Maamarsalkka

Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus.

Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.

Perinne jatkui Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä, jossa maamarsalkan nimitti Suomen suuriruhtinas eli Venäjän keisari. Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan oli lisäksi nimitettävä erityinen varamaamarsalkka. Maamarsalkka johti valtiopäivämiesten kulkuetta valtiopäivien avajais- ja päättäjäisseremonioissa sekä tarvittaessa puhetta valtiopäivien yhteisistunnossa eli plenum plenorumissa.

Maamarsalkan tehtävä poistui käytöstä säätyvaltiopäivien lakkauttamisen myötä Ruotsissa vuonna 1866 ja Suomessa vuonna 1906. Virossa Liivinmaan ja Saarenmaan ritarihuoneilla oli omat maamarsalkat aina vuoteen 1920, jolloin Viron maakuntien ritarihuoneet lakkautettiin.

Maamarsalkansauva

Maamarsalkan tärkein arvomerkki oli pitkä maamarsalkansauva. Ruotsin ritarihuoneella maamarsalkansauvoja oli kaksi, kultaseppä Herman Kopmanin valmistama vuodelta 1643 ja kreivi Arvid Hornin lahjoittama vuodelta 1727. Suomen ritarihuoneella oli yksi maamarsalkansauva, joka valmistettiin vuonna 1809 Porvoon valtiopäiviä varten ja oli käytössä säätyvaltiopäivätoiminnan loppuun saakka.[1]

Luettelo Ruotsin ja Suomen maamarsalkoista valtiopäivittäin

Ruotsin valtiopäivät

  • 1627 Johan Erikinpoika Sparre
  • 1629 Pietari Brahe
  • 1630 Johan De la Gardie
  • 1631 Åke Akselinpoika Natt och Dag
  • 1632 Åke Akselinpoika Natt och Dag
  • 1633 Lars Erikinpoika Sparre
  • 1634 Lars Erikinpoika Sparre
  • 1635 Lars Erikinpoika Sparre
  • 1638 Lars Erikinpoika Sparre
  • 1640 Lars Erikinpoika Sparre
  • 1642 Eerik Kaarlenpoika Gyllenstierna
  • 1643 Henrik Klaunpoika Fleming
  • 1644 Henrik Klaunpoika Fleming
  • 1645 Gabriel Gabrielinpoika Oxenstierna
  • 1647 Bengt Skytte
  • 1649 Svante Sparre
  • 1650 Svante Sparre
  • 1651 Svante Sparre
  • 1652 Christer Bonde
  • 1654 Erik Henrikinpoika Fleming
  • 1655 Erik Henrikinpoika Fleming
  • 1660 Gustaf Posse (kuoli), Pietari Pietarinpoika Sparre
  • 1664 Pietari Pietarinpoika Sparre
  • 1668 Johan Gyllenstierna
  • 1672 Gustaf Gabrienpoika Oxenstierna
  • 1675 Gustaf Duwall
  • 1678 Henrik Falkenberg
  • 1680 Klaus Hermaninpoika Fleming
  • 1682 Fabian Wrede
  • 1686 Erik Lindschöld
  • 1689 Nils Gyldenstolpe
  • 1693 Jacob Gyllenborg
  • 1697 Nils Gripenhielm
  • 1710 Hans Clerck
  • 1713–1714 Johan Creutz
  • 1719 Per Ribbing (kuoli), Anders Leijonstedt
  • 1720 Arvid Horn
  • 1723 Swen Lagerberg
  • 1726–1727 Arvid Horn
  • 1731 Arvid Horn
  • 1734 Charles Emil Lewenhaupt
  • 1738–1739 Carl Gustaf Tessin
  • 1740–1741 Charles Emil Lewenhaupt
  • 1742–1743 Mattias Alexander von Ungern-Sternberg
  • 1746–1747 Mattias Alexander von Ungern-Sternberg
  • 1751–1752 Henning Gyllenborg
  • 1755–1756 Fredrik Axel von Fersen
  • 1760–1762 Fredrik Axel von Fersen
  • 1765–1766 Thure Gustaf Rudbeck
  • 1769–1770 Fredrik Axel von Fersen
  • 1771–1772 Axel Gabriel Leijonhufvud
  • 1778–1779 Hugo Herman von Saltza
  • 1786 Johan Didrik Duwall
  • 1789 Charles Emil Lewenhaupt
  • 1792 Eric Ruuth
  • 1800 Magnus Fredrik Brahe
  • 1809 Michael Anckarswärd
  • 1810 Klas Adolf Fleming
  • 1812 Karl Lagerbring
  • 1815 Carl Mörner af Tuna
  • 1817–1818 Johan August Sandels
  • 1823 Carl De Geer
  • 1828–1830 Carl De Geer
  • 1834–1835 Jacob De la Gardie
  • 1840–1841 Karl Otto Palmstierna
  • 1844–1845 Arvid Mauritz Posse
  • 1847–1848 Gustaf Adolf Vive Sparre, Henning Hamilton
  • 1850–1851 Lars Herman Gyllenhaal
  • 1853–1854 Henning Hamilton
  • 1856–1858 Henning Hamilton
  • 1859–1860 Gustaf Adolf Vive Sparre
  • 1862–1863 Gustaf Lagerbjelke
  • 1865–1866 Gustaf Lagerbjelke

Lähde:[2]

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Henrika Tandefelt: Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia, s. 40–42. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
  2. ↑ Tema: Lantmarskalkarna – Riddarhuspalatset (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Riddarhuset. Viitattu 12.3.2022.


  • n
  • k
  • m