Malmin hautausmaan rautatie

Malmin hautausmaan rautatie
Perustiedot
Reitti Malmin rautatieasema–Malmin hautausmaa
Rakennettu 1894
Avattu 3. helmikuuta 1895 (säännölliselle liikenteelle)
Lakkautettu 1954
Omistaja Suomen valtio
Liikenne
Liikennöitsijä(t) Valtionrautatiet
Tekniset tiedot
Pituus 2,3[1] km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tampereelle
 Lahteen
 Kesijärvelle
71,3 Ri Riihimäki asema
69,9 Rila Riihimäki lajittelu
68,6 Rit Riihimäki tavara
66,5 Arp Arolampi
64,~ Monni
Seututien 143 ylitys
Hyvinkään konepaja
 Karjaalle
58,6 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
Seututien 290 alitus
Valtatien 25 alitus
54,4 Palopuro (uusi)
52,7 Palopuro (vanha)
49,~ Takoja
47,8 Jk Jokela
45,~ Hui Huikko
44,2 Nup Nuppulinna
40,7 Pur Purola
40,4 Purola
Metson raide
38,7 Sau Saunakallio
36,6 Jp Järvenpää asema
35,2 Lul Lustikulla
34,6 Ain Ainola
Seututien 145 ylitys
33,5 Rnm Ristinummi
31,1 Kytömaa  Lahteen
 Porvooseen
28,7 Ke Kerava asema  kaupunkiradalle
 Vuosaareen
Seututien 148 ylitys
Seututien 152 ylitys
15,7 Tkl Tikkurila
15,4 Keravanjoki
Kehä III:n alitus
13,9 Pla Puistola
12,5 Tna Tapanila
Malmin hautausmaalle (pur.)
10,7 Ml Malmi
9,3 Pmk Pukinmäki
Kehä I:n ylitys
8,6 Vantaanjoki
7,2 Olk Oulunkylä
5,7 Käp Käpylä
Kantatien 45 alitus
4,9 Ilr Ilmala ratapiha
4,6 Pslt Pasila tavara
4,2 Pau Pasila autojuna-asema
 Turkuun
3,1 Psl Pasila asema
3,0 Psla Pasila alapiha
 Keravalle
 Katajanokalle (pur.)
0,0 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Infobox OK
Entinen asemarakennus Malmin hautausmaalla.

Malmin hautausmaan rautatie oli Helsingissä Malmin rautatieasemalta Malmin hautausmaalle johtanut noin kahden kilometrin pituinen rautatien haararata, joka oli käytössä vuosina 1894–1954. Rata erkani pääradasta itään Malmin aseman pohjoispuolella kohdassa, jossa radan ylittää tänä päivänä Kotinummentien silta. Erkanemisvaihteen jälkeen rata kaartui voimakkaasti etelään nykyisen Teerikukontien suuntaisesti ja kulki sen jälkeen lähes viivasuorasti peltojen poikki kohti hautausmaata.

Malmin hautausmaa sijaitsee Helsingistä itään ja pohjoiseen johtaneen vanhan päätien varrella, joka kulki sen ohi nykyisen Pihlajamäentien kohdalla. Koska vuonna 1894 käyttöön otettu hautausmaa kuitenkin oli melko kaukana kaupungin silloisen alueen ulkopuolella, sinne järjestettiin ratayhteys rakentamalla Malmin asemalta sinne johtava pistoraide. Rata rakennettiin vuoden 1894 aikana, ja rakennustyöt maksoivat 85 636 markkaa.[1]

Liikenne

Rautatietä käytettiin jo hautausmaan vihkiäistilaisuudessa marraskuussa 1894, mutta säännöllinen junaliikenne käynnistyi vasta 3. helmikuuta 1895.[2] Kuljetuksia hautausmaalle oli ensin kahdesti, sittemmin viidesti viikossa. Junassa oli aina kaksi ruumisvaunua vainajille ja neljä henkilövaunua saattoväelle, papeille ja hautausmaalla vieraileville.[3] Ruumisjunat lähtivät Malmille alkujaan Töölön tavara-aseman laidalla sijainneelta ruumisasemalta tai Leppäsuon ruumishuoneelta, kunnes Harjun ruumishuone Aleksis Kiven kadulla valmistui.[4] Harjun ruumishuonetta alettiin käyttää vuosien 1923 ja 1924 vaihteessa.[5]

Malmin hautausmaalla ei ollut omaa junasuorittajaa, vaan junat liikkuivat Malmin asemapäällikön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät. Hautausmaalle rakennettiin vuonna 1897 asemarakennus, joka on yhä jäljellä. Tarkkaan ottaen asema oli kuitenkin pelkkä odotussali, sillä siellä ei ollut lipunmyyntiä eikä junasuoritusta, joista huolehti junan konduktööri. Junalipuissa oli risti hautausmaa­junan merkkinä.[6] Lipputulot sai seura­kunta­yhtymä, joka maksoi junien operoinnista.[6] Liikennöitsijänä toimi Valtionrautatiet.[7]

Rataan kuului yksi silta, joka ylitti Longinojan. Se oli alun perin ollut pääradan siltana Töölönlahdella.[6] Erikoisuutena radan liikennöintiohjeista mainitaan, että veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautausmaalla oltaessa. Se olisi nimittäin voinut häiritä hautajaisia.[8]

Lakkautus ja purku

Malmin asema pyhäinpäivänä 2015.

Rautatie kävi 1950-luvulla kalliiksi ja epäkäytännölliseksi, kun auto- ja joukkoliikenne olivat kehittyneet ja helpottaneet ihmisten liikkumista.[5][7] Rautatie alkoi tuottaa seurakuntayhtymälle merkittävää tappiota, ja liikenne lopetettiin joulukuussa 1954.[5] Harjun ruumishuone poistettiin käytöstä muutamaa vuotta myöhemmin,[3] ja se on sittemmin toiminut nuorisotalona.

Vaikka rata purettiin hautausmaalta jo 1950-luvulla, valtaosa koko radasta pysyi paikoillaan 1970-luvulle saakka; osa radasta toimi jonkin aikaa Osuusliike Elannon Teerikukontien varaston pistoraiteena, mutta nyttemmin kiskot on kokonaan purettu.[9] Malmin puoleisessa päässä rata korvattiin uudisrakennuksilla ja Teerikukontiellä. Ratapenger on yhä olemassa Teerisuontien ja Tattariharjuntien rajaamalla osalla, ja nykyään siinä kulkee Vanhanradanraitiksi nimetty pyörätie. Hautausmaan aidassa on yhä portti, josta junat aikoinaan kulkivat, vaikka sitä onkin merkittävästi kavennettu.[7]

Asemarakennuksessa on liikenteen päätyttyä ollut muun muassa hautausmaan henkilökunnan ruokala ja työsuhdeasuntoja. 1980-luvulla toinen puoli rakennuksen yläkerrasta paloi tulipalossa, mutta rakennus saatiin korjattua.[7]

Lähteet

  • Oksanen, Jarmo: Kuoleman rata. Resiina, 1994, nro 1.

Viitteet

  1. ↑ a b Oksanen 1994, s. 27
  2. ↑ Oksanen 1994, s. 28
  3. ↑ a b Malmin hautausmaan historiaHelsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 30.6.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Pehjonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 135. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja), 2008. ISBN 978-952-223-283-0.
  5. ↑ a b c Oksanen 1994, s. 29
  6. ↑ a b c Oksanen 1994, s. 31
  7. ↑ a b c d Jokinen, Juho: Ruumisjuna liikennöi vuosikymmeniä Helsingissä – ihmisen viimeinen matka kulki ruumishuoneelta suoraan Malmin hautausmaalle (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 5.11.2016. Viitattu 29.2.2024.
  8. ↑ Oksanen 1994, s. 30–31
  9. ↑ Oksanen 1994, s. 29–31

Aiheesta muualla

  • Ruumisrata (Ilmeisesti kopio Wikipedian artikkelista Malmin hautausmaa, josta myös tämä artikkeli on eriytetty) Geocaching.com.
  • Uusia kirkollisia rakennuksia Helsinkiin, Suomen Kuvalehti, 29.12.1923, nro 52, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot