San Marinon Grand Prix 1981
San Marinon Grand Prix 1981 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 3. toukokuuta 1981 Imolan radalla Italiassa. Kilpailun voitti Brabhamilla ajanut Nelson Piquet, jolle voitto oli kauden toinen. Kyseessä oli ensimmäinen San Marinon Grand Prix. Radalla oli edellisenä vuonna ajettu Italian Grand Prix.
Tulokset
| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 5 |  Nelson Piquet | Brabham-Ford | 60 | 1.51.23,97 | 5 | 9 |
| 2 | 29 |  Riccardo Patrese | Arrows-Ford | 60 | + 4,58 | 9 | 6 |
| 3 | 2 |  Carlos Reutemann | Williams-Ford | 60 | + 6,34 | 2 | 4 |
| 4 | 6 |  Hector Rebaque | Brabham-Ford | 60 | + 22,89 | 13 | 3 |
| 5 | 28 |  Didier Pironi | Ferrari | 60 | + 25,87 | 6 | 2 |
| 6 | 8 | Andrea de Cesaris | McLaren-Ford | 60 | + 1.06,61 | 14 | 1 |
| 7 | 27 |  Gilles Villeneuve | Ferrari | 60 | + 1.41,97 | 1 | |
| 8 | 16 | René Arnoux | Renault | 59 | + 1 krs. | 3 | |
| 9 | 14 |  Marc Surer | Ensign-Ford | 59 | + 1 krs. | 21 | |
| 10 | 7 |  John Watson | McLaren-Ford | 58 | + 2 krs. | 7 | |
| 11 | 33 | Patrick Tambay | Theodore-Ford | 58 | + 2 krs. | 16 | |
| 12 | 1 |  Alan Jones | Williams-Ford | 58 | + 2 krs. | 8 | |
| 13 | 10 |  Slim Borgudd | ATS-Ford | 57 | + 3 krs. | 24 | |
| NC | 25 | Jean-Pierre Jabouille | Ligier-Matra | 45 | Ei sijoittunut | 18 | |
| Kesk. | 17 |  Eliseo Salazar | March-Ford | 38 | Ulosajo | 23 | |
| Kesk. | 4 | Michele Alboreto | Tyrrell-Ford | 31 | Kolari (Gabbiani) | 17 | |
| Kesk. | 32 | Beppe Gabbiani | Osella-Ford | 31 | Kolari (Alboreto) | 20 | |
| Kesk. | 23 | Bruno Giacomelli | Alfa Romeo | 28 | Kolari (Cheever) | 11 | |
| Kesk. | 3 |  Eddie Cheever | Tyrrell-Ford | 28 | Kolari (Giacomelli) | 19 | |
| Kesk. | 22 | Mario Andretti | Alfa Romeo | 26 | Vaihdelaatikko | 12 | |
| Kesk. | 20 |  Keke Rosberg | Fittipaldi-Ford | 14 | Moottori | 15 | |
| Kesk. | 26 | Jacques Laffite | Ligier-Matra | 7 | Jousitus | 10 | |
| Kesk. | 15 | Alain Prost | Renault | 3 | Vaihdelaatikko | 4 | |
| Kesk. | 31 | Miguel Angel Guerra | Osella-Ford | 0 | Kolari (Salazar) | 22 | |
| DNQ | 30 | Siegfried Stohr | Arrows-Ford | ||||
| DNQ | 18 |  Derek Daly | March-Ford | ||||
| DNQ | 9 |  Jan Lammers | ATS-Ford | ||||
| DNQ | 21 | Chico Serra | Fittipaldi-Ford | ||||
| DNQ | 36 | Derek Warwick | Toleman-Hart | ||||
| DNQ | 35 | Brian Henton | Toleman-Hart | ||||
| W | 11 | Elio de Angelis | Lotus-Ford | ||||
| W | 12 | Nigel Mansell | Lotus-Ford |
Muuta
- Paalupaikka: Gilles Villeneuve – 1.34,523
- Nopein kierros: Gilles Villeneuve – 1.48,064 (kierroksella 46)
- ensimmäinen San Marinon Grand Prix
- Michele Alboreton, Miguel Angel Guerran ja Eliseo Salazarin ensimmäinen Grand Prix
- Andrea de Cesarisin ensimmäinen MM-piste
- Renault'n 50:s Grand Prix
- Ferrarin 90:s paalupaikka
- Tolemanin ensimmäinen kilpailu
- Hector Rebaquen paras sijoitus (4. sija)
Tilanne kuljettajien MM-sarjassa
| Sija | Kuljettaja | Pisteet |
|---|---|---|
| 1 | Carlos Reutemann | 25 |
| 2 | Nelson Piquet | 22 |
| 3 | Alan Jones | 18 |
| 4 | Riccardo Patrese | 10 |
| 5 | Alain Prost | 4 |
| 6 | Mario Andretti | 3 |
| Elio de Angelis | 3 | |
| Hector Rebaque | 3 | |
| Marc Surer | 3 | |
| 10 | René Arnoux | 2 |
| Eddie Cheever | 2 | |
| Didier Pironi | 2 | |
| 13 | Andrea de Cesaris | 1 |
| Jacques Laffite | 1 | |
| Patrick Tambay | 1 |
Lähteet
Formula 1 -luokan San Marinon Grand Prix’t
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Radat | Autodromo Enzo e Dino Ferrari (1981–2006) | |||||||||
