Muromalaiset

Muromalaiset
Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä.
Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä.
Väkiluku Sukupuutto
Kielet Muroma†
Sukulaiskansat Marit
Mordvalaiset
Merjalaiset†
Meštšeralaiset
Suomalais-permiläiset kansat
Infobox OK
Muromalaisten heimoon kuuluneen naisen korut 800–900-luvulta.

Muromat eli muromalaiset (ven. мурома, muroma) on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa ruseille veroa maksavana kansana. Heidän pääkaupunkinaan kerrotaan olleen Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.[1] Muromilaiset maksoivat veroa venäläisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat itäslaavilaisiin 1000–1100-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.[2]

Asuinseutu Okan ja Volgan yhtymäkohdassa kartan oikeassa ylänurkassa.

Kielen suomalais-ugrilaisuutta pidetään todennäköisenä. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 900–900-luvulla ja asuinpaikka oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.[3]

Lähteet

  1. Tietosanakirja osa 6, 1914
  2. Uibopuu, Valev (1988). Finnougrierna och deras språk (in sv). Studentlitteratur. ISBN 978-91-44-25411-1. 
  3. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


  • n
  • k
  • m
Itämerensuomalaiset
Saamelaiset
Länsisaamelaiset
Itäsaamelaiset
Volgansuomalaiset
Permiläiset
Ugrilaiset
Unkarilaiset
Samojedit
Pohjoissamojedit
Eteläsamojedit
Luokittelemattomat