Uintiurheilu
Uinti on yksilö- tai joukkueurheilulaji, joka vaatii koko kehon käyttöä vedessä liikkumiseen. Urheilu tapahtuu altaissa tai avovedessä (esim. meressä tai järvessä). Kilpauinti on yksi suosituimmista olympialajeista[1].
Uinnissa on laadittu eri sääntöjä eri uintitekniikoille.[2] On myös säännöksiä siitä, millaiset uimapuvut, uimahatut, korut yms. ovat sallittuja kilpailuissa.[3]
Kilpauinti
Kilpauintilajit ovat:
- vapaauinti
- selkäuinti
- rintauinti
- perhosuinti
- sekauinti
Uintimatkat
Olympialaisten ohjelmassa olevat matkat:
- 50 metrin vapaauinti
- 100 metrin vapaauinti
- 200 metrin vapaauinti
- 400 metrin vapaauinti
- 800 metrin vapaauinti
- 1 500 metrin vapaauinti
- 100 metrin selkäuinti
- 200 metrin selkäuinti
- 100 metrin rintauinti
- 200 metrin rintauinti
- 100 metrin perhosuinti
- 200 metrin perhosuinti
- 200 metrin sekauinti
- 400 metrin sekauinti
- 4 × 100 metrin vapaauintiviesti
- 4 × 200 metrin vapaauintiviesti
- 4 × 100 metrin sekauintiviesti
- 10 km avovesiuinti
Muiden arvokisojen ohjelmassa on olympiamatkojen lisäksi seuraavia matkoja:
- 50 metrin selkäuinti
- 50 metrin rintauinti
- 50 metrin perhosuinti
- 100 metrin sekauinti (lyhyen radan MM- ja EM-kisat)
- 4 × 50 metrin vapaauintiviesti (lyhyen radan EM-kisoissa)
- 4 × 50 metrin sekauintiviesti (lyhyen radan EM-kisoissa)
- 5 km avovesiuinti (pitkän radan MM-kisoissa)
- 25 km avovesiuinti (pitkän radan MM-kisoissa)
Lyhyen radan MM- ja EM-kisoissa ei uida 200 metrin sekauintiviestiä. EM-kisoissa ei myöskään 100 metrin seka- eikä vapaauintiviestejä. Lyhyen radan kisoissa ei myöskään uida avovesimatkoja. MM-kisoissa (ns. pitkän radan MM-kisat) kilpaillaan varsinaisen uinnin lisäksi myös uimahypyissä, taitouinnissa ja vesipallossa.
Lähteet
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Swimming (sport)
Alkuperäinen artikkeli: en:Swimming (sport)
Uinti olympialaisissa
