Luonnollinen teologia

Luonnollinen teologia tarkoittaa pyrkimystä löytää todisteita jumalan olemassaololle luonnon havainnoinnin ja järjen käytön avulla. Luonnollinen teologia (tai luonnollinen uskonto) eroaa sekä niin sanottuun ilmestykseen perustuvasta teologiasta, joka perustuu pyhiin kirjoituksiin ja erilaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.^[1]

Edustajia

Tuomas Akvinolainen on tunnetuin luonnolliselle teologialle tyypillisen lähestymistavan kannattaja. Luterilaiset tunnustuskirjat toteavat muun muassa, että "luonnonoikeus on todella jumalallinen oikeus, koska se on Jumalan luontoon istuttama järjestys." (AC XXIII, 12).^[2] Myöhemmin kehittynyt, erityisesti valistusajalla suosittu, luonnollisen teologian muoto deismi hylkäsi pyhät kirjoitukset ja profetiat täysin.^[3]

William Paley esitti tunnetun muotoilun Jumalan olemassaolon teleologisesta argumentista. Hän kirjoitti teoksen Natural Theology, or Evidences of the Existence and Attributes of the Deity collected from the Appearances of Nature (1802), jossa hän esitti vertauksen kellontekijästä, josta hän on kaikkein tunnetuin. Paleyn käyttämiä perusteluja vastaan suunnattua arvostelua löytyy David Humen kuoleman jälkeen julkaistusta teoksesta Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta. Humen mukaan luonnollinen teologia on pelkkää spekulaatiota ja jos kristilliseen teologiaan on yleensä uskomista, se on uskottava sokealla uskolla.^[1][3]

Katso myös

• Deismi
• Transsendentaalinen teologia
• Älykäs suunnittelu
• Luonnonoikeus
• Apologetiikka

Lähteet

Kirjallisuutta

• Aristoteles: Metafysiikka. (Ta meta ta fusika, 300-luku eaa.) Suomentaneet Tuija Jatakari, Kati Näätsaari, Petri Pohjanlehto. Helsinki: Gaudeamus, 1990. ISBN 951-662-492-8.
• Anselm Canterburylainen: Ymmärrystä etsivä usko. (Proslogion, 1077–1078.) Suomentanut Paavo Rissanen. Helsinki: Kirjaneliö, 1986. ISBN 951-600-698-1.
• Anselm Canterburylainen: Kaksi kirjoitusta Jumalan olemassaolosta. Monologion & Proslogion. Suomentanut sekä johdannon ja selitykset laatinut Toivo J. Holopainen. Helsinki: Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-000-4.
• Bonaventura, Giovanni di Fidanza: Sielun matka Jumalaan. (Itinerarium mentis in Deum, 1259.) Suomentanut Seppo A. Teinonen. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1987. ISBN 951-9111-62-X.
• Descartes, Réne: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. (Meditationes de prima philosophia, 1641.) Teokset 2. Suomentaneet Tuomo Aho ja Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-848-6.
• Evans, C. Stephen: Kätkeytynyt Jumala. Kaikkivaltiaan olemassaolon perusteista. (Natural Signs and Knowledge of God. A New Look at Theistic Arguments, 2010.) Suomentanut Anne Leu. Kauniainen: Perussanoma, 2017. ISBN 978-951-888-801-0.
• Kant, Immanuel: Prolegomena, eli, Johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä. (Prolegomena zu einer jeden künftigen Metaphysik, 1783.) Suomentanut Vesa Oittinen. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-659-9.
• Kant, Immanuel: Puhtaan järjen kritiikki. (Kritik der reinen Vernunft, 1781/1787.) Suomentaneet Markus Nikkarla ja Kreeta Ranki. Työryhmän johtaja: Olli Koistinen. Helsinki: Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-169-2.
• Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-765-X.
• O’Connor, D. J.: Tuomas Akvinolainen ja luonnollinen moraalilaki. (Aquinas and Natural Law, 1967.) Suomentanut Taisto Nieminen. Helsinki: Kirjapaja, 1969.