatie 6:n alitus Valtatie 12:n alitus Seututien 364 ylitys  Lahteen Seututien 367 ylitys 2,5 Kv Kouvola asema 1,5 Kvla Kouvola lajittelu 0,0 Kvt Kouvola tavara  Kotkaan  Joensuuhun Merkkien selitykset
Infobox OK

Savon rata on osa Suomen rataverkkoa. Se ulottuu Kouvolasta Iisalmeen, pituutta radalla on 358 kilometriä ja se on koko matkalta sähköistetty.

Rataosuudella on 9 henkilöliikenteen nykykäytössä olevaa asemaa: Kouvola, Mäntyharju, Mikkeli, Pieksämäki, Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi. VR liikennöi radalla InterCity- ja Pendolino-junia.^[2]

Historia

Suunnittelu ja reittivaihtoehdot

Rautatien rakentamista Savoon alettiin suunnitella 1870-luvulla. Kiistaa herätti radan linjaus ja siitä esitettiin useita eri versioita. Aluksi esitettiin länsi–itä-suuntaista rataa, mutta pian päädyttiin etelä–pohjois-suuntaiseen rataan. Rataa suunniteltiin rakennettavan muun muassa Taavetin, Mikkelin ja Kangasniemen kautta Jyväskylään, Taavetin, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon sekä Kaipiaisten, Mikkelin ja Suonenjoen kautta Kuopioon.^[3] Valtiopäivien edustaja Edvin Avellan huomautti vuonna 1885, että Taavetin ja Mikkelin kautta Kuopioon kulkeva rata ei sivunnut tarpeeksi vesireittejä, eikä palvellut siten kasvavaa puunjalostusteollisuutta.^lähde? Vuoden 1885 valtiopäivillä 17. huhtikuuta rata päätettiin rakentaa Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen ja Suonenjoen kautta Kuopioon.^[4]

Rakentaminen ja käyttöönotto

Radan rakentaminen aloitettiin vuonna 1886. Sitä rakensi parhaimmillaan yli 10 000 työntekijää. Rata valmistui ensimmäisenä Mikkelin ja Kuopion välillä vuonna 1888, mutta senaatti ei antanut lupaa liikenteen aloittamiseen.^[5] Koko rataosuuden avajaispäivää vietettiin 1. lokakuuta 1889.^[6][7] Rakentaminen kesti yhteensä kolme vuotta ja seitsemän kuukautta.^[8] Jatkoa tälle radalle oli luvassa seuraavana vuonna, jolloin valmistui Kotkan rata Kouvolasta Kotkaan.

Jatke Kajaaniin

Vuoden 1900 valtiopäivillä päätettiin Savon radan jatkamisesta Kuopiosta Iisalmen kautta Kajaaniin.^[9] Tällöin eräänä laajimmista rakennuskohteista oli silta- ja pengeryhteys Kallaveden yli eli Kallansillat. Alun perin tarkoitus oli rakentaa rata rahojen säästämiseksi kapearaiteiseksi,^lähde? mutta se päätettiin kuluista huolimatta tehdä leveäraiteiseksi. Liikenne Iisalmeen alkoi 1. heinäkuuta 1902 ja liikenne Kajaaniin alkoi 16. lokakuuta 1904.^[9][10] Radan pituus siihen aikaan oli 443 kilometriä ja se tehtiin mutkaiseksi, jotta säästettäisiin maastonmuokkauskuluissa.

Liikennöinti

Vielä 1800-luvun lopulla matkustaminen oli hidasta. Matka Mikkelistä Kouvolan kautta Helsinkiin kesti yli 12 tuntia, joskin pari tuntia täytyi odottaa Kouvolassa junan vaihtoa.^lähde? Vuonna 1904 matka-aika Kuopiosta Kouvolaan oli noin 10 tuntia ja Mikkelistä Kouvolaan noin neljä tuntia.^[11] Vuonna 1914 matka-ajat olivat nopeutuneet ja Kuopiosta Kouvolaan kesti noin kahdeksan tuntia ja Mikkelistä Kouvolaan noin kolme tuntia.^[12] Ennen Suomen itsenäisyyttä oli Mikkelistä Viipuriin paremmat yhteydet kuin Helsinkiin, sillä Viipuri oli lähempänä ja se oli Itä-Suomen suurin kaupunki. Kouvolassa junanvaihtokaan ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Itsenäisyyden jälkeen Helsingistä tuli Mikkelistä lähtevän matkustajaliikenteen kannalta yhä tärkeämpi. Alkuperäisen Viipuri-keskeisen linjauksen takia Helsingistä tulevat junat joutuvat vieläkin vaihtamaan kulkusuuntaa jatkaessaan Savon radalle. Vuoteen 1939 mennessä matka-aika oli jo nopeutunut niin, että matka Helsingin ja Mikkelin välillä kesti noin 5,5 tuntia.

Vielä vuoteen 2002 asti pääsi monille Kouvola–Kuopio-välin pienille asemille paikallisjunalla, mutta kyseiset junavuorot sekä henkilöliikenne niiden käyttämillä liikennepaikoilla kuitenkin lakkautettiin^[13] matkustajamäärien vähyyden vuoksi.

Savon radan Pendolino-liikenne alkoi 5. kesäkuuta 2005 (Iisalmesta Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin, Pieksämäki–Kuopio-välillä oli liikennöity jo aiemmin).^lähde?

Kunnostus ja sähköistys

Vuonna 1960 aloitettiin 15 vuotta kestänyt Savon radan perusparannus ja siihen liittyneet mutkaisen radan oikaisut, joiden tuloksina radasta tuli suoraviivaisempi ja sillä voitiin ajaa suuremmilla nopeuksilla. Monilta osin kyseessä oli käytännössä radan rakentaminen uudelleen. Suurimmat työt tehtiin Kouvolan ja Mikkelin sekä Suonenjoen ja Kuopion välillä. Ensimmäinen suuri muutos oli radan lähtökaarteen loiventaminen Kouvolassa, ja huomattavia mutkien oikaisuja tehtiin muun muassa Vuohijärvellä, Hillosensalmella, Suonenjoen asemalla ja Kuopion Kurkimäessä sekä Pitkälahdessa. Monien oikaisuiden yhteydessä jouduttiin tekemään tunneleita ja kallioleikkauksia.^[14]

Mikkeli–Pieksämäki-osa otettiin käyttöön VR:n ensimmäisenä kauko-ohjattuna rataosana 16. huhtikuuta 1962. Kauko-ohjauksen rakentaminen oli aloitettu 1960,^[15] ja sitä oli kokeiltu Vuolingossa jo 1955^[16]. Vuonna 1963 otettiin myös Kouvola–Mikkeli-rataosan kauko-ohjaus käyttöön.^[17] Kauko-ohjauksen seurauksena monista pienistä liikennepaikoista tuli miehittämättömiä. Kauko-ohjauksen avulla pystyttiin kuitenkin tehostamaan junakohtauksia, nopeuttamaan liikennettä ja lisäämään turvallisuutta.^[18] Kouvola–Pieksämäki-rataosan sähköistäminen aloitettiin vuonna 1977. Jännite kytkettiin lokakuussa 1980 ja sähköliikenne aloitettiin Kouvola–Pieksämäki-välillä 1. joulukuuta 1980.^[19] Samaan aikaan, kun Kouvolan ja Pieksämäen välistä osuutta sähköistettiin, Pieksämäen ja Kuopion välille rakennettiin kauko-ohjausta. Vuonna 1979 sovittiin myös sähköistyksen jatkamisesta Pieksämäeltä Iisalmeen. Pieksämäki–Kuopio-rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön vuonna 1982 ja sähköistys 17. tammikuuta 1983. Pieksämäki–Iisalmi-rataosan sähköistys otettiin virallisesti käyttöön 28. toukokuuta 1984.^[20] Kauko-ohjaus Kuopiosta Iisalmeen otettiin käyttöön vuonna 1988.^lähde? 1960-luvulla rakennettu Kouvolan ja Pieksämäen välinen kauko-ohjaus oli tullut käyttöikänsä päähän. Uusi kauko-ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2001. Vuonna 2001 myös junakulunvalvonta otettiin käyttöön ja radalta poistettiin tasoristeyksiä ja liikennepaikkoja. Lakkautettujen liikennepaikkojen vaihteet ja sivuraiteet purettiin.^[21]

Sivuradat

• Mäntyharjun Mynttilästä on pistoraide Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaille. Ensimmäinen juna radalla kulki 21. marraskuuta 1979. Radalla ei koskaan ole ollut säännöllistä henkilöliikennettä.
• Otavan satamarata
• Iisveden rata

Savon radan oikaisu

Lahti–Heinola-rata valmistui vuonna 1932.^[10] Jo silloin oli suunnitelmissa, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Savon radalle, johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai Mikkelissä. Tämä olisi tarjonnut Savon radan varrelta nopeamman rautatieyhteyden Helsinkiin. Suunniteltu jatke jäi kuitenkin rakentamatta eikä sitä ole myöhemminkään toteutettu, mutta uusia suunnitelmia sen rakentamisesta on vuosikymmenien kuluessa esitetty useita kertoja.

Vuonna 1989 Lahden ja Heinolan kaupungit kutsuivat koolle Mäntyharjun, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Iisalmen edustajat. Paikalta puuttuivat kutsutuista Loviisan, Mäntsälän, Jyväskylän, Kuopion ja Kajaanin edustajat. Tätä ennen Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto olivat maaliskuussa 1989 julkistaneet selvityksen Lahden ja Helsingin välisestä suorasta ratayhteydestä Keravan ja Mäntsälän kautta Riihimäen itäpuolelta.

Heinolassa pidettiin tärkeänä koko Savon radan oikaisua, ei pelkästään Lahden ja Keravan välin oikaisua, koska Heinolan ja Mikkelin välistä rataosuutta oli toivottu noin 50 vuoden ajan. Mikkelin kaupunginjohtajan mukaan Savon radan oikaisu saatettaisiin kokea HELI-radan jonkinlaiseksi kilpailijaksi. Lopputuloksena suunnitelmasta oikaista koko Savon rata toteutettiin vain Lahden oikorata. Yhteyttä Heinolan ja Mikkelin välille Kouvolan ohittamiseksi ei toteutettu.

Lentävä kalakukko

Savon radasta on tehty oma laulu ja elokuva, Lentävä kalakukko (1953). Kalakukko oli Helsinki–Kuopio-pikajuna. Oma laulu on myös Pohjanmaan radasta: Matti Jurvan esittämä ”Pohjanmaan junassa” (1938)^[22].

Näyte laulusta ”Lentävä kalakukko”:

»Riihimäk ja Lahti, Koovola, Mikkelj – Koovola, Mikkelj.
Siipilöissä loestaa raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko!
Kuopijossa ollaan, purkavus alkoo – purkavus alkoo.
Asemalla oekoo väsynyttä jalakoo Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne laaloivat: ’Kuopijoon käy tie!’
Kiskotkin kirskuivat: ’Tervehykset vie!’»
(Sanat Reino Helismaa)

Lähteet

• Pentikäinen, Petri P.: Savon rautatie: Kouvola-Kuopio 1889–2014. Petrin Viestintä / Petri P. Pentikäinen, 2014. ISBN 978-952-93-4218-1.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Rautatie ja Mikkeli - Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savon rata Wikimedia Commonsissa